Hoitamaton sairaus voi olla koronavirustautia isompi riski – Ylilääkäri listaa: Näistä oireista kärsivän pitää lähteä lääkäriin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kotiin jääminen ei ole hyvä vaihtoehto, jos sairaus tai oire vaatii hoitoa.
Kotiin jääminen ei ole hyvä vaihtoehto, jos sairaus tai oire vaatisi lääkärikäynnin. Vaikeitakin sairauksia jää nyt hoitamatta. © Tommi Tuomi
Koronavirustaudin pelossa moni tarpeellinenkin lääkärikäynti siirtyy nyt eteenpäin. Hoitamaton sydänsairaus, syöpä tai diabetes on iso riski. Ylilääkäri kertoo, mitkä oireet vaativat ehdottomasti lääkärikäynnin.

Hoitamaton sairaus on meneillään olevan koronaviruspandemian vuoksi yhä yleisempi ongelma. Lääkärikäynnit ovat vähentyneet Suomessa selvästi, kun ihmiset pelkäävät saavansa koronaviruksen vastaanotolta. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien lääkärikäyntien määrä on vähentynyt Terveystalossa maaliskuun alusta noin 40 prosenttia. Kaikkiaan vastaanottokäyntejä on noin kolmasosa vähemmän kuin tavallisesti.

Hoitamatta jääneet sairaudet voivat viedä koko kansanterveyden tasolla enemmän elinvuosia kuin koronavirustauti, epäilee Terveystalon johtava ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Petri Bono.

Lääkärikäyntien välttely ei kannata, sillä hoitamattomina sairaudet pahenevat, ja lisäksi vaikean koronavirustaudin riski voi kasvaa. Sitä paitsi koronaviruspotilaiden hoitaminen on keskitetty omiin tiloihinsa sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Tilanteen korjaaminen kestää kauan

Petri Bonon mukaan tilanteen seurauksia paikataan vielä pitkään. Hoitamatta jääminen huonontaa sairauksien ennustetta ja hoitamaton sairaus voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen.

”Sydänsairauksien puolella riskejä liittyy etenkin sydämen vajaatoiminnan pahentumiseen, eteisvärinän ilmaantumiseen ilman hyytymislääkitystä, epästabiiliin sepelvaltimotautiin ja uhkaavaan sydäninfarktiin. Verisuonisairauksien puolella riskinä ovat etenkin aivoverenkiertohäiriöt ja aivoinfarktioireet”, Petri Bono sanoo.

Poikkeustilanteen aiheuttama stressi ja vähäinen aktiivisuus voivat jo sinänsä heikentää sydän- ja verisuonitautipotilaan vointia.

Näistä merkeistä lääkäriin

Kun sydän- ja verisuonitaudeista on kyse, niin lääkäriin pitäisi ymmärtää lähteä tietyistä merkeistä.

”Rintakipu levossa voi olla merkki sydäninfarktista. Kevyessä rasituksessa tuleva rintakipu voi puolestaan kertoa pahenevasta, hoitoa vaativasta sepelvaltimotaudista. Suorituskyvyn nopea lasku ja hengenahdistus viittaavat sydämen vajaatoimintaan”, Petri Bono kuvaa.

Muita lääkärikäyntiä vaativia merkkejä ovat epäsäännöllinen, nopea syke yhdessä suorituskyvyn laskun kanssa; nämä merkit viittaavat eteisvärinään. Myös neurologiset oireet, kuten puheentuoton ongelmat, voimattomuus ja toispuoleiset tuntohäiriöt tulisi tarkistuttaa lääkärin vastaanotolla.

Neurologiset oireet voivat viitata aivoinfarktiin tai tia-kohtaukseen eli ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön, joka voi olla merkki lähestyvästä aivoinfarktista.

Vakaviakin oireita on nyt jäänyt Bonon mukaan tutkimatta ja hoitamatta, kun vastaanotolle ei ole hakeuduttu.

