Kirjailija Sofi Oksanen laati Suomelle kansalaisuusvalan: ”Haluan korostaa sitä, että suomalaiset ovat tasavertaisia ja aktiivisia toimijoita”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kirjailija Sofi Oksanen laati Suomelle kansallisuusvalan
Sofi Oksasen vala on ytimekäs, mutta sen jokainen sana on mietitty tarkkaan ja huolella. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Suomella ei ole valaa, jonka uusi kansalainen lausuu juhlallisessa seremoniassa. Kansanvallan satavuotispäivän kunniaksi Seura tilasi sellaisen kirjailija Sofi Oksaselta.

Elokuussa 2018 Sininen tulevaisuus ehdotti, että vastaisuudessa kansalaisiksi pääsisivät vain ne maahanmuuttajat, jotka läpäisevät erillisen kokeen ja vakuuttavat uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille.

Taustalla oli ajatus, että kaikki kansalaisuutta haluavat eivät välttämättä kunnioita suomalaisille tärkeitä arvoja.

Toisin kuin olisi voinut kuvitella, pienpuolueen aloitetta ei vaiettu tyystin kuoliaaksi.

Kansalaisuusvalalle löytyi kannattajia, jopa varsin erilaisista piireistä.

Oululaisen sanomalehden Kalevan raati päätyi kannattamaan valaa äänin 3–2.

Yksi juhlallista valaa puoltaneista raatilaisista oli kotouttamisen parissa pitkään työskennellyt Priyanka Sood. Hän painotti, että kansalaisuuden saaminen on merkittävä asia maahanmuuttajalle:
”Yhteiskunnan järjestämät juhlallisuudet saavutuksen kunnioittamiseksi ovat ilman muuta paikallaan.”

Arvot, joista ei tingitä

Myös Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä lämpeni sinisten aloitteelle:

”Mikään ei tietenkään takaa, että pelkkä vala tai vakuutus sitouttaa ketään Suomen historiaan, kulttuuriin ja arvoihin. Uskollisuuden vakuuttamisen edellyttäminen olisi kuitenkin osoitus siitä, että Suomi itse pitää itseään arvossa.”

”Tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja demokratia ovat arvoja, joista ei voi Suomessa tinkiä. (…) Jos haluaa klubiin, pitää olla valmis näkemään vaivaa. Myös Suomessa”, Sipilä kirjoitti.

Sipilän suopeutta voi selittää se, että Britannia on yksi niistä yli kahdestakymmenestä valtiosta, jonka kansalaisuutta hakevat vakuuttavat uskollisuutta uudelle maalleen.

Muiden muassa Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Australiassa kansalaisuusvala on pakollinen.

Norjassa se on vapaaehtoinen.

Jotkut suomalaiset keskustelijat hyväksyivät ajatuksen valasta, mutta moittivat sinisten ehdotuksen sisältöä.

”’Uskollisuutta valtiolle.’ Ei. Kukaan meistä ei ole valtion alamainen”, tviittasi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok).

”On ero sen välillä, vannooko uskollisuutta valtiokoneistolle vai esimerkiksi perustuslaille”, hän lisäsi.

Sitten keskustelu sammui.

”Vala sitoo yhteisöön”

Seura haluaa antaa kansalaisuusvalalle uuden mahdollisuuden, sillä perustelut sille ovat edelleen voimassa: jos pidämme tärkeimpiä arvojamme merkittävinä, uudet kansalaiset on hyvä sitouttaa kunnioittamaan niitä.

Kutsuimme valan kirjoittajaksi kirjailija Sofi Oksasen, virolaisen maahanmuuttajan tyttären, joka on sanonut, että Suomeen tarvittaisiin lisää myönteistä kansallistunnetta.

Oksanen on ansioitunut seremoniatekstien laatija. Vuonna 2007 hän kirjoitti Helsingin Sanomien Nyt-liitteen pyynnöstä vaihtoehtoisen vihkikaavan, jota on hänen tietojensa mukaan sittemmin käytetty niin maistraateissa kuin kirkoissa.

Heti Seuran ideasta kuultuaan Oksanen piti sitä hyvänä.

”Vala sitoo ihmisen yhteisöön”, hän kiteyttää.

Kansalaisuus ei ole Oksaseen mukaan mikään bonuskortti, jonka kuka tahansa voi saada.

”Minkään maan kansalaisuuden saaminen ei pidä olla helppoa, sillä siihen kuuluu velvollisuuksien lisäksi myös paljon etuuksia.”

Suomelle kirjoitettavan kansalaisvalan julkistushetkeksi valikoitui tämän vuoden heinäkuu, jonka 17:nä päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun hallitusmuoto, itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki, astui voimaan. Vuosipäivää kutsutaan kansanvallan päiväksi.

Jumala jäi pois

Kun Oksanen valmistautui Suomen kansalaisuusvalan kirjoittamiseen, hän tutustui muiden maiden valoihin ja vakuutuksiin.

Monissa maissa vala vannotaan jumalan kautta tai jumalalta pyydetään apua valan velvoitteiden täyttämiseen. Oksanen koki tavan vieraaksi ja jätti jumalan pois.

Britannian ja Kanadan valoissa vannotaan uskollisuutta hallitsijalle.

”Minua häiritsi se, että kansalaiset nähdään alamaisina. Haluan korostaa sitä, että suomalaiset ovat tasavertaisia ja aktiivisia toimijoita.”

Oksanen kirjoitti valan ajatuksella. Koska sen jokainen yksityiskohta on punnittu huolella, vala ansaitsee tulla tarkastelluksi lause kerrallaan.

Vannominen liian helppoa

Vala alkaa näin:

Suomen kansalaisena sitoudun kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä ja sen demokraattisia arvoja.

