Mansikkapaikka ja Innocence tuovat rankat aiheet näyttämölle, mutta Sofi Oksanen ei usko sisältövaroituksiin: ”Vastuun poistaminen on holhoavaa”

Mansikkapaikka nähdään Kansallisteatterissa ja Innocence maailmalla. Sofi Oksanen ei ole koskaan kaihtanut raskaita aiheita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sofi Oksasen Mansikkapaikka sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa.

Mansikkapaikka nähdään Kansallisteatterissa ja Innocence maailmalla. Sofi Oksanen ei ole koskaan kaihtanut raskaita aiheita.
Teksti:
Jesse Raatikainen

Purge. Fegefeuer. Oczyszczenie. Puhastus. Ennen kuin Sofi Oksasen Puhdistus käännettiin kymmenille kielille ja nousi Suomessa Finlandia-palkituksi romaaniksi, se oli näytelmä. Mika Myllyahon ohjaus sai kantaesityksensä vuonna 2007 Kansallisteatterissa.

Vuonna 2024 ensi-illassa nähtiin toinen Oksasen kirjoittama alkuperäisnäytelmä samalta ohjaajalta. Mansikkapaikka on poikkeuksellinen, koska se lienee ensimmäisiä näytelmiä koko maailmassa, jossa tartutaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Mansikkapaikka nostaa Ukrainan sodan keskiöön

Näytelmä käsittelee myös seksuaalivähemmistöjä ja vaikeaa dialogia oman perheen, taustan ja menneisyyden kanssa.

”Olin miettinyt mansikkatiloihin liittyvää teosta siitä asti, kun ensimmäinen ihmiskauppakeissi tuli Keski-Suomessa ennen koronaa julki. Tiesin, että haluan kirjoittaa jotain, mutta en vielä tiennyt, mitä. Ajatus ei jättänyt rauhaan”, Sofi Oksanen sanoo.

Jossakin vaiheessa aihepiiri alkoi tuntua enemmän teatterilta kuin romaanilta. Ukraina yhdistyi projektiin luontevasti, koska Suomessa on paljon ukrainalaisia mansikanpoimijoita.

Mansikkapaikan pääroolissa nähdään Otto Rokka (oik.) ja sivuroolissa Janne Reinikainen. © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

Oksanen ei sano miettivänsä kirjoja tai näytelmiä kirjoittaessaan yleisöjen erilaisuutta. Lähtökohta on se, mikä tarina sopii millekin foorumille.

”Tietysti yleisöt ovat eri, mutta on paljon samoja, kulttuurin suurkuluttajia. Kirja on lähtökohtaisesti yksityinen luku- tai kuuntelukokemus. Teatteri ja ooppera ovat kollektiivisia ja sosiaalisia. On hyvä tehdä kirjojen välissä jotain muuta.”

Innocence sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa Vantaan kouluampumisen jälkeen

Sofi Oksasen kiitetyimpiä töitä on oopperalibretto Kaija Saariahon säveltämään Innocence-oopperaan. Kouluampumista käsittelevä teos vavisutti vuonna 2021 Aix-en-Provencessa ja seuraavana vuonna Helsingin Kansallisoopperassa.

Innocence nähtiin myös Lontoossa ja palkittiin Britannian arvostetuimmalla teatteripalkinnolla, Olivierilla, parhaana uutena oopperana. Kesäkuun 1. päivä maailmanvalloitus jatkui San Franciscossa. On hyvin harvinaista, että Yhdysvalloissa esitetään suomalaisen ydintekijäjoukon teos.

”Yhdysvalloissa aseväkivalta on niin poliittinen kysymys. Siellä oopperan markkinointi on keskitetty traumoista parantumiseen, mikä on ihan hyvä, mutta tiedän, että ase-sanaa yritetään vältellä. Oopperavalintaa pidetään siellä rohkeana, mikä on minusta outoa. Jos yhteiskunnassa tapahtuu asioita, niitä pitää käsitellä”, Oksanen sanoo.

Innocence tapahtuu kahdessa aikatasossa. Aiheena on kouluampuminen. Kuvassa Julie Héga. © Ilkka Saastamoinen / Suomen Kansallisooppera

Kirjailija ihmettelee, miksi aseväkivalta on rohkeaa oopperassa, vaikka sitä nähdään jatkuvasti Netflixissä ja elokuvissa. Kun Innocence sai maailmanensi-iltansa, Saariaho ja Oksanen esittivät ohjaajalle toiveen, että yleisö ei näkisi ampumisia esityksessä. Ohjaaja Simon Stone kunnioitti toivetta.

