Lähes 1 500 sotilastapaturmaa joka vuosi – Tällaisia vahinkoja tapahtuu Puolustusvoimissa

Varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain 23 000–24 000 henkilöä Suomessa. Vuonna 2023 koko määrästä 7,5 prosentille sattui tapaturma. Puolustusvoimilta ja Valtiokonttorilta saadun materiaalin perusteella selviää osittain, minkälaisia vahingot ovat olleet.

Puolustusvoimien tilaston mukaan varusmiespalveluksessa on sattunut keskimäärin 1 470 sotilastapaturmaa vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että palveluksen suorittavista keskimäärin 6,1–6,4 prosenttia kohtaa tapaturman.

Tapaturmista 78 prosenttia on lieviä Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuustiimin tekemän arvion mukaan. Yleisin syy sairaslomaa vaatimalle turmalle on liukastuminen tai kompastuminen, joista aiheutuva vaiva on nyrjähdys tai venähdys.

Vakavampia tapaturmia, kuten luun murtumia, on kuitenkin useita satoja joka vuosi. Kaikista tapaturmista noin 18 prosenttia vaatii 4–30 päivän sairauspoissaolon.

Kuolemantapauksia on ilmennyt 12 viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Palvelusturvallisuustiimin tavoite on nolla tapaturmaa vuodessa

Vuonna 2023 tapaturmia sattui 1 749, joista lieviä oli 80 prosenttia.

”Teemme kaikkemme, jotta tapaturmia olisi mahdollisimman vähän”, toteaa palvelusturvallisuusupseeri, komentaja Eki Lamminmäki, joka työskentelee pääesikunnan palvelusturvallisuustiimissä.

Yksi tapa, jolla Puolustusvoimat arvioi onko palvelus tuvallista, on suhteuttamalla sotilastapaturmia nuorten miesten työtapaturmiin siviilissä.

”Jos verrataan siviilien työtapaturmiin, meillä on vähemmän tapaturmia kuin 15–24-vuotiailla miespalkansaajilla Suomessa”, Lamminmäki selittää.

Esimerkiksi vuonna 2019, miesten siviilityötapaturmien määrä oli 12,9 prosenttia. Puolustusvoimissa vastaava luku oli 8,2 prosenttia, ja määrä on pysynyt siviiliä alhaisempana viime vuodet.

Pandemian jälkeen sekä tapaturmien kokonaismäärä että vakavien tapaturmien määrä on Eki Lamminmäen mukaan laskusuunnassa.

”Joka tapauksessa luku on liikaa ja tästä syystä toimintaa kehitetään jatkuvasti. Tavoitetilana on edelleen nolla tapaturmaa.”

Valtiokonttori korvaa pitkittyneitä vammoja 7–8,5 miljoonalla eurolla vuosittain

Sotilastapaturmassa tullut vamma voi oireilla vielä palveluksen jälkeenkin. Tällaisissa tilanteissa korvausta varusmiespalveluksessa sattuneisiin vammoihin voi hakea valtion kassasta, Valtiokonttorista.

Tilastojen mukaan, Valtiokonttori maksaa 7-8,5 miljoonaa euroa korvauksia joka vuosi.

Yleisimpiä venähdys, nyrjähdys tai murtuma – harvinaisin on myrkytys

Yleisin Valtionkonttorin korvaama vaiva on venähdys tai nyrjähdys, mikä ei ole parantunut varusmiespalveluksen aikana. Näitä korvataan keskimäärin 250 joka vuosi. Toiseksi eniten, noin 175 vuodessa, korvataan murtuneista luista johtuvia vaivoja.

Valtiokonttorin Seuralle toimittamien tietojen mukaan vuosina 2017–2023 korvauskynnyksen on ylittänyt 4 181 sotilastapaturmaa. Määrä ei sisällä palvelussairauksia, kuten rasitusvammoja, joten korvattavien vammojen määrä on todellisuudessa suurempi.

Tapaturmia sattuu eniten kovatasoisissa loppuharjoituksissa ja maastossa

Puolustusvoimien palvelusturvallisuustiimin tietojen mukaan eniten, yli 500 tapaturmaa vuodessa, sattuu taistelukoulutuksissa ja -ammunnoissa. Toiseksi eniten niitä aiheutuu maastoharjoituksissa, liikuntakoulutuksissa ja marsseissa.

Korkean riskin harjoituksissa Puolustusvoimat ennaltaehkäisee tapaturmia tiukoilla varomääräyksillä.

Eki Lamminmäen mukaan varomääräys on kuin laki varusmiehille, se on pakko opettaa eikä sitä saa soveltaa.