Avauslause on niin komea, että kylmiltään on vaikea keksiä, kuinka se voisi olla toisenlainen.

Maailmalla on kuitenkin esimerkkejä muunlaisista lähestymistavoista. Sama lause voisi kuulua vaikkapa näin: ”Suomen kansalaisena vannon kunnioittavani Suomen valtiota ja sen perustuslakia”.

Nopeasti katsoen nämä kaksi lausetta vaikuttavat varsin samanlaisilta. Tosiasiassa niillä on merkittäviä eroja.

Annetaan kirjoittajan selittää.

”’Sitoudun kunnioittamaan’ tarkoittaa aktiivisempaa lupautumista kuin ’vannon’, joka on helppo päästää suustaan, vaikka olisi eri mieltä.”

Jos kansalaiseksi tulevan on vaikea vilpittömästi hyväksyä suomalaisia arvoja, Oksasen mukaan on parempi, että hän sitoutuu sentään kunnioittamaan tai ainakin sietämään niitä, kuin että vannoisi onton valan.

”En usko pakottamiseen”, hän sanoo.

Sofi Oksanen

Sofi Oksanen otti ilolla vastaan Seuran tilaustyön, sillä hänen mielestään Suomeen tarvittaisiin lisää myönteistä kansallistunnetta. Tommi Tuomi / Otavamedia

Itsenäisyyden Oksanen kertoo nostaneensa kansalaisvalaan siksi, että valan yksi tehtävä on sitouttaa kansalainen puolustamaan kotimaataan. Eikä hän tarkoita vain perinteistä maanpuolustusta.

”Jos vallassa on epädemokraattinen hallinto, kansalaisen velvollisuus on puolustaa maataan sitä vastaan.”

Tämän vuoksi Suomen uudessa kansalaisuusvalassa ei vannota uskollisuutta valtiolle.

Perustuslain sijaan Oksasen valassa kunnioitetaan demokratiaa.

”Näin siksi, että lait, myös perustuslaki, on tarkoitettu muutettaviksi. Niitä kohtaan ei pidä vannoa uskollisuutta, sillä voi tulla päivä, jolloin ne eivät vastaa kansalaisten oikeustajua.”

Sydämen asia

Oksasen kirjoittaman kansalaisvalan toinen lause kuuluu näin:

Sitoudun kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja ilmaisun vapautta.

Ilmaisun vapaus on itse asiassa yksi lukuisista ihmisoikeuksista. Miksi nostit juuri sen erikseen esiin?

”Se on tärkeä osa Suomen brändiä. Sananvapaudessa Suomi on maailman kärkikastia, ja kansalaisuusvala on näyteikkuna tähän maahan. Pohdin tasa-arvonkin nostamista, mutta siinä meillä on enemmän parantamisen varaa.”

Kolmas ja viimeinen virke on valan pisin:

Sitoudun kunnioittamaan tämän maan luontoa, kieliä ja kulttuureita, ja sitoudun kansalaisuuteeni, sen tuomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, vilpittömin sydämin.

Luonnon sisällyttäminen valaan on puhtaasti Oksasen oma idea. Sitä ei mainita yhdessäkään toisessa kansalaisuusvalassa.

”Asia on ajankohtainen ilmastonmuutoksen vuoksi. Mutta luonto puoltaa paikkaansa Suomen valassa myös siksi, että riippumatta aikakaudesta suomalaisilla on aina ollut erityislaatuinen luontosuhde.”

Kielet esiintyvät valassa monikossa, eivätkä sattumalta.

”Suomi on monikielinen maa. Suomen ja ruotsin lisäksi emme voi unohtaa myöskään saamen ja romanin kieltä. Ihmisellä on oltava oikeus puhua äidinkieltään ilman, että häntä lyödään.”

Samassa hengessä teksti ei puhu vain yhdestä suomalaisesta kulttuurista.

”Kulttuureilla viittaan muun muassa erilaisiin yhteisöihin ja niiden tapoihin, kuten näkövammaisiin tai seniorikulttuuriin. Laajasti ymmärrettynä kulttuurit tarkoittavat myös tiedettä ja taiteita.”

Valan lopussa sen lausuja sitoutuu kansalaisuutensa tuomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ”vilpittömin sydämin”.

Oksanen kertoo harkinneensa myös ilmaisua ”vilpittömin mielin”. Lopulta hän päätyi korostamaan sitä, että kansalaisuuden ottaminen ei ole pelkästään järkiratkaisu.

”Se on myös sydämen asia. Lisäksi ”sydämeen” sisältyy sekä henkinen että fyysinen ulottuvuus.”

Sanat ovat tekoja

Jos kansalaisuusvala otettaisiin Suomessa käyttöön, mikä olisi alle minuutissa lausuttavan lupauksen todellinen merkitys?

Oksanen muistuttaa, että sanat ovat myös tekoja. Hänen mukaansa harvan on vaikea suhtautua valaan täysin välinpitämättömästi.

”Kaikissa kulttuureissa ihmiset haluavat kunnioittaa antamaansa lupausta. Sen rikkominen koetaan häpeällisenä.”

Entä pitäisikö myös Suomen kansalaisuuden lapsina tai syntymän kautta saaneiden lausua vala, kun he tulevat täysi-ikäisiksi?

”Se voisi olla aika hienoa!” Oksanen sanoo.

Hän arvelee, ettei monikaan enää muista aikuisena, mitä koulussa opetettiin yksilön ja valtion välisestä suhteesta.

”Valaseremonia herättäisi 18-vuotiaan havaitsemaan kansalaisuutensa.”

Tästä voit katsoa videon, jossa tuoreet ja tulevat kansalaiset lausuvat Oksasen kirjoittaman valan.

X