Koronavilkku-sovellus kertoo korona-altistuksesta – Sovelluksen käyttö vaatii uudehkon älypuhelimen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Älypuhelimelle ladattava Koronavilkku-sovellus kertoo korona-altistuksesta, ja sen tavoitteena on ehkäistää toisen aallon etenemistä.
Älypuhelimelle ladattava Koronavilkku-sovellus kertoo korona-altistuksesta, ja sen tavoitteena on ehkäistää toisen aallon etenemistä. © THL
Koronavilkku on älypuhelinsovellus, jonka avulla pyritään estämään viruksen leviämistä ja helpottamaan tartuntojen jäljittämistä. Neljä viidestä suomalaisesta käyttää älypuhelinta, ikäihmisistä kuitenkin harvempi.

Suomalaisten oma koronasovellus Koronavilkku tuli 31.8. saataville sovelluskauppoihin. Sen käyttö on vapaaehtoista. Sovelluksesta on hyötyä etenkin, jos liikkuu tiheästi asutulla kaupunkialueella tai käyttää julkista liikennettä.

Sovelluksen tavoitteena on katkaista koronan tartuntaketjuja. Se helpottaa samalla koronan jäljitystyötä, jota tehdään soittamalla koronapotilaille ja altistuneille. Sovelluksesta saadaan sitä enemmän apua epidemian hidastamiseen, mitä useampi sen ottaa käyttöön. Vastaavia sovelluksia on käytössä myös muissa Euroopan maissa, muun muassa Saksassa ja Irlannissa.

Tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta vastasi Koronavilkkua koskeviin kysymyksiin.

Mistä Koronavilkun voi ladata?

Sovelluksen voi ladata Google Playsta tai Applen App Store -sovelluskaupasta.

Jos puhelimen AppStoresta ei vielä löydy sovellusta, sen voi ladata myös suoraan osoitteesta https://koronavilkku.fi/

Miten koronavilkku toimii?

”Sovellus tunnistaa, kun kaksi puhelinta kohtaavat toisensa. Puhelimet vaihtavat keskenään tunnistekoodeja, jotka ovat satunnaisia ja vaihtuvat noin 10–15 minuutin välein. Tiedot kohtaamisista eivät välity eteenpäin puhelimesta.

Jos sovelluksen käyttäjä sairastuu koronaan, hän saa terveydenhuollosta niin sanotun avauskoodin eli numerosarjan, jonka avulla hänen sovelluksensa varoittaa muita käyttäjiä. Näin vältetään myös turhia ilmoituksia; ilmoitus koronatartunnasta lähtee vasta, kun tartunta on varmistunut.

Muiden käyttäjien sovellukset reagoivat siihen, jos sairastunut on ollut heistä alle kahden metrin etäisyydellä pidempään kuin 15 minuuttia. Kohtaamistiedot käydään läpi kahden edeltävän viikon ajalta.

Jos kohtaamisessa on ollut altistumisriski, sovellus ilmoittaa siitä käyttäjälle. Puhelimen näytölle tulee siis teksti ja toimintaohjeita.”

Onko arviota, kuinka paljon käyttäjiä sovellus voisi Suomessa saada?

”Tavoite on, että ensimmäisen kuukauden aikana sovelluksen ottaisi käyttöön miljoona suomalaista tai Suomessa asuvaa.”

 Miten moni suomalainen on ilman älypuhelinta?

”Tilastokeskuksen mukaan 80 prosentilla suomalaisista oli käytössään älypuhelin vuonna 2018. Älypuhelinten määrä vähenee vanhemmissa ikäryhmissä. 65-75-vuotiaista älypuhelin oli 59 prosentilla ja yli 75-vuotiaista 24 prosentilla.”

Onko sovellus helppokäyttöinen?

”Sovellus on pyritty tekemään helppokäyttöiseksi. Käyttöliittymän ja tekstien osalta on pyritty siihen, että tekstit ja toiminnot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.

Ikäihmisten tarpeet on otettu huomioon myös siinä, että tekstien koon saa suureksi, ja ruudunluentapalvelu on mahdollistettu.”

Mistä löytyvät Koronavilkun tarkat käyttöohjeet?

”Koronavilkku-sovelluksen tarkat käyttöohjeet tulevat käyttöön samalla kuin sovellus tulee käyttöön.