Lue myös: Oudot rytmihäiriökohtaukset rajoittivat Helenan elämää – Lopulta ablaatio toi avun: ”Sairastuminen opetti, että elämä voi muuttua hetkessä”

Syöpäepäilyjä jää tutkimatta

Koronaviruspandemia vaikuttaa myös syöpien hoitoon: syöpäepäilyjä jää tutkimatta ja seulonnoissa käydään entistä harvemmin. Julkisella puolella Tyks on raportoinut, että jopa puolet seulonnoista on jäänyt toteutumatta.

Terveystalossa seulontoja on siirtänyt 10–15 prosenttia asiakkaista. Lopullinen osallistumisprosentti selviää vasta vuoden lopussa.

”Seulonnat ovat tärkeitä, sillä esimerkiksi rintasyövät ovat lähes aina oireettomia. Mitä aiemmin syöpä havaitaan, sitä parempi ennuste on. Varhainen löytyminen seulonnoissa voi vaikuttaa myös esimerkiksi siihen, miten laaja syöpäleikkaus esimerkiksi rintaan täytyy tehdä”, Petri Bono kertoo.

Syöpähoitoa annetaan pandemiasta huolimatta kuten ennenkin, eikä Bonon mukaan ole olemassa dataa siitä, että syövän lääke- tai sädehoito olisi Suomessa vaarantunut.

”On kuitenkin selvää, että kun ihmiset eivät käy oireiden vuoksi esimerkiksi tähystyksissä, niin sairauksia ei löydetä tarpeeksi nopeasti, ja leikkaushoito voi viivästyä.”

Lue myös: Nämä syövät yleistyvät nyt nopeiten – Syöpärekisteri julkaisi raportin Suomen syöpätilanteesta

Hoitamaton diabetes johtaa vaikeisiin seurauksiin

Hoitoon hakeutumisen kynnys on noussut myös diabeteksessä. Sen sijaan jo todettujen tautitapausten hoidon seuranta jatkuu entiseen tapaan ja onnistuu etänäkin. Käyntitiheys on kuitenkin vähentynyt, mikä voi johtaa hoitotasapainon heikentymiseen.

”Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on nyt tärkeä, sillä jos tilanne on hyvä, ei tarvitse olla koronaviruksesta enempää huolissaan kuin muidenkaan saman ikäisten, samaa sukupuolta olevien henkilöiden.”

Diabeteksen seurantakäynnit ovat tärkeitä myös siksi, että ne ehkäisevät mahdollisia sairauteen liittyviä yleisiä lisäsairauksia ja mahdollistavat hyvän elämänlaadun.

Diabeteksen komplikaatioihin kuuluvia lisäsairauksia ovat muun muassa silmän verkkokalvosairaudet, hermomuutokset tai tuntohäiriöt, munuaissairaudet, jalkaongelmat, lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Etävastaanotto sopii moneen tilanteeseen

Koronaviruspandemia on kiihdyttänyt etäpalveluiden käyttöönottoa. Etävastaanotot ovat lisääntyneet Terveystalossakin moninkertaisesti.

”Etävastaanotto soveltuu hyvin moniin perusterveydenhuollon tilanteisiin korvaamaan tavallista vastaanottoa. Suomalaisilla on myös hyvät valmiudet hyödyntää etävastaanottoja, joskin terveysasioiden hoitamiseen on perinteisesti ollut kynnystä”, ylilääkäri Petri Bono kuvaa.

Monien akuuttien vaivojenkin hoitaminen onnistuu etävastaanotolla, esimerkkeinä silmätulehduksen hoito tai toistuvan virtsatietulehduksen reseptin uusiminen. Etänä tehdään myös lähetteitä laboratorioon ja kuvantamiseen monien eri oireiden syiden selvittämiseksi.

Etävastaanotto voi toteutua chatin, puhelun tai videopuhelun kautta. Noin puolet etävastaanotoista on nyt korona-aikaan puheluita. Vastaanottoaikoja ovat tilanneet myös ikäihmiset.

Lue lisää: Diabeteshoitojen saatavuus vaihtelee hurjasti eri kunnissa – ”Osta apuvälineet itse tai mene yksityiselle”

X