Mihin robotit vievät meitä? Tulevaisuudentutkija maailman muutosvauhdista: ”Loppupäässä voi olla katastrofi tai paratiisi”

Jo nyt robotit tekevät kauppaa pörssissä ja palvelevat asiakkaita hotellissa. Ruokakaupat, elintarviketeollisuus ja maatalous saattavat korvautua robottikeittiöillä ja -viljelmillä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kaisla Vesikansa, 7, tutustui Pepper-robottiin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa Helsingissä.

Jo nyt robotit tekevät kauppaa pörssissä ja palvelevat asiakkaita hotellissa. Ruokakaupat, elintarviketeollisuus ja maatalous saattavat korvautua robottikeittiöillä ja -viljelmillä.
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Kun astun Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen aulaan Helsingissä, 120-senttinen opastusrobotti Pepper on varattu. Pikkulapsi painelee robotin nappeja, ottaa robottia kädestä ja halaa sitä.

Robotti on söpön ulkonäkönsä takia lasten suosiossa. Mutta onko robotista jotain hyötyäkin?

Pepper aloitti työnsä helmikuussa 2018. Humanoidirobotti maksoi noin 55 000 euroa. Sen ylläpitoon kuluu joka kuukausi noin tuhat euroa.

Pepper aloitti työnsä helmikuussa 2018. Humanoidirobotti maksoi noin 55 000 euroa. Sen ylläpitoon kuluu joka kuukausi noin tuhat euroa.

Pepperillä on neljä toimintoa: se ottaa vastaan palautetta, tanssii, poseeraa valokuvassa ja opastaa löytämään oikean paikan terveyskeskuksessa. Näistä opastaminen ilmoittautumisautomaateille ja odotusauloihin on robotin päätehtävä.

Pepper puhuu sujuvasti suomea. Opastus menee kohdallani oikein, mutta jotkut ovat valittaneet, että ilmoittautumiskone opastaa väärään paikkaan.

Robotti voi korvata kaiken

Miksi ihmeessä robotteja tulee koko ajan lisää?

”Emme voi jäädä jälkeen kehityksestä”, tulevaisuudentutkija Risto Linturi sanoo. ”Robotit tekevät jo nykyisin esimerkiksi kirurgisia leikkauksia, elintarvikevalvontaa ja ylivoimaisesti suurimman osan maailman pörssikaupasta. Japanissa on hotelli, jonka työntekijät ovat robotteja.”

”Roboteihin voi kytkeä kaiken maailman tekniikan ja tekoälyn. Pitääkin kysyä, missä me tarvitsemme toisia ihmisiä. Olisiko kovin kiinnostavaa katsoa, kun robotit pelaisivat keskenään jääkiekkoa?”

Kehittyneimmät robotit ovat ihmismäisiä. Ne keskustelevat, juoksevat ja aistivat.

”Robotilla voi olla esimerkiksi hajuaistia vastaava taito. Peltipoliisi voi tunnistaa tien toiselta puolelta alkoholin hengitysilmasta”, Linturi sanoo.

Muistisairaalle tukiäly on iso apu

Robotteja on Suomessa vielä varsin vähän, sillä robotit osaavat suomea huonommin kuin englantia. Englanninkielisissä maissa puhelinlinjojen asiakaspalvelu on jo korvautunut osittain tietokoneohjelmilla. Esimerkiksi Googlen tekoälyassistentti osaa varata itsenäisesti hiustenleikkuun ilman, että puhelun vastaanottaja huomaa puhuvansa robotin kanssa.

”Jokaiselle tulee oma sihteerikkö, joka huolehtii, että ihminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, muistaa oikeat käytöstavat ja hoitaa ajanvaraukset, tilaukset ja maksut. Dementikolle se on iso apu”, Linturi ennustaa.

Linturin suosikkirobotti on keittiörobotti, joka on tällä hetkellä kokeellisessa vaiheessa.

