Kuinka MTV:n karaisema Merja Ylä-Anttila uudistaa Yleä? Näin vastaa monessa liemessä keitetty toimitusjohtaja

Jaa kaverilleTilaa Seura
Merja Ylä-Anttila
Merja Ylä-Anttilan mukaan Suomessa pitäisi siirtyä tahallisesta väärinymmärtämisestä nykyistä fiksumpaan vuoropuheluun. ”Yleläiset voivat vaikuttaa siihen sillä, miten ihmisiä haastatellaan, ja mikä on ohjelmien äänensävy.” © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Ylen uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on kohdannut urallaan kiperiä tilanteita. Siitä on hänelle hyötyä tulevina vuosina.

Vuonna 1982 nuori toimittajanalku ei voinut kuvitella kiehtovampaa kesätyöpaikkaa kuin Mainos-TV:n uutiset. Sinne haki myös Merja Kivinen, 22-vuotias viestinnän opiskelija.

Kymmenen uutiset oli lähetetty ensimmäisen kerran vasta edellisenä syksynä. Sitä oli edeltänyt pitkä ja ankara vääntö kaupallisen yhtiön oikeudesta tv-uutisiin.
MTV:n nuori toimitus sykki intoa. Kesätoimittajaksi hakeneita testattiin hartaasti, peräti viikon ajan.

Yksi valituista oli Merja Kivinen, nykyinen Ylä-Anttila.
Hänen pestinsä alkoi tyrmäävästi.

Kivinen oli käynyt kesän alla ainejärjestönsä puheenjohtajana Puolassa, jossa oli sotatila. Poikkeuksellinen reissu onnistui, koska Varsovan ja Helsingin yliopistojen opiskelijoilla oli tiiviit yhteydet.

Toimituksen johto innostui kuultuaan, että Kivinen oli napsinut matkallaan valokuvia.

”Venäläisen uimakoulun malliin minulta pyydettiin Sunnuntairaporttiin iso reportaasi Puolasta.”

Se oli hänen elämänsä ensimmäinen tv-juttu. Kivinen yhdisteli hiki hatussa kuviaan kansainväliseen materiaaliin. Tuotos valmistui viime tingassa.

Koettelemus ei päättynyt siihen.

”Tuottaja sanoi, että olisi kiva, jos puhuisin matkasta suorassa lähetyksessä. Vastasin, etten voi tulla televisioon nuhjuinen t-paita päällä.”

Tilanteen laukaisi uutisankkuri Leena Rousek (myöhemmin Kaskela). Hän lainasi kesätoimittajalle oman puseronsa.

Tulokas asettui satojentuhansien katsojien eteen – ja selviytyi siitäkin.

Ennen pitkää MTV:n ilmapiiri imaisi Merja Kivisen mukaansa.

Hän eli ja hengitti uutisia, jätti opintonsa, eteni toimituksessa tehtävästä toiseen, avioitui, vaihtoi sukunimeään, synnytti lapsen.

MTV oli Ylen haastaja mutta vahvisti jatkuvasti asemaansa. Kun Maikkarille myönnettiin vihdoin 1991 lupa tehdä vaaliohjelmia – yhtiö sai oman kanavan vasta pari vuotta myöhemmin – kolmikymppinen Merja Ylä-Anttila nimettiin yhdeksi tekijöistä.

Ylä-Anttilan noustessa MTV:n uutisten vastaavaksi päätoimittajaksi 2001 toimitus eli kulta-aikaansa. Yleisöä ja voimavaroja riitti. Yhä useampi katsoja suosi kaupallisia tv-uutisia.

Päätoimittaja loi kannustavan ilmapiirin, joka tuotti uutisvoittoja. Toimittajat arvostivat pomoaan, joka tuki heitä, kun kriittisten juttujen kohteet tarttuivat puhelimeen.

”Annoin heille tuulensuojaa.”

Irtisanomiset sattuivat

MTV ajautui ongelmiin 2010-luvulla. Ylä-Anttila veti läpi viidet yt-neuvottelut ja joutui antamaan potkut useille kymmenille ihmisille.

Miltä se tuntui?

”Saavuin nuorena likkana tuohon toimitukseen ja kasvoin sen kanssa. Suuri osa ihmisistä on ystäviäni, joiden perhe- ja muuta elämää olen seurannut läheltä. Kyllä se sattui.”

Keskellä puristusta auttoi puolison, Ylen asiaohjelmien tilaajan Ari Ylä-Anttilan tuki.

