Me aikuiset voimme hyvin, mutta nuorista saa olla huolissaan – ”Työkyvyttömyyden syy ei olekaan täysin työelämässä”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Päätoimittaja Erkki Meriluoto
Päätoimittaja Erkki Meriluoto © Tommi Tuomi / Otavamedia
Pidetään keskustelu­kynnys matalana etenkin nuorten kanssa, kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Tutustuminen työeläkeyhtiön tilastoihin on aina silmiä avaava kokemus. Heiltä löytyy tietoa muun muassa työelämässä jaksamisesta, sairauspäivärahalle jäämisen syistä, mahdollisen sairauseläkkeen perusteista, väestön kehityksestä ja synnyttäjien ikäjakaumasta.

Tällä kertaa sukellamme Varman tuoreisiin tilastoihin, jotka kertovat siitä, miten yleistä työkyvyttömyys on ja miten jaksamme nykytyöelämän ruljanssia.

Emme lainkaan hassummin. Vaikka huolenaiheitakin nousee esiin, on kokonaiskuva viime vuosina mennyt parempaan suuntaan.

Vielä 2000-luvun alkuvuosina työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yli 25 000 suomalaista vuosittain. Viime vuonna määrä oli enää 17 500.

Yleisimmät syyt olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Yhdessä ne muodostivat noin kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeiden perusteista.

Lue myös: Risto Savolainen sai aivovamman pudottuaan katolta: Työkyvyttömyyden myöntäminen vei elämältä merkityksen

Nuorten työkyvyttömyys on kasvava huolenaihe

Sitten tullaan huolestuttavampaan osuuteen. Vaikka työkyvyttömyys painottuu edelleen vanhempiin ikäryhmiin, on nuorempien osuus selvässä kasvussa.

Vanhemmilla syynä on luonnollisesti useammin fyysisen työn aiheuttaman rasituksen tuomat sairaudet. Nuoremmilla mielenterveyssyyt korostuvat, naisilla miehiä useammin.

Ennen työkyvyttömyyseläkettä ollaan pitkällä sairauslomalla. Vuoteen 2005 verrattuna 16–34-vuotiaiden naisten sairauspäivärahan syynä mielenterveyshäiriöiden määrä on tuplaantunut. Viiden viime vuoden aikana ahdistuneisuushäiriöiden määrä on tuplaantunut.

Etenkin tytöt kärsivät ahdistuksesta

Tyttöjen kokema ahdistuneisuus näkyy myös kouluterveyskyselyissä. 8.–9. luokkaa, lukiota tai ammattioppilaitosta käyvistä tytöistä jo 30 prosenttia oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kyselyhetkeä edeltäneiden kahden viikon aikana.

Pojilla osuus oli alle 10 prosentissa. Näitä kahta tilastoa kun katsoo, syy ei olekaan täysin työelämässä, sillä pohjaa kehitykselle löytyy jo kouluikäisestä lähtien.

Mielenterveysongelmien kasvun syynä ovat työsyiden lisäksi elämän valintojen ja vaihtoehtojen lisääntyminen, vertailu ja poseeraus sosiaalisessa mediassa sekä ahdistus koronasta ja Ukrainan sodasta.

Onneksi syynä on myös se, että apua haetaan enemmän. Pidetään keskustelukynnys matalana etenkin nuorten kanssa.

X