Näkökulma: Aaltola lytättiin, Stubb vitsailee lempihedelmänsä olevan kananmuna – Entä miksi Andersson on somekansalle kuningatar ja Harkimo voittaja?

Presidentinvaalit 2024 lähestyvät ja ehdokkaiden kampanjointi kiihtyy, sillä ensimmäinen vaalikierros käydään tammikuun 28. päivänä.

Jos presidentti valittaisiin somesuosion perusteella, voittaja olisi Alexander Stubb. Hänellä on somekanavissaan seuraajia saman verran kuin Helsingissä asuu ihmisiä.

Stubbin somettamisessa ei sinänsä ole mitään yllättävää, kun tarkastelee Instagramin ja Facebookin käyttöä. Syötteeseen satelee liukuhihnakiitoksia eri paikkakunnille kohtaamisista, urheilua sekä pitkiä kirjoitettuja kannanottoja vaaliteemoihin liittyen.

Stubb vastaa mielellään lasten ja nuorten kysymyksiin

TikTokissa Stubb on kuitenkin osin kuin eri ihminen. Ehdokas käyttää paljon aikaa vastailemalla myös lasten ja nuorten lähettämiin kysymyksiin ”lätkä vai futis”, ”Tykkäätkö legoista”, ”Lumityöt vai ruohonleikkuu”.

Käytössä oleva strategia sometermein näyttäisi olevan ”high engagement”, mikä edustaa aktiivista vuorovaikuttamista.

”Mikä on sun lempihedelmä” -kysymyksen vastausvideo on saanut yli 200 000 näyttökertaa. Kommentteja siihen on tullut satoja.

”Jaa että lempi hedelmä vai, no tää kananmuna, eiku! Siis joo kananmuna ei taida olla hedelmä. Kyl se on kuulkaas banaani koska mä niit banaanipannukakkuja vedän kaksin käsin.”

Stubb on saanut TikTokissa myös paljon asiakysymyksiä, mutta eniten kanavan nuorta yleisöä ovat kiinnostaneet rennosti kuvatut vastausvideot henkilökohtaisiin yksityiskohtiin.

Entäpä sitten someyleisön toisiksi suosituin ehdokas? Li Andersson on somekansan ”mieletön kuningatar”

Tämä saattaa uutismedioiden kannatusmittareiden perusteella jopa yllättää – toiseksi eniten suosiota sosiaalisessa mediassa kun on Li Anderssonilla. Vaikka Andersson saisi Ylen kannatusmittarin mukaan yleisöltä tammikuussa vain 5 prosenttia äänistä, pääsisi ehdokas somesuosionsa perusteella toiselle kierrokselle.

Purevista väittely- ja argumentointitaidoistaan kehuttu Andersson tiivistää kannanottonsa muutamaan lauseeseen ja julkaisee ne Instagram-kuvina, joita jaetaan verkossa uudelleen. Andersson on myös muista ehdokkaista poiketen ottanut selvän linjan Israelin ja Gazan väliseen konfliktiin vaatien Suomea ottamaan kantaa tulitauon puolesta.

Myös Li Anderssonilla on tili TikTokissa, jossa hänelle satelee positiivista palautetta kommenttikenttiin. Andersson pysyttelee TikTokissa Stubbia enemmän asiassa. Hänestä julkaistaan myös muiden tekemiä ”faniklippejä”, joissa voi olla editoituna esimerkiksi ehdokkaan puheenvuoro vaalitentistä ja taustalla kannustava musiikki.

Palautteeksi Li Andersson on usein saanut etenkin Z-sukupolven eli vuosina 1997–2012 syntyneiden suosiossa olevan ilmauksen ”slay queen”. Termille ei ole tarkkaa käännöstä, mutta vapaasti suomennettuna se tarkoittaa ”mieletön kuningatar”. Toisaalta häntä kutsutaan myös luuserikommunistiksi.

Harry Harkimo haukkuu Stubbin pystyyn TikTokissa

Somen kolmanneksi suosituin ehdokas on tammikuun puolivälissä Pekka Haavisto, mutta tilanne ei ole ollut näin vielä kovin pitkään. Joulukuun puolella kolmanneksi seuratuin ehdokas oli Harry ”Hjallis” Harkimo.

Vaikka somen kokonaisseuraajamäärissä Haavisto johtaa, on Harkimolla TikTokissa 28 000 seuraajaa enemmän kuin Haavistolla.

Algoritmit myötäilevät kuin opettaja suosikkioppilastaan Harkimon lyhyitä ja tunteikkaita alle 30 sekunnin videoita. Tiiviit pätkät toimivat somessa, koska algoritmi pitää videota sitä suositumpana, mitä useampi on koko videon katsonut. Harkimon videoilla on TikTokissa poikkeuksetta aina yli 10 000 näyttökertaa.