”Meillä oli pelisääntö, että tietyt asiat jätetään kotioven ulkopuolelle. Työnantajien strategioista tai tulevista ohjelmista ei kerrottu toiselle.”

Irtisanomisten aiheuttama tuska oli eri asia.

”Puhuin hänelle omaa huonoa oloani pois.”

Tehtävä jännittää

Tähänastisella urallaan Merja Ylä-Anttilalla, 58, on ollut enimmillään 150 alaista. Ylessä heitä on 3 000.

Hirvittääkö?

”Siitä en osaa sanoa, mutta kyllä minua jännittää – sillä lailla sopivasti. Aistit ovat avoinna.”

Jos Ylä-Anttila saattoi aiemmin tuntea kaikki työntekijänsä, enää se ei ole mahdollista.

”Ennen pyörin kentällä haastajajoukkueen hyökkääjänä. Nyt roolini on olla joukkueenjohtaja.”

Ylä-Anttila ei aio selviytyä pelkästään omin neuvoin.

”Minulla on ollut vuosien saatossa eri mentoreita. Tällä hetkellä käyn erään kaverini kanssa läpi omia haasteitani ja kehittymistäni.”

Vahvuudekseen hän lukee hyvät verkostonsa ja taipumuksensa innostua toisista ihmistä.

”Heikkouteni on kärsimättömyys.”

Kriisi taustalla

Yle on varsin hyvässä iskussa Ylä-Anttilan kauden alkaessa.

Yhtiön osuus suomalaisten television katselusta on yli 40 prosenttia, Yle Areena on maan ylivoimaisesti suosituin ohjelmien verkkopalvelu, ja maailmalla Yleä pidetään hyvin edistyksellisenä julkisen palvelun yhtiönä.

Mutta ei Ylä-Anttilalta ongelmia puutu.

Hänen tuloaan edeltää yksi yhtiön historian pahimmista johtajuuskriiseistä.

Viime vuonna Julkisen sanan neuvosto (JSN) katsoi Ylen uutisten päätoimittajan Atte Jääskeläisen taipuneen pääministeri Juha Sipilän (kesk) painostuksen alla. Kun Jääskeläinen erehtyi myöhemmin vihjailemaan Ylen lähdöllä JSN:n jäsenyydestä, hän sai potkut.

Jääskeläisen linjaukset olivat herättäneet närää etenkin Ylen tutkivissa toimittajissa, ja eturivin journalisteja oli lähtenyt talosta ennen häntä.

Kohu nosti esiin muitakin Ylen johtamisen ongelmia. Myös toimitusjohtaja Lauri Kivisen arveltiin joutuvan jättämään tehtävänsä.

Tammikuussa 2018 Kivinen ilmoitti eroavansa, omasta aloitteestaan.

Pidäkkeetön lähialainen

Ylen kaksi näkyvintä johtajaa ovat nyt Merja Ylä-Anttila ja uutispäätoimittaja Jouko Jokinen, jolla on tuhat alaista.

Jokinen ei ole varsinaisesti tehnyt pesäeroa edeltäjäänsä.

Heti nimityksensä jälkeen hän totesi Sipilä-uutisoinnista, että ”Atte Jääskeläinen on toiminut niin kuin päätoimittajan pitikin toimia”.

Myöhemmin Jokinen mollasi tutkivia toimittajia sanoin: ”Moni haluaa olla vähän erityinen, vähän erillään, vähän parempi.”

”En halua kommentoida Joukon lausuntoa. Tutkiva journalismi on oma taiteenlajinsa ja toimii paremmin tietynlaisille persoonille kuin toisille”, Ylä-Anttila sanoo.

”Täällä sitä tekee hyvä yksikkö, nyt ehkä enemmän yhteistyössä koko uutis- ja ajankohtaistoiminnan kanssa kuin jokin aika sitten, ja niin on hyvä. Tutkiva puoli on tärkeä osa journalismia, mutta ei kaikki.”

Viimeksi Jokinen nostatti kulmakarvoja toukokuussa 2018.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd) arvosteli Jokista Twitterissä siitä, ettei Ylen pääuutislähetyksessä kerrottu pääkaupunkiseudun valtuustojen historiallisesta kokouksesta, jossa nämä tyrmäsivät hallituksen sote-hankkeen.

Miesten välille kehkeytyi kipakka mutta asiallinen sananvaihto. Jo Harakan kolmannen tviitin jälkeen Jokinen ilmoitti: ”Pääsit muuten juuri listaukseen, kuinka poliitikko painostaa Yleisradiota journalistisissa ratkaisuissa”.

