Meteorologi Seija Paasonen sivuuttaa pitkälle suuntautuvat ennusteet: ”Kesän sää on yhä arvoitus”
Alkavan kesän säästä voidaan esittää vasta arvauksia. Siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole vielä olemassakaan.
Seija Paasoselle sopii parhaiten noin 20-asteinen kumpupilvipäivä. ”Helteellä ärsyynnyn paahteessa, kun en pääse tekemään koko talven odottamiani ulkohommia.”
Meteorologi Seija Paasonen ei katso sääennusteita valitessaan kesälomansa ajankohtaa. Hän sopeutuu kulloiseenkin säähän.
”Miksi käyttäisin energiaa tuskailemalla asiaa, jolle en voi mitään?”
Hänellä on toinenkin syy sivuuttaa kuukausien päähän ulottuvat ennusteet:
”Pitkälle suuntautuvilla ennusteilla ei ole suurtakaan virkaa.”
Sääprofeetoiden tulkinnat vain viihdettä
Suomen kansan sääprofeetat ovat antaneet alkavalle kesälle erilaisia ennusteita. Voiko säätä ennustaa sammakoista, mateen maksasta tai muista luonnon merkeistä?
”Ainakaan minulla ei ole menetelmiä niiden lukemiseen. Pitäydyn tietokoneella laskettuihin pitkän ajan ennusteisiin, ja nekin menevät usein pieleen”, toteaa Seija Paasonen.
Kansainvälisten sääpalvelujen tietokoneajot ovat väläytelleet Suomelle keskimääräistä kesäsäätä, näkyvissä ei olisi helteitä, mutta ei liioin poikkeuksellisen runsaita sateitakaan.
”Ennusteita on hauska katsoa huumorimielellä, mutta niihin ei kannata laittaa paukkuja sen enempää. Vielä ei kyetä sanomaan, minkälainen kesäkuukausien sää on. Niitä matala- tai korkeapaineita, jotka siihen vaikuttavat, ei ole vielä olemassakaan.”
Tarkkojen, paikkakuntakohtaisten sääennusteiden laatiminen on yhdenlainen sudenkuoppa.
”Tietokoneella voidaan laskea mitä tahansa, ja tulos näyttää luotettavalta. Voidaan laskea esimerkiksi, minkälainen sää on kymmenen päivän päästä kello 14 Helsingissä. Tulos on kuitenkin vain sen hetkisen tiedon perusteella saatu. Tilanne voi olla muuttunut jo muutaman tunnin kuluttua ja sen mukana ennuste.”
Pitäisikö tarkoilta vaikuttavien, paikkakohtaisten sääennusteiden laatiminen lopettaa?
”Ainakin vahvasti korostaisin niiden käyttäjille, että kyseessä on vain yhdenlainen laskentatulos. Se on ennuste, ei fakta eikä lupaus.”
Suomen sijainti tuo haasteet sään ennustamiseen
Suomi on sijaintinsa vuoksi yksi vaikeimmista maista ennustaa tulevaa säätä tarkasti. Yhdellä puolella on Euraasian manner ja Siperia ja toisella puolella Atlantin valtameri, jossa lämpimien ja kylmien ilmamassojen kohtaamisvyöhykkeellä tyypillisesti syntyy matalapaineita.
”Ennustaminen olisi paljon helpompaa, jos Suomi olisi pieni saari keskellä valtamerta tai alue ison mantereen keskivaiheilla.”
Joissain tilanteissa seuraavankin päivän sään tietäminen voi olla mahdotonta. Vaikeuskerroin kasvaa, jos tarkastellaan vain pientä aluetta.
Seija Paasonen suosittelee tutkimaan sääkarttaa paikallisen ennusteen lisäksi.
”Jos lähialueille on tulossa sadealue, varsinkin sadekuuroja, voi omallakin paikkakunnalla sataa poutaennusteesta huolimatta.”
Voiko hellettä haluava tukeutua mihinkään kesäloman ajankohtaa valitessaan? Ainoa luotettava tieto kertoo menneistä kesistä.
”Heinäkuu ja elokuun alkupuoli ovat keskimäärin lämpimin ajankohta. Silloin myös kuurosateet ovat voimakkaimmillaan, koska lämpimään ilmakehään mahtuu niin paljon kosteutta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tilastot kertovat vain keskimääräisistä sääoloista.”