Vikaa tekonivelessä tai syöpäriski rintaimplantissa? Korvausta haetaan suoraan valmistajalta, ennen kuin laki muuttuu

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, potilasvakuutuslaki tulee voimaan vuoden 2021 alussa.
© iStock
Suomessa noin 15 000 naista on ottanut karheapintaiset rintaimplantit, joihin on nyt liitetty korkea syöpäriski. Epäturvallisista implanteista kuuluisi maksaa korvaus, arvioi lakiasiaintoimisto.

Suomalaiset plastiikkakirurgit kehottavat välttämään karheapintaisten rintaimplanttien käyttöä niihin liitetyn syöpäriskin vuoksi, Yle uutisoi.  Allergan-merkkisiä karheita implantteja on laitettu Suomessa noin 15 000 naiselle.

BMJ:n (aiemmin British Medical Journal) mukaan suurisoluisen lymfooman riski liittyy nimenomaan karheapintaisiin implantteihin, ei sileisiin ja pyöreisiin. Riski on sitä korkeampi, mitä karheampi implantin pinta on. Suurisoluinen lymfooma on harvinainen imusolmukesyövän alatyyppi.

Potilasvahinkoasioihin keskittynyt lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy ennakoi, että riskialttiit implantit ottanut potilas voisi olla oikeutettu korvauksiin riippumatta siitä, sairastuuko hän vai ei.

”Ei syöpää tarvitse jäädä odottamaan”, sanoo Potilasvahinkoavun toimitusjohtaja, varatuomari Joni Siikavirta.

Siikavirran näkemyksen mukaan potilaat voisivat saada korvauksia paitsi implanttien poistosta myös alkuperäisestä leikkauksesta, jossa implantit on laitettu. Mikäli potilas ei halua ainakaan heti poistaa implantteja, hän voisi hakea korvauksia terveytensä seurannasta aiheutuneista kuluista.

”Yhteiskunnan kannalta ei olisi oikein, että tällaisten potilaiden seuranta hoidettaisiin julkisella puolella veronmaksajien rahoilla.”

Laki muuttumassa: Potilasvakuutuslaki tuo kehoon asennettavat laitteet korvausten piiriin

Valviran mukaan ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että rintaimplanttien syöpäriski liittyisi juuri tietyntyyppisiin implantteihin.

Joni Siikavirta huomauttaa, että korvauksen saamiseksi näytön ei kuitenkaan tarvitse olla aukotonta – riittää, että syy-yhteys on todennäköinen.

Suomen Potilasvahinkoapu on hoitanut aiemmin tapauksia, joissa rintaimplantti on esimerkiksi hajonnut tai aiheuttanut komplikaatioita. Potilas joutuu tällöin hakemaan korvauksia implanttien valmistajalta tai maahantuojalta eikä terveydenhuollon henkilövahinkoja hoitavasta Potilasvakuutuskeskuksesta, sillä implantit eivät kuulu potilasvahinkolain piiriin.

Sama koskee kaikkia terveydenhuollossa ihmisen sisälle asennettavia laitteita ja esineitä, kuten tekoniveliä. Jos laitteessa itsessään on jokin vika, sovelletaan tuotevastuu-, ei potilasvahinkolakia. Siikavirran mukaan korvausten hakeminen on siksi ollut potilaille usein haasteellista ja vaatinut juristin apua.

Tähän tulee muutos, mikäli eduskunta hyväksyy nykyisen potilasvahinkolain korvaavan potilasvakuutuslain, josta hallitus antoi esityksen joulukuussa.

Potilasvakuutuskeskus maksaisi korvausta jatkossa lakiesityksen mukaan myös henkilövahingosta, joka on aiheutunut terveydenhuollon toimintayksikössä potilaan kehoon kiinteästi asennetusta terveydenhuollon laitteesta edellyttäen, ettei laite ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa.

Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, potilasvakuutuslaki tulee voimaan vuoden 2021 alussa.

X