Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria
Yleisradion hallitus nimitti Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Toukokuussa 58 vuotta täyttävä Ylä-Anttila aloittaa tehtävässä nykyisen toimitusjohtaja Lauri Kivisen, 58, tilalla syyskuun alussa.
Ylä-Anttila siirtyy Yleisradioon MTV:ltä. Hän on ollut MTV Uutisten vastaava päätoimittaja vuodesta 2001 lähtien. MTV:n organisaatiota uudistettiin kolme vuotta sitten siten, että uutistoimitus siirtyi erilliseen sisällöntuotantoyhtiöön Mediahub Helsinkiin, jonka toimitusjohtajana Ylä-Anttila on toiminut vastaavan päätoimittajan tehtävän ohella.
Yleisradion nimitysuutisessa Ylä-Anttila korostaa kokemustaan paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta murros- ja muutosvaiheissa. Ylä-Anttilan nimityksen taustalla saattaakin vaikuttaa MTV:n ulkoistusosaaminen.
Yleisradion asemaa ja rahoitusta pohtinut Satosen työryhmänä tunnettu parlamentaarinen työryhmä esitti Yleisradion lisävään toimintansa ulkoistamista 30–35 prosentilla vuoteen 2022 mennessä. Yleisradiossa ulkoistuksia on alettu tehdä selvästi nopeampaan tahtiin kuin Satosen työryhmä on vaatinut, moitti Radio- ja televisiotoimittajien liitto.
Merja Ylä-Anttila siirtyi MTV:n vastaavaksi päätoimittajaksi vuonna 2001 uutispäätoimittajan pestistä. © Petri Kaipiainen / Otavamedia
Ulkoistuksen työnäyte
MTV:llä Ylä-Anttila oli mukana tekemässä ulkoistussopimusta, jolla Huomenta Suomi -aamuohjelma ulkoistettiin hänen perhetuttaviensa Tapio ja Virvatuulia Nurmisen Nouhau-yhtiölle. Myös MTV:n pätkätyösuhteisia toimittajia alettiin kierrättää Nouhaun kautta vuokratyöntekijöinä.
Huomenta Suomen tekeminen oli Nouhaulle erittäin kannattavaa samaan aikaan kuin MTV itse teki mittavia tappioita. Ylä-Anttilan ja Nurmisten mukaan MTV tosin säästi rahaa ulkoistuksella, mutta samalla ohjelmaa alettiin tehdä erittäin niukalla budjetilla. Nouhau-yhtiöt ovat rikastuttaneet omistajapariskuntaansa miljoonilla euroilla viime vuosina.
Journalistiliiton julkaisema Journalisti -lehti käsitteli ulkoistamisia kaksi vuotta sitten laajassa artikkelissa.
Palomuurin murtuma
Lauri Kivisen lähdöstä ilmoitettiin tänä keväänä. Viime vuoden keväällä yhtiöstä lähti Yle Uutisten vastaava päätoimittaja ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen. Lähtöä edelsi “Ylegatena” tunnettu skandaali, jossa Ylen journalistisen päätöksenteon ja sen rahoitukseen liittyvän poliittisen vaikuttamisen välisen “palomuurin” sanottiin pettäneen.
Yleisradio sai median eettisten ohjeiden noudattamista valvovalta Julkisen sanan neuvostolta poikkeuksellisen langettavan päätöksen, jonka mukaan päätoimittaja Jääskeläinen oli taipunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) painostukseen ja muuttanut Sipilän sidonnaisuuksia käsittelevää juttua ilman journalistisia perusteita.
Samaan tulokseen tuli Yleisradion riippumattomaksi selvitysmieheksi palkkaama hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, jonka mukaan pääministeri sai Yleisradiolta “erityiskohtelun”.
Mäenpää suositteli raportissaan Yleisradion rahoituksen ja journalismin välisen palomuurin vahvistamista etenkin siitä näkökulmasta, että verorahoitteisen ja poliitikoilla miehitetyn hallintoneuvoston alaisuudessa toimivan Yleisradion tulisi aktiivisesti seurata vaikutusyrityksiä ja julkistaa niitä herkemmin.
Yksi Ylegate-keskustelussa esiin noussut ongelma oli päätoimittaja Jääskeläisen lobbari-rooli Ylen rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän suuntaan.
“Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla”, tiivisti tutkija Anu Kantola MTV:n haastattelussa Jääskeläisen irtisanoutumisen jälkeen.
