Miten koronavirus nyt tarttuu? Tartuntariskin kannalta nämä asiat ovat kesän kynnyksellä ratkaisevia
Koronavirus tarttuu nyt etenkin perhepiirissä ja sisätiloissa. Viruksen leviämisessä ratkaisevaa on altistuksen kesto ja rajattu tila, kertoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane. Esimerkiksi pitkä automatka oireettoman koronaviruksen kantajan kanssa voi olla riski.
Moni pelkää, että korona tarttuu kauppareissulla, mutta asiointi on kuitenkin varsin turvallista, kunhan turvavälit muistetaan.
Koronavirus tarttuu etenkin lähikontakteissa, sen kaikki tietävät, mutta sen lisäksi moni miettii, voiko viruksen saada vaikkapa liikennevälineissä, kaupassa tai kampaajalla.
”Liikennevälineissä tartuntariski ei ole suuri, jos matka on lyhyt ja kontaktit muihin ihmisiin satunnaisia. Tiedossa ei ole merkittäviä joukkoaltistumisia tällaisista tilanteista. Ei voi sanoa, ettei näitä varmasti ole ollut, mutta tiedossa näitä ei ole”, tarkentaa johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä.
Jos taas matkustaa samassa autossa tai bussissa koronavirusta kantavan kanssa pitkän matkan, niin koronavirus tarttuu todennäköisemmin.
Kaupoissa käyminen on varsin turvallista, kun pitää huolta välimatkasta muihin ihmisiin eikä mene asioimaan, jos on oireita.
Kampaajalla, kosmetologilla tai esimerkiksi hierojalla käyminen voi olla riski, jos palvelun tarjoajalla sattuu olemaan tartunta. Tartunnan saanut voi levittää virusta eteenpäin jo 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. WHO:n mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat kuitenkin oireiset henkilöt.
Miten koronavirus tarttuu? Avaintekijöitä rajattu tila ja pitkä aika
Koronavirustartunnan saamisessa avaintekijöitä ovat rajattu tila ja pitkä altistusaika. Suomessa tunnettuja joukkoaltistustilanteita ovat olleet muun muassa Musiikkitalossa järjestetty Naistenpäivän konsertti sekä eräät suuret Sipoossa järjestetyt syntymäpäiväjuhlat. Nyt tämänkaltaisia altistustilanteita ei synny, kun kokoontumisia on rajoitettu.
Koronavirus leviää pääosin pisaratartuntana, mutta myös kosketustartuntana ja aerosolimuodossa. Varsinaisen aerosolitartunnan riskiä ei vielä täysin tunneta.
”Pisaran ja aerosolin raja voi olla häilyvä – hyvin pienet pisarat voidaan joskus käsittää aerosolina”, Jussi Sane kuvaa.
Aerosolihiukkaset kulkevat myös ulkona tuulen mukana, mutta määrät voivat olla hyvin pieniä. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että esimerkiksi ohikulkijalta voisi saada ulkoillessaan koronavirustartunnan, sillä altistusaika on niin pieni.
Suuri osa tartuntalähteistä jää piiloon
Koronavirustartuntojen ketjuja on ryhdytty selvittämään aktiivisesti hallituksen linjauksen mukaan. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista totesi koronavirusinfossa, että virustartuntojen jäljitys on kustannustehokasta ja voi välttää altistumista.
Kaikkia ketjuja ei kuitenkaan voida tunnistaa, ja osa tartuntalähteistä jää väistämättä piiloon.
”Tilanteet, joissa on useita ihmisiä tietyissä, rajatuissa tiloissa, ovat riskialtteimpia: erilaiset illalliset, juhlat ja perhepiirin kohtaamiset. Näihin on jäljitetty monia tartuntoja”, Jussi Sane kertoo.
Terveydenhuollossa potilaasta hoitohenkilökuntaan siirtyvät tartunnat ovat sekä Sanen että Ruotsalaisen mukaan harvinaisempia kuin se, että tauti leviää henkilökunnan keskuudessa henkilöstä toiseen tilanteissa, joissa suojaimet eivät ole päällä.
”Pese kätesi”, muistuttaa katukyltti Lahdessa. © Tommi Tuomi
Asuntolat ja vanhusten palveluyksiköt riskissä
Jussi Sanen mukaan THL tutkii parhaillaan muutamia isompia altistustilanteita, ”joista ei voi vielä sanoa mitään johtopäätöksiä”.
Vanhusten palvelutalot ja vuodeosastot ovat Suomessa ja kaikkialla maailmassa nousseet surullisella tavalla otsikoihin; niissä on tapahtunut koronakuolemia, kun virus on jotain kautta päässyt haavoittuvien riskiryhmäläisten piiriin leviämään.
Myös asuntolat ovat esimerkki ympäristöstä, jossa virus leviää herkästi.
”Maailmalta on esimerkkejä kodittomien asuntoloista tai muista asuntoloista, joissa ihmiset ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa. Bostonissa erään asuntolan kaikki asukkaat tutkittiin, ja melkein 40 prosenttia heistä oli koronapositiivisia riippumatta siitä, oliko heillä oireita tai ei”, Jussi Sane kertoo.
Lue myös: Tarttuuko koronavirus helposti junassa? Näin vastaa ja neuvoo asiantuntija
Lapset levittävät koronavirustautia vähemmän kuin aikuiset
Peruskoulut uskallettiin Suomessa avata, ja taustalla oli muun muassa tietopohjaa siitä, että lapsista lähteviä tartuntaketjut ovat maailmalla olleet harvinaisia.
”Näyttää siltä, että mitä nuorempia lapsia, sitä vähemmän heistä lähteviä tartuntaketjuja voidaan osoittaa. Tästä ei ole lopullista varmuutta, mutta tältä tilanne näyttää”, Sane toteaa.
Hänen mukaansa ainakin muutamassa selvityksessä Suomessa kouluissa tartunnat ovat liikkuneet pikemmin opettajista lapsiin kuin toisin päin.
Kouluja avattiin Tanskassa jo ennen Suomea, eivätkä tartunnat ole lähteneet siellä nousuun ainakaan vielä.
”Ruotsissa koulut ovat olleet koko ajan auki, eikä siellä ole nähty isoja kouluepidemioita siten kuin influenssassa. Influenssa on selkeästi erilainen, sen leviämisessä lapset ovat isossa roolissa”, Sane toteaa.
Koronavirustaudin tartuntaketjuja on tutkittu muun muassa Hollannissa, jossa 700 arvioidusta tartuntaketjusta mikään ei lähtenyt lapsista.
Toisaalta on tutkimustietoa myös siitä, että todennäköisesti koronavirus tarttuu yhtä herkästi lapsiin kuin aikuisiin, eikä läheskään kaikkea lasten osuudesta koronaviruksen leviämisessä vielä tiedetä.
Lue lisää aiheesta: Lapsi saa uuden koronaviruksen yhtä herkästi kuin aikuinen