Lastentarhanopettaja häpeää palkkaansa – Varhaiskasvattajia edustava OAJ: ”Edes lakko ei olisi auttanut saamaan merkittävää korotusta”

Jaa artikkeliTilaa Seura
© ISTOCK
Kahdesta asiasta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Lastentarhanopettajien palkat ovat matalat ja niitä pitäisi nostaa. Siitä paljonko ja miten ei ole yhteistä linjaa.

Kokenut lastentarhanopettaja Leena ei kehtaa sanoa palkkaansa ääneen.

”Sitä häpeää. Jokainen isä ja äiti, jonka lasta kasvatat tienaa enemmän kuin sinä. Paitsi jos hän työskentelee päiväkodissa.”

Tällä hetkellä lastentarhanopettajan työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen minimipalkka on 2 304,88 euroa kuukaudessa.

Vaikka osassa kaupungeista päteviä työntekijöitä riittää, kaikkialla näin ei ole. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on täyttämättä yhteensä noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa.

Leena on työskennellyt alalla liki 35 vuoden ajan.

Hänen mukaansa lapsia on päiväkodissa paljon ja tekeviä käsipareja vähän. Leena on kertonut Seuralle jo aiemmin päiväkodin toisinaan kaoottisesta arjesta.

”Perheet usein kuvittelevat, että lastentarhanopettajat ovat lasten kanssa koko työpäivänsä ajan. Tämä on harhaa.”

Ensin myönnetty, sitten kiistetty herrasmiessopimus

Lastentarhanopettajien palkkaus nousi otsikoihin 5. maaliskuuta 2018, kun Yle Uutiset kertoi pääkaupunkiseudun kuntien tehneen herrasmiessopimuksen siitä, ettei palkoilla kilpailtaisi.

Seuraavana päivänä tieto herrasmiessopimuksesta kuitenkin kiistettiin.

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas kiiruhti ilmoittamaan Twitterissä, että kaupunki suunnittelee uuden, tuhannen euron, kannustinpalkkion käyttöönottamista.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on nimittänyt pääkaupunkiseudun kuntien palkkasopimusta kartelliksi. Lisäksi liitto aikoo jättää kuntien palkkausjärjestelmästä valvontavaatimuksen.

Vaikka keskustelua on käyty paljon, lastentarhanopettajien palkkataso tuntuu tulevan yllätyksenä vain harvalle.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakasen mukaan palkkauksen ongelmat ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä.

Oikea hallintoala, väärä neuvottelupöytä

Palkkatason juuret juontavat 1970-luvulle. Aikaan jolloin päivähoitolaki säädettiin, Pakanen kertoo.

”Se säädettiin, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Ei sitä varten, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Vasta 1990-luvulla alettiin puhua varhaiskasvatuksesta osana koulutusjärjestelmää. Ei osana sosiaalihuoltoa.”

Vuonna 2013 varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön.

”Tässä ei ole vielä ehditty tehdä palkka-asialle juuri mitään. Ei ole kuin viisi vuotta siitä, kun hallintoala muuttui. Aiemmin olimme väärässä hallinnossa ja väärässä sopimuksessa. Nyt olemme enää väärässä sopimuksessa”, Pakanen tiivistää.

Väärällä sopimuksella Pakanen viittaa siihen, että lastentarhanopettajat kuuluvat kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES).

Siellä samassa neuvottelupöydässä istuu muun muassa sairaanhoitajia ja siivoojia.

Muut opetusalan työntekijät, kuten luokanopettajat, kuuluvat kunnalliseen opetushenkilöstön työ- ja virkaehtosopimukseen (OVTES).

Pakasen mukaan lastentarhanopettajien pitäisi päästä tähän neuvottelupöytään. Silloin neuvotteluiden lähtökohdat olisivat toisenlaiset.

Vuonna 2015 OECD-alueen nelivuotiaista keskimäärin 87 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen. Suoen nelivuotiaista 74 prosenttia. © COLOURBOX

Lisäksi Pakanen vierittää palloa myös kaupungeille.

”Kun lastentarhanopettajien vastuut ovat lisääntyneet, kunnat voisivat jo nyt nostaa palkkoja. Mutta mitään tällaista ei ole tapahtunut. Eli periaatteessa kuntien sisällä se arvostus ei ehkä vielä ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla.”

Nykyisellä palkallakin työntekijöitä on saatu päiväkoteihin

Esimerkki kaupungista, joka maksaa lastentarhanopettajille työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa, on Joensuu.

Se ei maksa senttiäkään minimin päälle.

Kansanedustaja, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu Krista Mikkonen pitää kaupungin lastentarhanopettajille maksamaa palkkaa kohtuuttoman pienenä.

Syyskuussa 2017 ilmestyneestä raportista ilmenee, että Suomessa lastentarhanopettajien palkka jää selvästi alle OECD-keskiarvon.

Eduskuntapuolueista muun muassa juuri vihreät vaatii panostuksia varhaiskasvatukseen.

Silti Joensuussa ei Mikkosen mukaan ole ollut painetta nostaa palkkoja.

”Perhepäivähoitajien kohdalla on joskus keskusteltu erillisestä lisästä, kun heitä oli vaikea saada. Mutta en muista, että lastentarhanopettajien kohdalla olisi käyty sitä keskustelua, koska heitä on kuitenkin saatu tuollakin palkalla.”

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Touko Aallon mukaan kaupunki arvostaa varhaiskasvattajia.

”Olen tyytyväinen, että Jyväskylä pärjää vertailussa melko hyvin. Viidestätoista kunnasta Jyväskylä maksaa toiseksi parasta peruspalkkaa . Vain Seinäjoella maksetaan suurempaa peruspalkkaa .”