Palomuurin paikkaaja
Ylä-Anttilan nimityksen voi nähdä ulkoistamisosaamisen hankkimisen lisäksi myös yrityksenä korjata tilannetta, jossa toimitusjohtajan journalistisen osaamisen puute synnytti valtatyhjiön, jossa vastaava päätoimittaja Jääskeläinen päätyi käytännössä toimitusjohtajan sijaan Ylen rahoituksen ykköslobbariksi.
MTV:n vastaavana päätoimittajana ja Mediahubin johtajana Ylä-Anttila on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, jossa rahoituksen ja journalismin välinen palomuuri on levännyt ainoastaan Ylä-Anttilan oman journalistisen etiikan varassa.
Uutisjournalismia kaupan
Mediahubia perustettaessa sille luotiin asema, jossa MTV:n oli tarkoitus olla vain yksi yhtiön sisältöä ostavista asiakkaista. Samalla Mediahubille alettiin hankkia muita asiakkaita, jotka olisivat valmiita maksamaan yhtiön tuottamista sisällöistä.
Yksi tällainen sopimus tehtiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Sitran Seuralle luovuttamien sopimusten mukaan Sitra maksoi Mediahubille 19 900 euroa Sitran Ratkaisu 100 -hankkeen sisältökokonaisuduen tuottamisesta. Ratkaisu 100 oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hanke, jossa Sitra etsi yhteiskunnan tärkeimpiä haasteita ja ratkaisuja niihin.
Sisällöntuotantokauppaan kuului verkkosivuston luominen MTV.fi-verkkosivuston alaisuuteen videoklippeineen ja tekstiartikkeleineen sekä Maikkarin verkkosivujen yleisön ohjaaminen näille sivuille. Lisäksi 19 900 euron kauppahintaan kuului “näkyvyyttä Huomenta Suomi -ohjelmassa myöhemmin sovittavalla laajuudella”. Sopimukseen kirjattuna esimerkkinä näkyvyydestä oli se, että jokainen Sitran Ratkaisu 100 -hankkeen teema saa yhden haastattelun tai esittelyn Huomenta Suomen lähetyksessä.
Sopimuksessa sovittiin myös, että “kampanjasta uutisoidaan MTV:n eri välineissä silloin, kun se on journalistisesti relevanttia”. Sopimukseen kirjattiin kuitenkin myös, että päätöksen uutisoinnista tekee yksin Mediahub ja vastaava päätoimittaja Ylä-Anttila.
© Ari Heinonen / Otavamedia
”Tapahtumatuotantoa”
Seura kertoi Mediahubin ja Sitran yhteistyöstä helmikuussa. Kaikkinensa Mediahub oli laskuttanut Sitraa yli 120 000 euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Tuolloin Merja Ylä-Anttila kertoi Sitran maksaneen verkkosivujen sisällöntuotannosta sekä tapahtumien järjestämisestä, ei uutisista.
Seuran myöhemmin saamat sopimukset kertovat, että sopimuksessa on luvattu näkyvyyttä myös Huomenta Suomi -ajankohtaisohjelmassa sekä uutisissa. MTV teki Sitran hankkeesta lukuisia uutisia – huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Yleisradio tai Helsingin Sanomat.
Kuvio piilossa
MTV:n uutisissa yleisölle ei kerrottu kaupallisesta sisältöyhteistyöstä, vaikka Journalistin ohjeet sanovat, että “käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi”. Ylä-Anttilan mukaan tähän ei ole ollut tarvetta, koska kaupalliset yhteistyöhankkeet eivät liity MTV uutistoimintaan ja ne pidetään erillisinä.
”Uutisvalinnat ja käsittelyt kulkevat oman journalistisen prosessin kautta ja niistä päättävät eri ihmiset”, Ylä-Anttila kertoi Seuralle tuolloin, vaikka oli toimitusjohtajana vastuussa Mediahubin liiketoiminnasta ja MTV Uutisten vastaavana päätoimittajana vastuussa journalistisesta päätöksenteosta.
Yleisradion toimitusjohtajana Ylä-Anttilan rooliin ei kuulu journalistinen päätöksenteko. Sen sijaan yhtiön rahoituksen ja journalismin välisen palomuurin korjaaminen on keskeisesti juuri hänen vastuullaan samoin kuin sen takaaminen, että yhtiön verovaroilla tehtävät ulkoistukset tehdään vastuullisesti ja läpinäkyvästi.
Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ei vastannut Seuran kommentointipyyntöön.
