Työtön, etkö ymmärrä työttömyystukiviidakon ohjeita? Et ole ainoa

Tuntuuko siltä, ettet ymmärrä työttömyystukiviidakon ohjeita? Et ole ainoa, etkä väärässä: moni muukaan ei ymmärrä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Työttömäksi jäävä joutuu opettelemaan työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen kielen, joissa on omat erikoissanansa.

Tuntuuko siltä, ettet ymmärrä työttömyystukiviidakon ohjeita? Et ole ainoa, etkä väärässä: moni muukaan ei ymmärrä.
(Päivitetty: )
Teksti: Jyrki Liikka

Moni työtön on törmännyt tähän ilmiöön: samaan aikaan kun itsellä on stressiä omasta ja perheen toimeentulosta, TE-toimistosta tulevat työttömyysturvan ja työvoimakoulutuksen hakuohjeet tuntuvat vaikeilta käsittää.

Ohjeiden noudattaminen on kuitenkin hyvin tärkeää. Nimittäin jos TE-toimiston asiakas menettelee ”työvoimapoliittisesti moitittavalla” tavalla, hän saattaa joutua vaikeuksiin ja menettää tukiaan.

Vaikeus johtuu lakipykälistä

Ongelma on siinä, että työvoimahallinto joutuu ryydittämään ohjeitaan monimutkaisilla lakiteksteillä, tietysti työnhakijan oikeusturvan takia.

Kun hallintoteksteissä asiakkaan näkökulma on kateissa, kapulakieli ja jäykät toimintatavat tekevät elämästä turhan tukalaa.

”Työttömyysturvaan liittyvä kieli pitäisi muotoilla sellaiseksi, että kansalainen sitä ymmärtää.” sanoo twittervaikuttaja ja työssään työnhakijoita kohtaava Hannu Hynönen.

Siinä pyörityksessä taitaa itse kullakin mennä sanat sekaisin ja senat sakaisin.

Katsotaanpa esimerkkejä.

Mikä ihmeen poliittinen lausunto?

Ennen kuin työttömäksi jääneelle voidaan maksaa korvausta ammattiliiton kassasta, niin sanotusta Loimaan kassasta tai Kelalta, hän tarvitsee siihen TE-keskukselta kirjallisen luvan.

Ohje TE-toimiston verkkosivulla kertoo asiasta näin: ”Toimisto tutkii työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa etuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon.”

Lausunnon pitäisi tulla 30 vuorokauden kuluessa.

Ilman tätä lausuntoa päivärahaa ei heru, vaikka ihminen olisi maksanut vuosikymmenien ajan ay-jäsenmaksunsa tunnontarkasti.

Asiakkaan kannalta 30 vuorokauden odotusaika on pitkä, eikä siinä kaikki: ohjeissa ei kerrota selvästi, mitä pitää tehdä jos lausuntoa ei tuossa ajassa kuulu.

Nämä myöhästelevät usein.Syksyn aikana oikeuskansleri on tehnyt useita ratkaisuja, joissa on puututtu enimmäisajan ylityksiin.

Työtarjous joka ei ole työtarjous

Saitko TE-toimistosta työtarjouksen?

Tarkkaan ottaen se ei ole lupaus eikä tarjous työstä, vaan velvoite hakea osoitettua työtä.
Kun työnhakija saa postitse työtarjouksen, hänen on silti toimittava. Kätevää, mutta siinä on yksi mutta.

”Jos työtarjous ei saavu perille, työtä ei voi hakea. Viranomaisen näkökulmasta työnhakija on kieltäytynyt työstä, vaikka virheen olisi tehnyt posti.”

”Todistustaakka on työnhakijalla. Hänen on tehtävä selvitys, miksi ei ole hakenut työtä, ja se voi olla vaikeaa tai ylivoimaista.”

Tämänkaltainen työstä kieltäytyminen saattaa johtaa karenssiin, jonka kesto on 60 päivää. Ruotsissa vastaava karenssi on viisi päivää, Tanskassa kolme viikkoa.

Hallintokielellä karenssi on ”korvaukseton määräaika” jolloin ”etuutta ei makseta.”

Postinkulun häiriöiden takia TE-toimistojen sähköisten palveluiden käyttö on varmempaa.

Kun työtön käyttää TE-toimistojen sähköisten palveluita, käyttö on varmempaa postinkulun häiriöidenkin aikana. Suomi.fi -ruutukaappaus

Korvaukseton määräaika

Pelkästään Uudellamaalla tämän vuoden tammi-huhtikuussa ”työstä kieltäytyjiä” oli tilastojen mukaan 1 060.

Eri puolella Suomea annettuja karensseja on kumottu pitkien valitusprosessien jälkeen, perusteena muun muassa postinkulun ongelmat.

Karenssin (hallintokielellä korvauksettoman määräajan) vuoksi ihmisen on kenties haettava toimeentulotukea, mikä itsessään on työllistymistä vaikeuttava byrokratialoukku eli työllistymisen este.

Katoavan kirjepostin rinnalle on viime aikoina onneksi tullut uusia TE-digipalveluita, muun muassa suomi.fi-verkkopalvelun kautta.

Jos työtön ei tajua, luottamus murenee

”Pitäisi olla melkoinen fakiiri, jotta työttömyysturvaan liittyvästä kapulakielestä saa selvää. Vaikeiden termien lisäksi eri prosessit saattavat olla työnhakijan näkökulmasta ongelmallisia.”

Epäoikeudenmukaisena koetut ratkaisut nakertavat luottamusta, ihminen on epävarma, mitä uskaltaa tehdä eikä välttämättä uskalla tehdä mitään, jos on menettänyt luottamuksen työvoimahallintoon.

Jos prosessissa tapahtuu virhe, sen korjaaminen voi olla mahdoton tehtävä.

Hannu Hynösen mukaan luottamuksen palauttaminen olisikin tärkeää.

Eivätkä työttömyystilastoihin liittyvät termit välttämättä avaudu matti meikäläiselle.

”Jos pitkäaikaistyötön on sairaslomalla, ’pitkäaikaistyöttömyys’ katkeaa.

Tilastokeskuksen työllisyystilastossa työlliseksi lasketaan tunnin viikossa työtä tekevä. Myös yli 15-vuotiaat nuoret lasketaan mukaan työllisyysasteeseen, heistä suurin osa toivottavasti opiskelee.”

Työvoimapäättäjälle kolme toivomusta – Hoitakaa nämä kuntoon

Hannu Hynönen on väitellyt työvoimapäättäjien kanssa termeistä ja kielenkäytön sekavuudesta sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä.

”Instituutioiden toimintakulttuuriin ei kuulu avoin keskustelu sen omista ongelmista, mutta nimenomaan niistä pitäisi keskustella avoimesti, jotta niihin voidaan etsiä ratkaisuja.”

Suunta on parempaan päin, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti.

Hynösellä on kolme pientä toivomusta, jotka helpottaisivat kaikkien elämää: lainsäädäntö yksinkertaisemmaksi, palvelu on muotoiltava asiakkaan näkökulmasta ja tietojärjestelmät pantava kuntoon.

Neljäs toivomus on saada kieli ymmärrettäväksi, hallintokielellä sanottuna asiakaslähtöiseksi.

X