Jyväskylä maksaa lastentarhanopettajille 50 euroa minimipalkkaa paremmin. Seinäjoki noin 67 euroa.

Krista Mikkosen mukaan kaupungit voisivat nostaa palkkoja itse, etenkin silloin, jos lähtötaso on jo valmiiksi matala.

”Parempi olisi kuitenkin ehdottomasti se, että palkkatasoa pystyttäisiin valtakunnallisesti nostamaan.”

Äidit ja isät barrikadeille

Palkkatason valtakunnalliseen nostoon tähtää ”Taistelu lastentarhanopettajien paremman palkkauksen puolesta” -Facebook-ryhmä.

Jutun kirjoitushetkellä ryhmä on kerännyt jo yli 12 300 tykkäystä.

Ryhmän perustaja, kahden lapsen äiti ja yrittäjä Pauliina Seppälä ei ole yllättänyt ihmisten aktiivisuudesta. Uutinen pääkaupunkiseudun herrasmiessopimuksesta kuohutti.

”Samalla tuli mietittyä, että 2 300 euroa kuussa ei vain riitä korkeakoulutetulle pedagogista kasvatyötä tekevälle ammattilaiselle. Ja kyllä työntekijäpulan pitäisi johtaa palkkojen nostoon.”

Ryhmän tavoite on Seppälän mukaan selvä: lastentarhanopettajien palkkojen nostaminen.

Sen ryhmä aikoo saada aikaan kansanliikkeellä. Suunnitteilla on muun muassa mielenosoituksen järjestäminen.

”Aloitin ryhmän täysin maallikkona. En tiennyt, että epäpäteviä sijaisia käytetään niin paljon. En tiennyt, että alalla on myös jännitteitä korkeampaa palkkaa vaativien lastentarhanopettajien ja muiden, usein vähemmän koulutettujen, välillä.”

Sosiaalisessa mediassa puheet palkoista ovat kääntyneet myös siihen, että OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaiselta on kyselty, miksi hän ei ole ajanut palkka-asiaa lakolla.

Kunnallisissa päiväkodeissa työskentelevistä lastentarhanopettajista 97,2 prosenttia on naisia. Luku käy ilmi Kuntatyönantajien vuoden 2016 palkkatilastosta. © COLOURBOX

OAJ: ”Sellaista solidaarisuutta ei neuvottelupöydästä löydy”

”Jos lastentarhanopettajat menevät lakkoon, päätös on OAJ:n. Ei esimerkiksi Lastentarhanopettajaliitolla ole tässä mitään sanaa. Se on tällainen aatteellinen liitto, palkkaedunvalvonta on OAJ:llä”, sanoo Luukkainen.

Lastentarhanopettajaliitto ja sen liki 13 800 jäsentä ovat osa OAJ:tä. Sen varsinaisten jäsenten määrä oli vuoden 2018 alussa yli 90 000.

Vaikka viimeisimpien työehtosopimusneuvotteluiden aikaan olisi voitu lakkoilla, Luukkainen ei usko, että lakko olisi purrut.

”Tilannearvioni on se, että tällä neuvottelukierroksella edes lakko ei olisi auttanut siinä, että oltaisiin saatu merkittävää korotusta.”

Siihen miten lastentarhanopettajien palkkoja voitaisiin nostaa, Luukkainen ehdottaa lääkkeeksi useamman neuvottelukeirroksen palkkaohjelmaa.

Silloin palkkoja voitaisiin nostaa vähitellen.

Sen läpivieminen ei ole Luukkaisen mukaan helppoa. Lastentarhanopettajien kanssa kuntien veroeuroista kilpailee moni muukin ammattiryhmä.

”Sellaista solidaarisuutta ei sieltä neuvottelupöydästä löydy, että nostettaisiin lastentarhanopettajien palkkoja, kun ne ovat niin matalat. Vaan jokainen on siinä kupilla vahtimassa.”

Mitä palkan sitten pitäisi olla?

Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että lastentarhanopettajien palkkoja tulisi hilata ylöspäin. Siitä mikä sopiva palkkaus olisi, ei kuitenkaan ole yhtenäistä linjaa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuutetut ovat jo ehtineet lupaamaan, että palkkauksen parantamisesta aiotaan huolehtia ensi vuoden budjetin teossa.

OAJ:n Luukkaisella sopiva summa on jo mielessä.

”Mielestäni, ja se on myös OAJ:n kanta, korkeakoulututkinnon suorittaneen palkan pitäisi olla kolmosella alkava. Alkupalkan. Eli siis myös lastentarhanopettajillakin.”

Lastentarhanopettajaliiton Anitta Pakanen on Luukkaisen kanssa samoilla linjoilla.

”Nyt olisi tärkeää saada läpi lausuntokierroksella oleva varhaiskasvatuslaki. Se on erittäin hyvä luonnos, koska se vahvistaa opettajakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien roolia, vastuuta ja asemaa. Sitä kautta se kulminoituu toivottavasti jatkossa myös tähän palkkakeskusteluun.”

Uuden varhaiskasvatuslain tarkoituksena on muun muassa nostaa henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttää alan työnimikkeitä.

Kokeneen lastentarhanopettaja Leenan toiveet palkkauksen suhteen ovat selvät.

”Haluaisin saada suomalaisen keskipalkan eli noin 500–600 euroa korkeampaa palkkaa kuin nyt.”

 

Juttua varten Leenan nimi on muutettu. Hän on työskennellyt pääkaupunkiseudulla lastentarhanopettajana vuodesta 1983 asti.

X