Koronakriisi muutti yrityskenttää pysyvästi – Mikael Pentikäinen toivoo tukitoimien säilyttävän uskon tulevaan: ”Jos kriisi syö yrittämisen nälän ja tappaa yrittäjän unelmat, toipuminen on vaikeaa”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjien tavat olla yhteydessä erilaisiin avuntarjoajiin vaihtelevat suuresti. © Ari Heinonen / Otavamedia
Tuoreimmat gallupit Suomen yrityskentältä ovat synkkää luettavaa. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ei usko Suomen yrityskentän palaavan tilaan, jossa se oli ennen koronaepidemian puhkeamista — muutos tulee olemaan järisyttävä.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) 1. huhtikuuta julkaisemasta koronakyselystä käy ilmi, että lähes puolet hieman alle 2 000 kyselyyn vastanneesta työnantajasta uskoo koronakriisin heikentävän yrityksen tilannetta melko tai erittäin paljon.

Lomautuksia oli kyselyn julkistamisen aikaan tehty jo vajaassa 40 prosentissa yrityksistä.

Onko odotettavissa kaikkien aikojen jättityöttömyys?

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää mahdollisena, että koronakriisi voi halvaannuttaa talouden jopa 1990-luvun lamavuosia hurjemmin.

”Työnantajien taloudellinen hätä on syventynyt nopeasti. Lomautukset ovat jyrkässä kasvussa, mutta irtisanomisten kynnys on kriisiaikanakin korkea. Yrityskyselyn valitettava johtopäätös on se, että edessä voi olla jopa 90-luvun lamaa vakavampi jättityöttömyys ja konkurssiaalto”, Häkämies mainitsee EK:n tiedotteessa.

Mikael Pentikäinen: ”Tilanne yrittäjille ennennäkemättömän haasteellinen”

Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuvaa yrittäjien kamppailua koronaepidemian keskellä ennennäkemättömän haasteelliseksi.

Suomen Yrittäjien huhtikuun alussa teettämän Yrittäjägallupin mukaan peräti 76 prosenttia kyselyyn vastanneesta runsaasta 1 100 yrittäjästä on katsonut koronakriisin aiheuttaneen ongelmia yrityksensä toimintaan.

Suurimmat ongelmat aiheutuvat yritysten kohtaamasta asiakaskadosta ja myynnin laskusta.

”10 prosenttia kyselyymme vastanneista yrityksistä ilmoitti liikevaihdon loppuneen jo kriisin alkumetreillä. Kolmanneksella vastaajista oli loppunut liikevaihdosta yli puolet. Kassat kuivuvat ja moni pelkää oman toimeentulonsa puolesta”, Mikael Pentikäinen sanoo.

”Epätoivon ajatukset yrittäjien keskuudessa ovat lisääntymässä”

Tulevaisuuteen liittyy runsaasti epävarmuutta. Moni pelkää, että koko elämäntyö yrityksessä valuu hukkaan koronakriisin vuoksi.

”Kriisin kestoa ei osaa kukaan ennustaa, mikä koettelee yrittäjien jaksamista. Ilmassa on merkkejä siitä, että epätoivon ajatukset yrittäjien keskuudessa ovat lisääntymässä. Tämä kuuluu jonkin verran Suomen Yrittäjiin tulevissa yhteydenotoissa”, Mikael Pentikäinen kertoo.

Hänen mukaan moni yrittäjä kohdistaa nyt huomionsa tukien hakemiseen, mikä luo toivoa pahimman yli selviytymiseen.

”Huhtikuun ensimmäisinä päivinä hallituksen lupaamaa suoraa tukea oli hakenut jo yli 22 000 yrittäjää. Yksinyrittäjille varattu tukiputki ei ole vielä auennut huhtikuun alkupäivinä. Noin puolet yrittäjistä arvioi hakevansa tukia.”