”Taisteluammuntojen ampuma-alueelle tultaessa tärkein varo-määräys on, ettei maastosta löytyviin esineisiin saa koskea.”

Ampuma-alueella ei ylipäätään saa tehdä mitään tai liikkua ilman käskyä.

Puolustusvoimien komentaja antoi käskyn: Palvelusturvallisuudesta ei tingitä

Lokakuussa 2023 varusmies kuoli ulosajossa Luumäellä. Joulukuun lopussa 2023 rannikkolaivaston harjoituksessa henkilökuntaan kuuluva pintapelastaja loukkaantui vakavasti Upinniemessä. Hän menehtyi onnettomuudessa saamiinsa vammoihin tammikuun alussa 2024.

Kymmenen vuoden aikana kuolemantapauksia on ilmennyt kaikkiaan 12 Puolustusvoimissa.

”Palvelusturvallisuudesta ei tingitä”, kiteytti Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen antaessaan käskyn kaikille joukoille.

Tämä tarkoittaa, että palvelusturvallisuuden tulisi olla etusijalla harjoituksissa. Henkilön terveys tai turvallisuus ei saisi vaarantua Puolustusvoimissa. Kouluttajan tulee keskeyttää harjoitus, jos turvallisuus rakoilee.

”Harjoitus voidaan keskeyttää osittain, jos esimerkiksi kylmän takia tarvitaan lisää lepoa tai taukojumppaa”, kuvailee Eki Lamminmäki paleltumien ennaltaehkäisyä.

Varusmiehillä itsellään on myös oikeus ja velvollisuus huutaa ”seis” ja keskeyttää harjoitus, mikäli joku suojavarusteista, kuten kuulosuojaimet, puuttuvat ammuntatilanteissa.

”Tämä on kulttuurin muutosta, joka toivottavasti menee hyvää vauhtia eteenpäin. Tilanne pitää uskaltaa keskeyttää, eikä siitä kuulu enää nykypäivänä saada haukkuja”, Lamminmäki sanoo.

Varusmiehet kokevat palvelusturvallisuuden keskimäärin hyväksi

Varusmiehille tehdään palveluksen päätteeksi loppukysely, jonka yhteydessä heitä pyydetään arvioimaan palvelusturvallisuutta asteikolla 1–5. Eki Lamminmäen mukaan myös tätä arvosanaa pidetään tärkeänä mittarina.

Ennen vuotta 2020 oli keskimääräinen arvosana 3,8, vuoden 2022 jälkeen se on ollut 4,0.

”Muutos ei ole suuri, mutta suunta on oikea.”

Pienempiä vahinkoja tulee kuitenkin aina sattumaan, sillä sodankäynti ei ole luonteeltaan turvallista, Eki Lamminmäki toteaa. Tärkeintä on, että vakavien tapaturmien määrä on laskussa.

Vaarakortit sähköistettiin ja nyt varusmiehet voivat tehdä ilmoituksia anonyymisti

Eki Lamminmäki näkee, että etenkin uusi, matalan kynnyksen PVRIPO-ilmoituskanava on suuri askel vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Järjestelmä on tehnyt tuloaan jo vuodesta 2007, jolloin Onnettomuustutkintakeskus huomautti Puolustusvoimille ilmoituskanavan puuttumisesta.

PVRIPO nousi esiin, kun Ylen kolumnisti ja toimittaja Ronja Salmi kirjoitti, miten Puolustusvoimilla kesti 17 vuotta rakentaa lomake, jolla seurataan vaaratilanteita.

Eki Lamminmäen mukaan tapaturmia on seurattu paperisella lomakkeella kuitenkin jo vuodesta 2013. PVRIPO otettiin käyttöön heinäkuussa 2022. Nykyään varusmiehet voivat tehdä ilmoituksen anonyymisti sähköisesti tapaturmasta, läheltä piti -tilanteesta tai simputuksesta.

Myös Puolustusvoimien henkilökunta voi ilmoittaa epäkohdista PVRIPO:n kanavalla.

Ilmenneisiin epäkohtiin puututaan. Työn alla on ilmoituksen myötä esimerkiksi rynnäkkökiväärin aiheuttamat haavat ja kolhut, joita tulee varusmiehen kasvoihin maahan suojaan syöksymistä harjoitellessaan. Nyt Puolustusvoimissa mietitään, miten aseen kanssa syöksymistä voisi harjoitella ilman toistuvia kasvokolhuja.

Lisäksi jokaisella joukko-osastolla on oma palvelusturvallisuusvastaava, jonka työhön kuuluu jokaisen tapaturman läpikäynti.

Lue myös: Varusmies sai pysyvän hermovaurion taisteluharjoituksissa – Valtio hylkäsi korvausvaatimuksen