Kysely paljasti: Yli 50 Suomessa syntynyttä tyttöä on ympärileikattu - Aktivisti: ”Olisiko luku ollut suurempi, jos myös peruskoululaisilta olisi kysytty?”

Kouluterveyskyselyssä kysyttiin silpomisesta vain toisen asteen opiskelijoilta, vaikka iso osa riskiryhmästä lopettaa koulunkäyntinsä peruskouluun.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tyttöjen silpominen on osa arkea myös Suomessa. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Kouluterveyskyselyssä kysyttiin silpomisesta vain toisen asteen opiskelijoilta, vaikka iso osa riskiryhmästä lopettaa koulunkäyntinsä peruskouluun.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Kouluterveyskyselyssä selvitettiin vuonna 2019 ensimmäisen kerran sitä, onko vastaaja ympärileikattu. Tämä kysymys esitettiin toisen asteen kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta ei peruskoululaisille.

Tervdeyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkistaman raportin mukaan yli 35 000 vastanneesta 80 eli 0,2 prosenttia ilmoitti olevansa ympärileikattu. Huomionarvoista on se, että heistä 51 ilmoitti syntyneensä Suomessa.

Osa näistä vastauksista on todennäköisesti virheellisiä. Kyselyn tuloksia käsitellään tarkemmin tässä jutussa.

Tyttöjen ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen on etenkin tietyissä Afrikan maissa käytetty perinne, joka on naiselle monin tavoin haitallinen. Se voi esimerkiksi aiheuttaa kipuja ja heikentää olennaisesti naisen kykyä nauttia seksistä.

Suomessa ympärileikattuja naisia on eniten Somaliasta, Sudanista, Etiopiasta ja Irakista tulleiden keskuudessa.

Lain mukaan naisen ympärileikkaus katsotaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Teko on rangaistava myös siinä tapauksessa, että Suomessa vakituisesti asuva tyttö silvotaan ulkomaanmatkalla.

Nyt saatu tieto on toistaiseksi vahvin osoitus siitä, että Suomi ei ole onnistunut suojelemaan täällä asuvien pienten tyttöjen koskemattomuutta.

Todelliset luvut lienevät vielä korkeampia. Kouluterveyskyselyn aineisto ei ole kattava, esimerkiksi kohderyhmään kuuluneista lukiolaisista vain 70 prosenttia vastasi siihen.

Etenkään ympärileikkauskysymykseen annetut vastaukset eivät kerro kattavasti koko ikäluokasta, sillä läheskään kaikki niin sanottuun riskiryhmään kuuluvat tytöt eivät opiskele toisella asteella. Heidän koulunkäyntinsä loppuu peruskouluun.

Oikeus pakotti THL:n luovuttamaan tiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että Suomessa asuu noin 10 000 ympärileikattua naista, joista valtaosa on silvottu ennen tänne muuttoa. Saman arvion mukaan leikkauksen uhan piirissä voi olla noin 600-3 000 täällä asuvaa tyttöä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin maista, joissa tapa on yleinen.

Aivan viime vuosiin saakka ongelmana on ollut se, että tavan yleisyydestä – tai edes olemassaolosta – ei ole ollut saatavilla lainkaan viranomaistietoa. Ympärileikkausta harjoittavista maista alkoi saapua merkittäviä määriä maahanmuuttajia 1990-luvun alussa, mutta ensimmäisten tilastojen keruu ilmiöstä aloitettiin vasta 2017.

Kun Seura pyysi viime vuonna THL:ltä lukumäärätietoja tästä tähän asti ainoasta, synnyttäneitä äitejä koskevasta tilastosta, THL kieltäytyi luovuttamasta niitä vedoten tapausten pieneen lukumäärään ja yksilöiden tietosuojaan. Talvella 2020 Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin velvoitti THL:n luovuttamaan tiedot.

THL:n mukaan tilastoista löytyi ensi vaiheessa kahdeksan Suomessa syntynyttä, vuosina 2017 ja 2018 synnyttänyttä silvottua äitiä. Tietojen tarkastus kuitenkin paljasti, että nämä kaikki tapaukset olivat virhekirjauksia.

Viranomaisten tiedossa ei siis ole ainuttakaan täällä syntynyttä äitiä, joka olisi ympärileikattu. Toisaalta tilastoista puuttuvat kokonaan Uudenmaan luvut. Alueella asuu riskiryhmään kuuluvia synnytysikäisiä naisia jopa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa yhteensä.

Tavan laajuutta on vaikea selvittää myös kyselytutkimuksin. Ympärileikkaus on niin arka aihe, että sen uhrit eivät hevin suostu puhumaan aiheesta, edes nimettöminä.

