On väliä, luetko painettua tekstiä vai älylaitteelta – Näin perinteinen kirjan tai lehden lukeminen paperilta syventää lukijan ymmärrystä
Tutkimuksen mukaan sanomalehti tai kirja kannattaa lukea painettuna, koska silloin luetun ymmärtäminen on parempaa kuin näytöltä luettuna.
Uuden yliopistotutkimuksen mukaan painetun kirjan tai lehden lukeminen lisää luetun ymmärrystä paremmin, kuin digitaalisilta näyttöpäätteiltä lukeminen.
Painetun tekstin lukeminen lisää lukijan ymmärrystä paremmin, kuin digitaalisen tekstin lukeminen. Asia tuli ilmi Valencian yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Tulosten mukaan painetun tekstin lukeminen voi parantaa luetun ymmärtämistä kuudesta kahdeksaan kertaan enemmän, kuin digitaaliselta päätteeltä lukeminen.
”Vapaa-ajan lukutottumukset näyttöpäätteeltä lisäävät luetun ymmärtämistä vain minimaalisesti, mikä on ristiriidassa paperilta lukemisen ja luetun ymmärtämisen vahvan positiivisen suhteen kanssa”, tutkija Lidia Altamura kertoo yliopiston tiedotteessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että puhelimen tai tietokoneen sijaan kannattaa lukea esimerkiksi kirjaa ja printtilehteä. Mutta miksi?
Lukeminen on aivoillemme vaativa prosessi
Tutkimuksen mukaan suurin osa analysoidusta materiaalista osoittaa, että myös digitaalisen tekstin ymmärtäminen on heikompaa, oli kyseessä sitten sosiaalisten medioiden tai informatiivisemman tiedon, kuten uutisten ja e-kirjojen, lukeminen.
”Luetun ymmärtäminen on aivoillemme vaativa prosessi. Kahden ison perusasian pitää olla kunnossa. Ensiksi pitää pystyä koodaamaan sitä merkkijärjestelmää, jolla luetaan, eli esimerkiksi suomen kielessä pitää tuntea millaiset äänteet liittyvät mihinkin kirjaimiin. Peruslukutaidon pitää olla sujuvaa ja vaivatonta, ettei kaikki keskittyminen ja energia mene kirjainten ja äänteiden yhdistämiseen”, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Minna Torppa sanoo.
Toinen perusasia on kieli. Lähtökohtaisesti luettua kieltä pitää osata, mutta myös tekstilajit pitää hallita.
”Vaikka itsekin luen paljon, ei tarvitse mennä kuin mopon korjausoppaaseen tai villasukkaohjeisiin, en tajua enää juuri mitään. Ihminen oppii sitä, mitä tekee. Jos ei lue tekstejä, ei opi lukemaan”, Torppa jatkaa.
Verkossa päädytään heikkojen tekstien pariin
Turun yliopiston psykologian emeritusprofessori Jukka Hyönä pitää yllättävimpänä tuloksena sitä, miten olematon vaikutus viihdelukemisella digitaalisessa ympäristössä on tekstin ymmärtämisen paranemisen kanssa.
”Yhteys tekstin ymmärtämisen ja lukemisen määrän välillä on vahvempi niillä, jotka lukevat kirjoja tai lehtiä paperilta”, Hyönä kommentoi.
Tutkimuksessa todetaan, että digitaalisen tekstin kielellinen laatu saattaa monessa tapauksessa olla heikompaa, kuin perinteisesti painetuissa teksteissä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistut tekstit voivat olla yksinkertaisia, vailla perusteluja.
”Verkossa, vaikka jollain keskustelufoorumilla, voidaan esittää näkemyksiä vain muutamin virkkein. Kirjan tai lehden lukemiseen täytyy käyttää enemmän aikaa. Esimerkiksi Seurassa on pidempiä juttuja, joita lukiessa joutuu keskittymään enemmän. Ammattilaisten kirjoittamat tekstit ovat mietitympiä ja niissä on parempaa kieltä”, Hyönä sanoo.
Digilukeminen on pinnallista häiriötekijöiden vuoksi
Tekstin prosessointi on erilaista printissä, kuin verkossa. Minna Torppa sanoo, että verkossa luemme tyypillisesti pinnallisemmin, eikä lukeminen ole jatkuvaa, syvää ymmärrystä vaativaa.
”Laitteista voi toki lukea kirjoja tai tieteellistä artikkeliakin, mutta tyypillisemmin luetaan lyhyempiä tekstejä. Lisäksi puhelimella lukiessa tehdään samalla ehkä paljon muutakin, samalla kun sähköpostit ja viestit vilkkuvat. Aika varsinaiseen lukemiseen voi lopulta olla vähäisempi ja siksikin digitaaliseen lukemiseen käytetty suurehkokaan aika ei välttämättä tue lukutaitoa”, Torppa sanoo.
