Liito-oravasta tuli kaupunkisuunnittelijan painajainen, mutta miksi? – 8 faktaa herkkänahkaisesta nappisilmästä
1. Liito-oravia on jopa 50 lajia
Suomen kielessä liito-oravalla tarkoitetaan Pteromys volans –lajia. Maailmassa liito-oravia tunnetaan noin 50 eri lajia, joista osa elää muun muassa Pohjois-Amerikassa. Suomessa tavattava laji kuuluu Pteromys-sukuun, jonka toinen jäsen on japaninliito-orava.
Kaikki tämän artikkelin faktat koskevat Pteromys volans -lajia.
2. Suomi, Viro ja Venäjä ovat liito-oravan ainoat esiintymismaat Euroopassa
Suomen ympäristöhallinnon mukaan Euroopan Unioniin kuuluvista maista liito-oravaa löytyy nykyisin vain Suomesta ja Virosta. Eniten lajia esiintyy Venäjällä, missä se on levinnyt lähes tulkoon koko maahan. Aasiassa liito-oravaa tavataan Kiinassa, Mongoliassa, Pohjois- ja Etelä-Koreassa sekä Japanissa.
3. Liito-oravan uhanalaisuusluokitus Suomessa on ”silmälläpidettävä”
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan liito-orava on maailmalla elinvoimainen, mutta Suomessa se määritellään silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi lajiksi. Määritelmä tarkoittaa, että populaatio on huomattavan harvalukuinen tai merkittävästi taantunut. Liito-oravan tapauksessa kyse on erityisesti jälkimmäisestä. Lajin populaation arvioidaan pienentyneen jopa 30% viimeisen 12 vuoden aikana, ja sen suurimpana uhkana ovat metsähakkuut. Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Se on myös osa EU:n luontodirektiivin suojeltujen lajien listaa.
4. Tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa
Vuonna 2006 tehdyn kannanarvion mukaan Suomessa arvioitiin olevan noin 143 000 naarasta. Jälkeenpäin tulos todettiin selkeästi yliarvioiduksi. Vuonna 2016 Suomessa arvioitiin olevan noin 35 000 – 50 000 naarasta, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.
5. Suuret silmät ovat yössä selviytymistä varten
Liito-oravan erottaa helposti tavallisesta oravasta sen suurista silmistä. Silmien iso koko takaa yöeläimelle mahdollisimman tarkan näkökyvyn pimeässä.
6. Liito-orava voi lentää jopa 80 metriä
Vuonna 2012 pisin mitattu liito-oravan hyppäämä matka oli 78 metriä. Tavallisesti sen liitämät etäisyydet ovat kuitenkin lyhyempiä. Liito-orava välttää maan pinnalla kulkemista, sillä se on kömpelö puuttomassa maastossa ja pyrkii siksi hyppäämään suoraan puusta toiseen.
7. Liito-orava vaatii tietyn elinympäristön
Parhaiten jyrsijä viihtyy vanhapuustoisissa sekametsissä, joissa kasvaa erityisesti kuusipuita. Kolopuut ovat tärkeitä, sillä niihin liito-orava tekee pesän. Nykyään liito-oravia löytyy myös yhä enemmän puistometsistä.
8. Helsingissä levinneisyys kasvaa mutta kaupunkibulevardit uhkaavat
Pääkaupunkiseudulla liito-oravat ovat urbanisoitumassa. Erityisesti moottoriväylien muuntamisella kaupunkibulevardeiksi on selkeä yhteys liito-oraviin, joita löytyy nykyisin yhä enemmän Helsingin alueelta ja väylien läheisyydestä. Lajin asuinalueisiin liittyvät tarkat suojelumääräykset vaikuttavat esimerkiksi töihin Vihdintien varrella.
Bulevardisointi voidaan nähdä uhkana liito-oraville puiden hakkuun ja liitovälien pidentymisen seurauksena. Suhde rakennustöiden ja niistä liito-oraville aiheutuvien haittojen välillä ei kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen.
”Se kaupunkibulevardien muoto, jossa ne tulevat, on vielä hyvin auki”, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Mika Välipirtti toteaa.
”Kaupunkia voidaan kyllä kehittää, kunhan huomioidaan riittävät viheralueet, luonnon monimuotoisuus ja lajien siirtyminen.”
Välipirtti painottaa, että lajin suojelu on tärkeää etenkin pääkaupunkiseudulla.
