Korona jyllää yhä vahvemmin varuskunnissa – Näin varusmiesten arki rullaa erikoisjärjestelyin, vaikka virus varjostaa asepalvelusta

Koronapandemian aikana suoritettu asepalvelus on entistä rikkonaisempaa ja vapaa-aika rajatumpaa. Varusmiesten koulutus tapahtuu nyt pienemmissä ryhmissä. Vapaa-aikana ei välttämättä pääse sotilaskotiin munkkikahville tai sisäliikuntatiloihin kuntoilemaan.

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Puolustusvoimat rytmittää koulutusta varuskunnissa normaalista poiketen. Sisätiloissa, pois lukien tupa ja pesutilat, pidetään kasvomaskeja. Kasvomaskeja pidetään myös ulkona, jos siellä ei pystytä pitämään riittäviä turvavälejä.

Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Riku Mikkosen mukaan vajaan 3 000 varusmiehen joukot Karjalan prikaatissa on jaettu kolmeen osaan.

Eri ryhmiin kuuluvat varusmiehet pyritään pitämään erillään toisistaan. Ryhmät käyttävät eri kalustoa, liikkuvat eri reittejä ja syövät eri paikoissa.

Pienemmissä varuskunnissa, kuten Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa, ruokailu tapahtuu lisäksi pääasiassa ulkona.

Lomilla Karjalan prikaatissa yksi ryhmä on kaksi viikkoa kerrallaan. Palveluksessa ollaan neljän viikon jaksoissa.

Sairastaminen tapahtuu varuskunnassa, jos tartuntakin on siellä tapahtunut

Puolustusvoimien koronatilannetta voi seurata päivittyvästä tietokannasta. Alokkaat, joilla oli todettu tartunta ennen asepalveluksen alkamista tai lomilla, ovat kotona. He liittyvät mukaan koulutukseen vapauduttuaan karanteenista.

Varuskunnassa oirehtiva alokas eristetään ja testataan.

”Käytäntö on, että oireellisille tehdään pikatesti, jos se on positiivinen, tehdään varmennus PCR-testillä. Testejä tehdään viikoittain tässä tilanteessa noin 500”, kertoo everstiluutnantti Mikkonen Karjalan prikaatista.

Karjalan prikaatin koronavirustartunnoista valtaosa on varusmiehillä. Kolmeviidesosaa tartunnan saaneista on eristyksissä varuskunnassa ja loput kotona. Altistuneita on nelinkertainen määrä.

Varusmiesliiton puheenjohtaja: Kaikki palveluksen aloittaneet olisi pitänyt testata

Varusmiesliiton puheenjohtajan Joel Elmacin mielestä kaikkien noin 12 000 tammikuun alussa varusmiespalveluksen aloittaneen koronatestaus olisi ollut fiksua ja mahdollista toteuttaa.

Anonyymin mobiiliviestisovellus Jodelin keskusteluissa varuskunnissa olevat alokkaat ovat kritisoineet Puolustusvoimien käytäntöjä altistuneiden ja tartunnan saaneiden eristämisessä.

Elmacin mukaan yhteydenotot Varusmiesliittoon ovat koskeneet lähinnä muuttuneita lomakäytäntöjä.

”Varusmiehet ovat saattaneet joutua olemaan kiinni palveluksessa jopa kahdeksan viikkoa”, Elmaci kertoo.

Koronatartunnan saaneita ei laiteta julkisiin kulkuneuvoihin

Karjalan prikaatin Riku Mikkosen mukaan ketään altistuneita tai sairastuneita ei lähetetä kotiin.

”Emme halua laittaa positiivisen testituloksen saaneita julkisiin kulkuneuvoihin, eikä heidän kuljettamisensa pitkien välimatkojen vuoksi ole järkevää.”

Käytäntö on sama suurimmassa osassa varuskunnista.

Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa voidaan toimia toisin, sillä varusmiehet ovat kotoisin pääasiassa pääkaupunkiseudulta, kertoo esikuntapäällikön sijainen everstiluutnantti Olli Järvinen.

Santahaminasta tartunnan saanut varusmies lähetetään omalla autolla tai pisarasuojatulla taksilla kotiin karanteeniin, jos perheen kodissa on mahdollista majoittua eristyksissä muista perheenjäsenistä.

Ne Kaartin jääkärirykmentissä sairaaksi todetut varusmiehet, joiden ei ole mahdollista mennä kotihoitoon, siirretään eristykseen varuskunnassa.

Oireettomat altistuneet jatkavat yksilötaitojen harjoittelemista mahdollisuuksien mukaan pääasiassa ulkona, erillään terveistä varusmiehistä.

Varusmiesliiton Joel Elmacin mukaan tärkeintä olisi, että käytänteet olisivat yhteneväiset eri joukko-osastoissa varusmiesten tasa-arvoisen aseman kannalta.

Siisteys on tärkeää varusmiesten koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi. Kaartin jääkärirykmentin varusmiehet siivoavat tupaansa. © Puolustusvoimat

Asepalvelus ei keskeydy koronatartunnan vuoksi

Varuskuntien koronatartuntaluvut seuraavat muuta yhteiskuntaa. Alokkaat ja varusmiesjohtajat asuvat tuvissa, joissa majoittuu parhaimmillaan parikymmentä varusmiestä.

Altistuneille on järjestetty lisämajoitustiloja esimerkiksi luokkatiloista. Pääosa altistuneista on omissa tuvissaan, koska useimmiten koko tupa altistuu kerrallaan. Telttamajoitukselle ei Karjalan prikaatissa ole ollut tarvetta viime kesän jälkeen.

Alokaskauden alussa tehdään paljon erilaisia testejä, joiden avulla päätetään varusmiesten alokaskauden jälkeisen erikoistumisjakson sijoituspaikat.

Everstiluutnantti Riku Mikkosen mukaan koulutuksesta poissa olleille järjestetään rästikoulutusta viikonloppuisin ja tarvittaessa jatkokoulutusvalintoja lykätään.

”Koronan vuoksi ei kukaan tietääkseni ole joutunut asepalvelusta keskeyttämään. Suurin osa tartunnan saaneista varusmiehistä on sairastanut hyvin lieväoireisen koronataudin.”

Rokotusmyönteisyys helpottaa tilannetta

Varusmiehille tarjotaan varuskunnissa mahdollisuutta koronarokotukseen.

Karjalan prikaatissa varusmiehet ovat ottaneet rokotuksia Mikkosen mukaan melko hyvin. Rokotuskattavuuden hän arvioi olevan muuta yhteiskuntaa vastaava.

Kaartin jääkärirykmentin uusista alokkaista jopa 95 prosenttia on saanut vähintään yhden koronarokotusannoksen joko siviilissä tai varuskunnassa palveluksen alettua.

Porin prikaatin varusmiehistä 70 prosenttia on saanut jo toisen koronarokotuksen.

”Tavoitteemme on 85–90 prosentin rokotuskattavuus”, kertoo everstiluutnantti Aki Mustonen Porin prikaatista.

Jos koronapandemia pahenee, on Puolustusvoimilla järeämpiäkin keinoja käytettävänään.

Mustosen mukaan terveet varusmiehet voidaan laittaa vaihtoehtomajoitukseen, varusmiehet lomakieltoon ja lomilla olevat lomaltapaluukieltoon. Lisäksi koulutus järjestettäisiin vielä pienemmissä ryhmissä.

Lue myös: Tällaista oli intti vuonna 2021: mikä kaikki siellä on pilalla, isän näkökulmasta?