Näin koronavirustartunnan jäljitys etenee – Työ kuin salapoliisin arkea

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jäljitys toimii vielä toistaiseksi Suomessa haastattelujen ja soittojen varassa. Vaasan keskussairaala pilotoi parhaillaan koronalle altistuneiden tunnistamisessa auttavaa Ketju-sovellusta.
Jäljitys toimii Suomessa soittojen varassa. Vaasan keskussairaala pilotoi parhaillaan koronalle altistuneiden tunnistamisessa auttavaa Ketju-sovellusta, josta toivotaan jonkinlaista apua jäljitystyöhön. © iStock
Jäljitys on keino ehkäistä koronavirustaudin leviämistä: jäljittäjä soittaa kaikille, jotka ovat olleet koronapotilaan tartuttavuusaikana lähempänä kuin kahden metrin päässä hänestä yli 15 minuuttia. Tartunnan saanut asetetaan eristykseen ja altistuneet karanteeniin.

Jäljitys on kuin salapoliisityötä – Työterveys Helsingin koronatiimin jäljitystyössä on monta vaihetta, ja yksi lääkärin soitto saattaa poikia jäljittäjille parin päivän työt. Samankaltaista työtä tehdään Suomen muissakin isoissa kaupungeissa.

Kaikki alkaa Helsingissä siitä, että koronavirustestien tulokset tulevat keskitetysti kaupungin epidemiologiseen yksikköön eri laboratorioista, ja sieltä koordinaatiokeskus jakaa asiakkaat eri tiimeille. Helsingin kaupungin työntekijöiden näytteet tulevat kaupungin työterveyteen Ritva Teerimäen koronatiimille selvitykseen.

Aluksi lääkäri soittaa positiivisen näytteen antaneelle.

”Se on helposti tunnin puhelu. Kerron eristyksestä, joka kestää 14 vuorokautta oireiden alusta. Koko tämä aika pitäisi pysyä kotona. Jos potilas asuu yksin, niin roskat voi viedä ja koiraa käyttää ulkona, jos jaksaa, mutta ketään ei saisi siinä matkalla kohdata. Jos asuu kerrostalossa, niin hissiä ei saa käyttää eikä kaupassa saa käydä”, työterveyslääkäri Selina Virta kuvaa.

Koronavirustaudin tartuttavuus alkaa 24 tuntia oireiden alusta taaksepäin ja jatkuu 14 vuorokautta eteenpäin.

”Ensisoitolla työhöni kuuluu myös esitietojen keräämistä ja riskien arviointia, ja annan ohjeet, mihin pitäisi ottaa yhteyttä mistäkin oireesta. Nyt on tiedostettu tautiin liittyvä verisuonien tukkeutumis- eli tromboosiriski varsinkin, jos kuuluu taudin riskiryhmään”, Virta kertoo.

Virran lisäksi yksikössä työskentelee seitsemän muutakin osa-aikaista lääkäriä, kahdeksan jäljittäjää ja koordinaattori.

 Yksi puhelu voi poikia 1–2 päivän työt

Koko tartuttavuusajalta täytyy jäljittää kontaktit, ja yksi lääkärin puhelu saattaa tuoda jäljittäjille 1–2 päivän työt: kaikille soitetaan, jotka koronapositiivinen on tavannut siten, että he ovat olleet lähempänä kuin kaksi metriä toisiaan yli 15 minuutin ajan.

Lisäksi koronan saaneen täytyy soittaa esimiehelleen, joka tekee niin sanotun rivilistan eli arvion siitä, keitä sairastunut on altistanut töissä, jos hän tekee paikalla oloa vaativaa työtä.

Jäljittäjien työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää.

”Jäljittäjä yrittää tunnistaa jo etukäteen, ketkä ovat mahdollisia uusia koronapositiivisia. Työ on jaettu kahtia siten, että me hoidamme työyhteisöjen tartunnanjäljityksen, ja vapaa-ajan jäljitys hoidetaan toisessa yksikössä”, koronajäljitystiimin vetäjä Miina Salo kuvaa.

Jäljitystyössä on selvinnyt, että rivilistan lisäksi voi tulla lisäkontakteja vaikkapa ruokatauoilta tai pukuhuoneessa juttelusta.

”Yllättävän monta altistumista on tullut myös yhteisiltä työmatkoilta, joita on kuljettu samassa autossa pidemmänkin matkaa, on matkustettu vaikka toiseen kuntaan”, Salo kertoo.

Aina tartunnan saanut tai altistunut ei haluaisi kertoa joka reissustaan jäljittäjälle.

Aluksi jäljitys tuotti paljon altistuneita

Aluksi yksi koronaan sairastunut saattoi tuottaa kymmeniä altistuneita, nyt heitä ei enää yleensä kerry niin paljon, kun viruksen tartuntatapoja on opittu tuntemaan paremmin.

”Alkuvaiheessa saattoi käydä niin, että koko päiväkodin henkilöstö tai koko osaston henkilöstö piti käydä läpi esimerkiksi tiimipalaverin vuoksi. Jokainen soitettiin läpi, ja heidät laitettiin karanteeniin”, Salo kertoo.

Karanteenin aikana tauti puhkeaa, jos se on puhjetakseen. Altistuneen karanteeni on vähän lievempi kuin eristys.

”Voi käydä kaupassa, jos on pakko ja ulkoilla, mutta täytyy pitää yli kahden metrin etäisyys muihin ihmisiin ja olla kontaktissa vähemmän kuin 15 minuuttia”, Salo kertoo.

