THL ei anna tietoja laittomasti silvotuista tietosuojaan vedoten: ”Suomessa syntyneitä ympärileikattuja synnyttäjiä oli niin vähän”

Suomessa asuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan noin 10 000 ympärileikattua naista. Valtaosa on leikattu ennen tänne muuttoa.

Kukaan ei tiedä, kuinka moni tyttö on silvottu Suomeen tulonsa jälkeen, tai kuinka moni täällä syntynyt tyttö on silvottu. Molemmat teot ovat lainvastaisia.

Ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen on etenkin tietyissä Afrikan maissa harjoitettava perinne, joka on naiselle monin tavoin haitallinen.

THL:n mukaan Suomessa elää leikkauksen uhan piirissä noin 600-3000 tyttöä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin ympärileikkausta harjoittavista maista.

Silpomisen riski on suurimmillaan kesälomakaudella, kun perheet tekevät matkoja vanhempien kotimaihin.

Ensimmäinen tilasto ympärileikatuista

Seura löysi ympärileikkauksia koskevaa selvitystä tehdessään osoituksia siitä, että keskuudessamme elää useampia aikuisia naisia, jotka on silvottu pikkutyttönä, kun he ovat asuneet vakinaisesti Suomessa.

Tällaisten naisten lukumäärää ei tiedetä, mutta viranomaisilla on ollut puolen vuoden ajan hallussaan tilastoaineisto, joka voisi valaista asiaa.

Viime vuoden lopulla THL julkaisi ensimmäisen – joskin puutteellisen – tilaston Suomessa synnyttäneistä ympärileikatuista naisista. Sen mukaan heitä oli 118 kappaletta vuonna 2017.

Enemmistö heistä lienee leikattu 2000-luvun alussa.

Tiedot evätään tietosuojan nojalla

Seura pyysi THL:ltä tietoa siitä, kuinka moni ympärileikatuista synnyttäjistä oli itse syntynyt Suomessa.

Tietoa ei herunut.

”Suomessa syntyneitä ympärileikattuja synnyttäjiä oli niin vähän”, THL perusteli päätöstään olla kertomatta tällaisten synnyttäjien tarkkaa lukumäärää.

THL ilmoitti, ettei se anna tietoja niiden synnyttäjien syntymämaista, joiden edustajia oli aineistossa alle viisi. Yksilöiden tietosuoja vaarantuisi, ja mahdolliset kirjausvirheet horjuttavat herkästi pienten lukujen oikeellisuutta, kuului tarkempi perustelu.

Vastauksessa ei eritelty sitä, kuinka Suomessa syntyneiden lukumäärätiedon antaminen vaarantaisi yksittäisen synnyttäjän tietosuojaa.

Enemmistö tapauksista puuttuu tilastosta

THL:n vastauksesta voi päätellä, että sen rekisteriin päätyneistä toissa vuonna synnyttäneistä naisista yhdestä neljään oli syntynyt Suomessa.

Vaikuttaa siis ilmeiseltä, että tyttöjen ympärileikkaus ei ole ollut järin yleistä 2000-luvun alun Suomessa.

Sellaista johtopäätöstä ei voi kuitenkaan tehdä, että Suomessa syntyneitä ympärileikattuja synnyttäjiä oli 2017 varmasti alle viisi kappaletta.

Nimittäin THL:n mukaan kaikki ympärileikkaukset eivät ole päätyneet rekisteriin.

Merkintä on voinut jäädä tekemättä esimerkiksi siksi, että leikkauksen jäljet voivat olla varsin huomaamattomia eikä äiti välttämättä kerro asiasta neuvolassa.

Neuvolan terveydenhoitaja on myös voinut jättää kysymättä asiasta. Ja vaikka tieto ympärileikkauksesta olisi merkitty pahviseen äitiyskorttiin, sitä ei ole välttämättä siirretty sähköisiin tietojärjestelmiin.

Olennaisin puute tilastossa on kuitenkin se, että siitä puuttuvat tyystin Uudenmaan luvut. Alueella asuu riskiryhmään kuuluvia synnytysikäisiä naisia jopa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa yhteensä.

Nykytilanteesta selkoa 2030-luvulla?

Puute johtuu siitä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei ole kyennyt toimittamaan THL:lle tietoja ympärileikatuista synnyttäjistä Apotti-tietojärjestelmän käyttöönoton viivästymisen vuoksi.

Ensimmäiset kattavat tilastot Suomessa asuvista ympärileikatuista äideistä julkaistaneen vasta vuosien päästä.

Siihen asti on epäselvää, minkä kokoinen ongelma silpominen oli Suomessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Viime vuosien ympärileikkauksista, jos sellaisia on tehty, viisastuttaneen vasta 2030-luvulla, kun tämän päivän pikkutytöt tulevat synnytysikään.

Tyttöjen ympärileikkaus on ollut suomalaisille viranomaisille vaikea pala. Seuran selvitys osoittaa, että silpomista ennaltaehkäisevä työ on ollut haparoivaa.