”Jokainen yritys on ainutlaatuinen”

Mikael Pentikäinen pitää erittäin tärkeänä sitä, että yksinyrittäjien pääsevät tuen piiriin sekä  yrittäjille kaavailtua työttömyysturvaa, jonka suhteen toivotaan päätöksiä tehtävän piakkoin.

Erilaisia yrityksille tarkoitettuja  tukimalleja on jouduttu rakentamaan kiireellä, mikä ei ole helppo tehtävä suoritettavaksi.

”Viime viikot ovat osoittaneet kouriintuntuvalla tavalla, että jokainen yrittäjä ja jokainen yritys on ainutlaatuinen — niin myös tilanteet ja ongelmat yrityksissä.  Mikään tuki ei voi korvata yrittäjille koronakriisistä aiheutuneita menetyksiä, mutta ne voivat toimia siltana, joka nipin napin kantaa kriisin yli.”

Yrityskentän koronakriisi

Koronakriisi on iskenyt Suomen yrityskenttään. © iStock

Yrittäjän tärkeimmät tuet ovat puoliso ja kollegat

Mikael Pentikäinen kertoo, että yhteydenottoja yrittäjiltä tulee nyt tavanomaista enemmän. Viime päivinä Suomen Yrittäjät onkin nostanut tiedotuksessaan esille erityisesti Suomen Mielenterveys ry:n ylläpitämän kriisipuhelimen yhtenä jaksamisen tukikanavana.

Pentikäisen mukaan yrittäjien tottumukset ja tavat olla yhteydessä erilaisiin avuntarjoajiin vaihtelevat suuresti.

”Olemme pyrkineet valjastamaan kriisin ensiavussa mahdollisimman laajalti erilaisia toimijoita kuten yrittäjäjärjestöjä, uusyrityskeskuksia ja kuntien elinkeinotoimia. Näin yrittäjän on helpompi saada apua juuri sieltä, missä hän on tottunut toimimaan ja mihin hänen on luontevinta mennä. Tärkein tukija on kuitenkin puoliso ja yrittäjäkollegoiden verkosto.”

Pentikäisen kertoo, että myös monet yksityishenkilöt, kuten suuryritysten talousjohtajat, ovat ojentaneet auttavan kätensä yrittäjille.

”Apua tarjotaan nyt monenlaisia reittejä pitkin, mitä arvostan suuresti. Monet yhdistykset ja tahot etenkin maaseudulla ja pienpaikkakunnilla toimivat yhteistyössä kuntien kanssa yrittäjien hyväksi —  myös yrittäjät itse tarjoavat toisilleen vertaistukea ja kulkevat toinen toistensa rinnalla.”

Kaiken lähtökohtana on yrittäjän motivaatio

Mikael Pentikäinen ei usko, että Suomen yrityskenttä tulee koskaan palaamaan tilaan, jossa se oli ennen koronaepidemian puhkeamista — muutos tulee olemaan järisyttävä.

Suomen yrityskentän selviytyminen koronakriisistä riippuu nyt hänen mukaan kolmesta tekijästä, jossa pääosia näyttelevät valtion tarjoamat suorat tuet ja niiden riittävyys, kriisin kesto sekä yrittäjien oma jaksaminen etenkin, jos poikkeustila venyy kesän yli alkusyksyyn.

Pentikäinen toivookin, että jokainen nyt suoritettava tukitoimi olisi omalta osaltaan auttamassa yrittäjää säilyttämään uskonsa tulevaisuuteen.

”Kaikki lähtee yrittäjän motivaatiosta ja halusta kehittää omaa yritystään, tehdä investointeja ja tarjota työpaikkoja. Jos kriisi syö yrittämisen nälän ja tappaa yrittäjän unelmat, toipuminen on vaikeaa.”

Lue myös: Korona iski rajusti pienyrittäjien talouteen – Tukitoimien nurinkurisuus suututtaa kauneusalan yrittäjää Sini Silfvenius-Bartia: ”Heikoimmassa asemassa olevat jätetään viimeisiksi tukijonossa”

X