”Minulla on valta omiin sanoihini ja Kaijan perikunnalla musiikkiin. Mikään ei estä ohjaajaa tekemästä omia ratkaisujaan. Tietysti voisimme olla antamatta lupaa uusille versioille, mutta se olisi harmi oopperan kannalta.”

Yhteistyö Saariahon kanssa sujui mutkattomasti. Oksanen kutsuu kaksikon työskentelyä ihanaksi ja hauskaksi.

”Kaija osoitti erittäin suurta luottamusta minuun libretistinä. Mielestäni hän oli ihminen, joka luotti niihin, joiden kanssa teki töitä. Luottamuksella tarkoitan vapaita käsiä.”

Puolitoista vuotta Innocencen kotimaan esityksistä, Suomessa tapahtui uusi kouluampuminen. Vantaan Viertolan tragedia järkytti myös Oksasta.

”Miksi emme opi? Ei mitään uutta auringon alla. Kehitymme monissa asioissa, mutta sitten emme kuitenkaan kehity.”

Sofi Oksanen ei ole sisältövaroituksien ystävä

Innocence, Mansikkapaikka, Puhdistus – Moni pitää Oksasen teoksia sokeeraavina. Moneen sokeeraavaan teokseen isketään nykyään helposti erilaisia sisältövaroituksia, jossa katsojia varoitetaan etukäteen negatiivisia tunteita herättävistä asioista. Sisältövaroitukset ovat alkaneet levitä myös sosiaalisessa mediassa kuin perinteisemmässä mediassa.

Joskus järkyttävistä aiheista varoitetaan, joskus sensuroidaan jopa sanoja, joiden katsotaan mahdollisesti laukaisevan sanan lukijan trauma. Sofi Oksanen törmäsi niihin usein käydessään läpi seksuaaliväkivaltaan liittyvää uutisointia kirjaansa Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan (2023, Like) varten.

Sisältövaroituksia voi tulla jopa silloin, kun jo otsikossa viitataan seksuaaliseen väkivaltaan. Oksanen ei ole sisältövaroitusten kannattaja.

”Vaikka otsikoita ei olisi, uudelleen traumatisoituminen voi tapahtua ihan mistä tahansa. Trauma voi aktivoitua väärästä tuoksusta, mistä tahansa, mikä muistuttaa tilanteesta. Sellaista sisältövaroitusta ei ole olemassa, mikä estäisi kaikkien ihmisten traumatisoitumisen. Ohjeistukset luovat ihmiselle tietynlaisen ennakko-oletuksen, joka ei realisoidu millään tavalla.”

Mansikkapaikan toisessa pääroolissa nähdään Wenla Reimaluoto (oik.) ja hänen isäänsä näyttelee Petri Liski. © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

Mediassa sisältö, oli kyse tekstistä, videosta tai julkaistavista kuvista, käy läpi toimitusprosessin, ja Oksasesta se seula riittää.

”Olen allerginen joillekin asioille. Pitäisikö minun alkaa vaatia, että joka paikassa varotettaisiin, että täällä on ollut sitä ja täällä tätä? Ruoka-asiat ovat asia erikseen, mutta eihän tomaatin päälle tarvitse laittaa tarraa, että jos olet allerginen tomaatille, älä syö tomaattia. Vastuuta poistetaan ihmisiltä, ja se on holhoavaa.”

Kirjoissa sisältövaroituksia ei ole. Oksanen muistaa, kuinka siirtyi ilman traumoja kirjastossa aikuisten osastolle 9-vuotiaana.

”Olin lukenut sivukirjastoni lasten ja nuorten osaston läpi, jonka jälkeen siirryin aikuisten osastolle Victoria Holtin romanttisen, historiallisen viihteen pariin. Ihminen osaa tehdä valintoja itse. Meidän täytyy voida luottaa siihen, että ihminen oppii itse säännöstelemään asioita jollain tavalla.”

Syksyllä 2024 Mansikkapaikka jatkuu Kansallisteatterissa ja Innocence saa ensi-iltansa Saksan Gelsenkirchenissä. Vuonna 2025 Innocence jatkaa maailmanvalloitustaan Dresdenissä ja Australiassa.

Lue myös: Sofi Oksanen: Suomea ei pidetä missään huonona maana, mutta visio puuttuu – ”Emme koskaan päässeet siihen kelkkaan, joka naapurissa lähti vetämään”

X