Kun sovellusta käyttää ensi kertaa, se kertoo toimintaperiaatteistaan ja siitä, miten se käsittelee tietoja. Tämän jälkeen riittää, että puhelin kulkee mukana.”

Miten taataan käyttäjien anonyymius?

”Se taataan niin, että puhelimet vaihtavat keskenään vain satunnaisia tunnistekoodeja, jotka vaihtuvat noin 10–15 minuutin välein. Tiedot kohtaamisista eivät lähde puhelimesta.

Henkilötiedot eivät siis liiku mihinkään, vaikka sairastuisi koronaan, vaan sieltä liikkuvat edellisten kahden viikon ajalta numerosarjat, joiden avulla tunnistetaan altistuneita.”

Onko luvassa tukipuhelin tai muu palvelu, johon voi soittaa, jos sovelluksen käytössä on ongelmia?

”Tuki on tulossa, mutta en voi kertoa siitä vielä. Yhteystiedot varsinaisen sovelluksen tukeen julkaistaan sitten, kun sovellus julkaistaan.

Suurimmat ongelmat sovelluksen käyttöönotossa ennakoidaan olevan siinä, että käyttöönotto edellyttää, että iOS ja Google Play päivitetään uusimpiin versioihin.

Monien laitteiden ja käyttöjärjestelmäversioiden päivittämiseen liittyvän tuen osalta keskustelut ovat yhä kesken eri toimijoiden välillä.”

Mikä taho sovelluksen on tehnyt?

”Sen toimittaja on Solita, ja Sotedigi tarjoaa käyttöliittymän ja koulutuksen.

Kela tuottaa puolestaan palvelun, jossa tunnistekoodeja säilytetään pari viikkoa, minkä jälkeen ne tuhotaan.”

Toimiiko Koronavilkku-sovellus vanhoissa älypuhelimissa?

”Koronavilkku-sovellus edellyttää iOS-version 13.5 tai uudemman ja Android 6 Marshmallow’n tai uudemman. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuonna 2016 valmistettua puhelinta tai uudempaa.

Huoltotilastojen perusteella matkapuhelinten vaihtoväli on Suomessa 3–5 vuotta. Valtaosalla suomalaisista on siis riittävän uusi puhelin, jotta sovellus toimii.”

Onko muita seikkoja kuin puhelimen ikä, jotka voivat estää sovelluksen käytön?

”Jos Android-puhelimessa ei ole Google Play käytössä, sovellus ei siinä toimi ensi vaiheessa. Tällaisia puhelimia ovat muun muassa Huawein toukokuun 2019 jälkeen julkaistut puhelimet.

iPhone-puhelimista 6s on vanhin malli, jonka käyttöjärjestelmän voi päivittää siten, että sovellus toimii.

Kannattaa huomata myös, että jos puhelimen muisti on täynnä, se voi estää käyttöjärjestelmän päivityksen, joka on edellytys sovelluksen toimimiselle.”

Millaisia kokemuksia vastaavista sovelluksista on saatu ulkomailla?

”Koronavilkun tapaisen sovelluksen on ottanut käyttöön saksalaisista viidennes ja irlantilaisista noin 30 prosenttia.

Sovellusten toteutustavaksi on yleistynyt malli, jossa kohtaamistiedot säilytetään kunkin käyttäjän puhelimessa ja joka tukeutuu Googlen ja Applen yhteiseen palveluun. Se toimii taustalla sovelluksen käytössä.

Eri maissa sovellus nojaa eri ratkaisuihin; Islannissa lainsäädäntö mahdollistaa ihmisten gps-paikannuksen. Meillä se ei ole mahdollista, vaan laitteet tunnistavat etäisyyden toisiinsa bluetooth-signaalin voimakkuuden avulla. Ratkaisut on käyty läpi muun muassa tietosuojavaltuutetun kanssa ja varmistettu, että käyttäjien ei voida tunnistaa.”

Lue myös: Näin koronavirustartunnan jäljitys etenee – Työ kuin salapoliisin arkea

Lue myös: Tartuntaryppäiden jäljitystyö yllätti: ”Koronavirustauti voi oireilla näinkin epätyypillisesti” – Jos oireilet, hakeudu testeihin!

X