Ihmiskehoa jäljittelevä robotti hämmästytti koululaisia Lontoossa 1929.

Ihmiskehoa jäljittelevä robotti hämmästytti koululaisia Lontoossa 1929. © MARY EVANS PICTURE LIBRARY / LEHTIKUVA

”Sen voisi toteuttaa kerrostalossa niin, että robotit viljelisivät kellarissa vihanneksia ja keinolihaa, joka kuljetettaisiin robottikeittiöön. Tällöin maatalous, elintarviketeollisuus ja ruokakaupat jäisivät pois.”

Robotin etu on halpa hinta. ”Asiakaspalvelurobotti maksaa noin satatuhatta euroa. Sillä summalla ei makseta ympärivuorokautista vastaanottoapulaisen palkkaa sivukuluineen vuotta pidempään.”

Robottijaloilla apua halvaantuneille

Linturi uskoo, että robottien käyttö mullistaa terveydenhuollon. Vammaisten pyörätuolit ja vanhusten rollaattorit korvataan Suomessakin robottijaloilla eli jalkojen päälle puettavilla apuvälineillä. Ne mahdollistavat jopa alaraajahalvaantuneen kävelyn, mutta vielä avuksi tarvitaan kävelykeppejä.

Robottijalkoja on käytössä tuhansia Japanissa. Samalla tavalla Parkinsonin tautia sairastava voi saada apua robottilusikasta, joka poistaa käden tärinän.

”Vanhukset eivät toivo, että joku auttaa heitä käymään vessassa, vaan sitä, että he saavat tehtyä nämä asiat itse. Robottijalkojen kymppitonnien hinta ei voi olla siinä este – varsinkin, kun se tekee pyörätuoliavustajan tarpeettomaksi.”

Linturi muistuttaa, että robotit eivät ole tuomassa elämäämme pelkkää auvoa. Kone tekee tuhansia päätöksiä sinä aikana kuin ihminen tekee yhden päätöksen. Jos päätös on huono, se kertautuu. Tätä sekasortoa selvittämään tarvitaan paljon ihmistyövoimaa.

”Maailma muuttuu niin tolkutonta vauhtia, että loppupäässä voi olla katastrofi tai paratiisi.”

Robotit helpottavat ihmisten elämää mutta luovat myös uhkakuvia. Miten käy parisuhteiden, kun aina seksiin valmiit robotit ovat jo oppineet miellyttämään seksikumppaniaan muistamalla tarkasti tämän mieltymyksiä?

Ja millä kaikilla tavoilla sotateollisuus voi hyödyntää älykkäitä robotteja, jotka eivät pelkää kuolemaa?

Robottien taustalla

  1. Tšekkiläinen näytelmäkirjailija Karel ˇCapek keksi robotti-sanan vuonna 1920 näytelmäänsä R.U.R. Siinä älykäs ja itsenäinen kone tekee samoja asioita kuin ihminen. Tieteiskirjallisuus ideoi robotille tehtäviä, ja tiede ja todellisuus seurasivat perässä.
  2. Ohjelmoitavat risteilyohjukset olivat käytännössä ensimmäiset itsenäisen robotin tapaan toimineet koneet. Kylmän sodan aikana ne puikkelehtivat matalalla ja menivät kohteeseen ilman kenenkään ohjausta.
  3. Niin sanottu syväoppiminen keksittiin 2010-luvulla. Se perustuu keinotekoisiin hermoihin. Niiden avulla tekoäly saadaan oppimaan. Nyt robotti oppii samalla tavalla kuin lapsi erottamaan hahmoja eli esimerkiksi kissan ja koiran toisistaan.
  4. Ihmisen näköinen Sophia-robotti sai Saudi-Arabian kansallisuuden vuonna 2017. Sophiasta tuli ensimmäinen robotti, jolla on jonkun maan kansalaisuus. Sophia keskustelee ihmisen kanssa ja reagoi ihmisen ilmeisiin omilla ilmeillään ja osaa myös vitsailla
X