Oliko kyse painostuksesta?

”En osaa niin kokea, mutta en tiedä, mitä kaikkea tässä mahdollisesti on ollut mukana. En osaa sanoa”, Ylä-Anttila toteaa.

Nuoriso hukassa

Yksi Ylä-Anttilan haasteista on se, että hänen yhtiönsä on menettänyt otteensa nuorista. Viime syksynä yli puolet 15–29-vuotiaista ei seurannut yhden vuorokauden aikana lainkaan Ylen sisältöjä.

”Se on ongelma meille, mutta se on ongelma kaikille muillekin laatumedioille Suomessa ja maailmalla. Meillä on onnistumisiakin, kuten Latela, mutta meidän pitää yrityksen ja erehdyksen kautta hakea lisää uusia väyliä nuorten tavoittamiseksi.”

Jotain on jo tehtykin.

Areenaan on ilmaantunut lisää nuorille suunnattuja lyhytohjelmia, kuten Viki, Köpi ja Henkka tieteen armoilla, komediasarja Pirjo ja tanskalainen Jalkojen välissä, jonka kuvitus koostuu sukuelimistä. Jaksojen kestot vaihtelevat minuutista kymmeneen.

”Short formia saatetaan tehdä jatkossa enemmänkin.”

Lisäksi Yle on pyytänyt tuotantoyhtiöiltä tarjouksia ensi vuodelle vain alle 45-vuotiaille kohdennetuista tv-ohjelmista.

”Mutta kyllä me pidämme huolta myös vanhemmista katsojista. Tämä on vauvasta vaariin -talo.”

Merja Ylä-Anttila

Ylä-Anttila on mentoroinnin puolestapuhuja. ”MTV:n johto pyysi Aalto-yliopiston opiskelijoita valmentamaan itseään. Kukapa tietää, jos kokeilemme Ylelläkin käänteismentorointia – onhan meillä nuoria myös omasta takaa.” © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Ketteryyttä etsimässä

Reipasotteisella Ylä-Anttilalla voi kulua tovi ennen kuin hän tottuu Ylen suureen mutta jähmeään organisaatioon.

Hyvä esimerkki talon mittakaavasta on se, että uutistoimittajien työvuorojen suunnitteluun tarvitaan erillinen yksikkönsä, jolla on oma esimiehensä.

Vastalääkkeeksi yhtiöön on perustettu uusi yksikkö, Ylen ketterä kiihdyttämö. Se on valmistanut 35-sivuisen kalvosarjan, joka tarjoaa työkaluja sujuvampaan toimintaan.

Oletko perehtynyt ohjeisiin?

”En vielä. Voi olla, että se tekee hyvää, kun minulta odotetaan ketteriä vinkkejä kaupallisen median puolelta”, Ylä-Anttila sanoo hymyissä suin.

Osa yleläisistä pelkää, että MTV:ssä karaistunut Ylä-Anttila on palkattu ulkoistamaan yhtiön toimintoja.

”En ole perusominaisuudeltani saneeraaja. Eikä toimitusjohtaja päätä sellaisesta, vaan hallitus.”

Eräs ulkoistaminen on tuonut särön Ylä-Anttilan maineeseen. Vuonna 2013 hän vaikutti olennaisesti siihen, että aamuohjelma Huomenta Suomen tuotanto siirrettiin osana MTV:n säästöjä hänen ystäviensä Tapio ja Virvatuulia Nurmisen yhtiölle ilman kilpailutusta.

”Aikaa tehdä ratkaisu oli vain muutama viikko. Kun kyse oli myös aamun uutisista, halusimme luotettavan kumppanin, joka tunsi ennestään niiden käytännöt”, Ylä-Anttila perustelee.

Yksi Ylen toimitusjohtajan tehtävistä on vaikuttaa yhtiön hallintoon.

Jotkut Yleä tuntevat arvelevat, että Merja Ylä-Anttila voi saada kehitysehdotuksia myös kotoaan. Hänen puolisonsa tunnetaan sekä näkemyksistään että halustaan ilmaista niitä.

”Kun viikonloppuisin aamukahveilla luemme uutisia, niin kyllä siinä kommenttia kuuluu. Mutta jos Arilla on mielessään Ylen organisaation kehityshankkeita, ne hän on pitänyt visusti omana tietonaan.”

Onko tuo aikuisten oikeasti totta?

”Aikuisten oikeasti on.”

X