Sekä eristys- että karanteenipäätöksen tekee tartuntatautilain nojalla kunnan epidemiologi; koronatiimin kirjaus on ehdotus, jonka pohjalta hän toimii.

Kotona pysyminen on välttämätöntä eristyksen aikana. Karanteeni on hieman lievempi, mutta siinäkin olennaista on kontaktien välttäminen.

Jäljitys johtaa siihen, että tartunnan saaneet asetetaan eristykseen ja altistuneet karanteeniin. Kotona pysyminen on välttämätöntä eristyksen aikana. © Tommi Tuomi

”Ihmiset voivat olla kurittomia”

Eristykseen tai karanteeniin joutuneet ovat Miina Salon mukaan olleet ymmärtäväisiä.

”Emme juuri ole kohdanneet ikäviä reaktioita. Välillä kuitenkin tulee ilmi, että ohjeita ei aina täysin noudateta, eli ihmiset voivat olla vähän kurittomia. Mutta pääsääntöisesti kaikki ymmärtävät tilanteen. Huolta toimeentulosta on ollut jonkin verran”, Salo kertoo.

Eristykseen tai karanteeniin joutunut saa kuitenkin hakea Kelasta epidemiologin todistuksella tartuntatautipäivärahaa, joka on 100-prosenttinen tulonmenetyskorvaus; se on parempi kuin sairauspäiväraha. Helsingin kaupunki on lisäksi tehnyt linjauksen, että palkan saa normaalisti sairauden ajalta, ja korvaukset haetaan myöhemmin keskitetysti työnantajalle.

Murheena tietojärjestelmän puutteet

Koronatiimi on yksimielinen siitä, että työtä helpottaisivat eniten toimivat tietojärjestelmät, jotka kommunikoisivat eri järjestelmien kanssa ja myös yli kuntarajojen.

”Käytämme SAI-järjestelmää, joka ollut alun perin käytössä multiresistenttien bakteerien seurannassa. Kaupungin sisällä on ollut tähän liittyen yhteistä kehittämishaastetta”, kertoo yksikön johtaja Ritva Teerimäki.

Tiedon kulku on keskeistä, ja koronapandemian myötä asia on yhä enemmän tapetilla.

”Tarvitsemme koordinaattorin tiimiimme, koska työmme vaatii todella paljon käsillä tehtävää tiedon koordinointia”, Teerimäki kuvaa.

Koordinaattori Sanni Julkunen kirjaa esimerkiksi esimiesten lähettämiä rivilistoja jäljittäjille ja kerää samalla tietoa epidemian kulusta.

”Meillä ei ollut mitään kokemusta aluksi”

Koronatiimiläisten työ on ollut jatkuvaa kiirettä, sopeutumista uuden tiedon myötä eläviin ohjeistuksiin, uuden työn opettelua ja toimivien käytäntöjen etsimistä. Työaikakin muuttui.

”Työtä on helpottanut se, että nyt meillä on tästä kokemusta. Kun tämä alkoi, niin eihän meillä ollut mitään kokemusta tällaisesta. Tämä ei mitenkään ole työterveyshuollon tuttua perustyötä”, Julkunen kuvaa.

”Meni pitkään niin, että joka ainut päivä piti muuttaa ohjeistuksia, kun tuli jokin uusi linjaus. Jonkun meistä pitää koko ajan seurata THL:n ohjeistusta ja tulkita sitä kaupungin toimintamalliin epidemiologien kanssa sekä pitää henkilöstö kärryillä. Kaikki tämä on vaatinut melkoista joustavuutta henkilöstöltä”, Ritva Teerimäki kuvaa.

Loikka uuteen työhön

Miina Salo kokee, että tiimi on onnistunut siinä, miten aivan erilaisesta työstä on hypätty toisenlaiseen. Valtaosa jäljittäjistä on varsinaiselta ammatiltaan työfysioterapeutteja, hän itse on kuntoutussuunnittelija.

”Kehittämisen halua ja tahtoa on riittänyt – ja siksi on tuntunut, että tätä on jaksanutkin, koska kaikki ovat antaneet tähän kaikkensa. Olemme myös tehneet valtavan digiloikan; en itsekään ollut koskaan tehnyt etätöitä ennen helmikuuta”, hän sanoo.

Ritva Teerimäki pitää yksikön tärkeimpänä onnistumisena sitä, että kehittämistyöllä on saatu leikattua viiveet pois.

”On ollut tarkoitus, että viiveettä päästään oireista testeihin ja positiivisia lähdetään viiveettä selvittämään. Tässä on ollut iso työ, koska niitä viiveitä voi tulla joka kohdassa”, hän kuvaa.

Epidemia on tällä hetkellä rauhallisessa vaiheessa, mutta Ritva Teerimäki arvioi, että tilanne voi muuttua vielä rajustikin.

”Jos epidemia taas hyökyy isona, keskitymme tähän ja osaamme kouluttaa nopeasti uusia työntekijöitä”, hän ennakoi.

Vaasan keskussairaala piloitoi parhaillaan Ketju-sovellusta, joka auttaa koronalle altistuneiden tunnistamisessa.

Lue myös: Hoitamaton sairaus voi olla koronavirustautia isompi riski – Ylilääkäri listaa: Näistä oireista kärsivän pitää lähteä lääkäriin

Lue myös: Miten koronavirus nyt tarttuu? Tartuntariskin kannalta nämä asiat ovat kesän kynnyksellä ratkaisevia

X