Kun Seura tutki ilmiötä viime vuonna, löysimme viitteitä Suomessa vakinaisesti asuneiden tyttöjen laittomista silpomisista. Esimerkiksi Kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra kertoi osallistuneensa uransa aikana muutamaan Suomessa syntyneen ympärileikatun naisen synnytykseen.

Ensi vuonna silpomisesta ei enää kysytä

Seuraava kouluterveyskysely tehdään vuonna 2021, mutta THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan se tuskin sisältää ympärileikkauskysymystä. Viime vuonna se oli yksi tilapäisesti mukana olleen väkivaltaosion kysymyksistä.

”Siihen, mitä asioita kyselyyn otetaan milloinkin mukaan, kohdistuu hirveästi paineita. Väkivaltakysymykset saattavat palata ehkä kuuden vuoden päästä”, Klemetti arvioi.

Hänen mukaansa myöskään nyt saadut tulokset tyttöjen silpomisen yleisyydestä eivät puolla sitä, että kysymys ympärileikkauksesta nostettaisiin vakituisten kysymysten joukkoon.

”Prosentit olivat nyt niin pieniä, että se ei taida olla tarpeen.”

Maahanmuuttajalasten ihmisoikeuksia puolustava Fenis Helsinki on asiasta toista mieltä.

”Olen huolissani  siitä, että olisiko ympärileikattujen luku ollut suurempi, jos myös peruskoululaisilta olisi kysytty”, sanoo toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.

Yhdistyksen asiantuntija Yasin Isse haluaisi, että ympärileikkauksesta kysyttäisiin säännöllisesti.

”En voi ymmärtää, että kysymys pudotetaan pois”, hän sanoo.

Riskiryhmään kuuluvia jäi pois

Yasin Isse ihmettelee etenkin sitä, että kysymys ympärileikkauksesta esitettiin ainoastaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.

”Ainakin 8- ja 9-luokkalaisilta olisi pitänyt kysyä myös. Silloin tutkimuksesta olisi tullut selvästi kattavampi.”

Isse muistuttaa, että iso osa riskiryhmään kuuluvista tytöistä ei osallistu toisen asteen koulutukseen.

Esimerkiksi vuonna 2016 suomenkielisistä 16-18-vuotiaista helsinkiläisistä 91 prosenttia opiskeli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, mutta saman ikäisistä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista vain 54 prosenttia.

Lisäksi tiedetään, että maahanmuuttajavanhempien kotoutuminen Suomeen vaikuttaa heidän lastensa koulumenestykseen. Vanhakantaisesti ajattelevien, heikosti integroituneiden perheiden lasten opintie päättyy todennäköisemmin peruskouluun kuin paremmin kotoutuneiden.

On hyvin mahdollista, että kouluterveyskyselyn ulkopuolelle jäi iso osa pahimmasta riskiryhmästä, niistä 17-18-vuotiaista tytöistä, joiden perheissä pidetään tiukimmin kiinni vanhoista perinteistä.

Jos ympärileikkauksesta olisi kysytty myös kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviltä, olisi tavoitettu koko ikäluokka.

Asiantuntija tyrmää THL:n perustelun

THL:n Klemetin mukaan asiasta ei kysytty nuoremmilta siksi, että heidän pelättiin ymmärtävän kysymyksen väärin. Tämä taas olisi johtanut virheellisiin tuloksiin.

”Keskustelimme muun muassa Ihmisoikeusliiton asiantuntijoiden kanssa siitä, kuinka hyvin kysymys ymmärretään ja päädyimme tähän.”

Asiaa koskevaa kysymystä pohjustettiin lomakkeella seuraavasti:

Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla.

Sen jälkeen esitettiin kysymys ”Onko sinulle tehty ympärileikkaus?” Vastausvaihdot olivat Ei, Kyllä ja En osaa sanoa.

Issen mukaan peruskoulun yläluokkia käyvillä tytöillä ei ole mitään ongelmia ymmärtää kysymystä, jos heidän perheensä on lähtöisin maasta, jossa silpomiset ovat yleisiä.

”Ympärileikkaus on läsnä niissä perheissä, esimerkiksi sitä kautta, että äiti on yleensä silvottu. Nuo tytöt tietävät siitä paljon enemmän kuin vaikkapa sukupuoliyhdynnästä.”

”Eivät he voi käsittää tuota kysymystä väärin. Tuollainen väite on täydellistä harhaanjohtamista”, Isse puuskahtaa.

Juttua on korjattu 15.6. klo 16.35. Artikkelissa kerrottiin alun perin, että 51 itsensä ympärileikatuksi ilmoittanutta tyttöä on syntynyt Suomessa. Ilmaisu on muutettu muotoon ”ilmoitti syntyneensä Suomessa”. Tekstiin on lisätty myös linkitys juttuun, jossa pohditaan vastausten luotettavuutta ja niiden tulkintaa. 

X