Lähes kaikkia Harkimon videoita yhdistää tiiviys, pontevalla ja kovalla äänellä puhuminen sekä jokin yksinkertainen väite. Trendiräppäreiden, kuten Korelonin, Turistin ja Cledoksen, säestämät sujuvasti editoidut videot on epäilemättä tehnyt joku TikTokin tunteva ja kanavan logiikan ymmärtävä somenatiivi.

Harry Harkimo on puhunut kanavissaan muun muassa nuuskan laillistamisesta ja kiusaamisesta sekä pop-tähti Justin Bieberin tapaamisesta. Yksi poikkeuksellisimmista ulostuloista on kuitenkin video, jossa Harkimo haukkuu suorin sanoin entisen puoluetoverinsa ja kanssaehdokkaansa Alexander Stubbin.

”A. Stubb epäonnistui valtiovarainministerinä. Hän epäonnistui pääministerinä. Hän epäonnistui Kokoomuksen puheenjohtajana ja potkittiin pois. Mikä on kokoomuslaisten mielestä muuttunut niin että hän nyt kelpaa presidentiksi?”

Kukaan muu ehdokas ei ole tämän kauden presidentinvaaleissa näin suorasanaisesti mollannut somessa toista ehdokasta.

Tämä ei jäänyt tähän, sillä tylytyksen kohteeksi ovat joutuneet myös muun muassa myös yhdysvaltalaispoliitikot Donald Trump, Joe Biden, THL:n tuore pääjohtaja Mika Salminen.

Suorasukaisuus jakaa kansaa

Yleisö on suhtautunut suorasukaisuuteen ristiriitaisesti. Osan mielestä on noloa kampanjoida muita haukkumalla, toisista taas Harkimo on ainoa joka sanoo asiat suoraan. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan verrattuna on Suomessa vaalikeskustelu melko ”kohteliasta”, joten Harkimon ulostuloista kummunnut paheksunta liittyy myös suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin.

Faneja kuitenkin riittää.

Harry Harkimo on somessa Tiktokissa neljänneksi seuratuin ehdokas. Siinä missä Li Andersson on ”slay queen”, Harkimo on somekansalle voittaja. Harkimon videoiden kommenttikenttä on täynnä z-sukupolven sekä vuosina 2010–2024 syntyneen alfa-sukupolven suosimaa ilmaisua: ”W”

W viittaa englannin kielen sanaan winner, voittaja.

Jussi Halla-aholla Tiktokissa oma faniarmeija

Jussi Halla-aho ei ole aktiivinen muissa somekanavissa kuin X:ssä (entinen Twitter). Tämä ei hänen kohdallaan tarkoita sitä, etteikö hänellä olisi muissakin kanavissa suosiota. Seuran selvityksen mukaan Halla-aholla on nimittäin Instagramissa ja TikTokissa yli 70 fanitiliä.

Tämä ilmiö ei toistu kenenkään muun presidenttiehdokkaan kohdalla näin laajasti.

Fanitilien pitäjät leikkaavat videoklippejä Jussi Halla-ahon haastatteluista ja ylistävät häntä sydämin sekä ehdokkaalle tutulla ”mestari”-nimityksellä.

Perussuomalaisten aikaisemmasta vaalilauseesta ”siksi ps” on lisäksi tullut laajalti levinnyt kommentti, joka on kirjoitettu lähes jokaisen poliittisen tai epäpoliittisen Tiktok-videon kommentteihin. Lause on muuttunut sovelluksessa jopa megatrendiksi ja ihmiset pitävät sitä jo meeminäkin.

Kaikissa tapauksissa lauseen kirjoittajilla ei ole kyse poliittisesta kannanotosta, sillä sitä esiintyy myös alaikäisten tekemänä kommenttikenttien spämmäämisenä (pommittaminen) ja vitsailuna.

Somen suosikeilla on yhdistävä tekijä

Someseuraajien määrä itsessään ei korreloi ehdokkaan suosion tai pidettävyyden kanssa, sillä poliitikkoja voidaan seurata somessa myös tavan vuoksi, jotta pysyy tietoisena julkisesta keskustelusta.

Somessa äänestäjillä on mahdollisuus antaa suoraa palautetta itse ehdokkaalle vaalikampanjan onnistumisesta. Stubb, Anderson ja Harkimo eivät ole olleet ainoastaan ehdokkaista seuratuimmat, vaan heidän saamansa palaute on myös erityisen myönteistä somessa.

Tämä ei ole sattumaa. Yhdistävä tekijä somen suosikkikolmikolla on nimittäin tiiviys – sekä se, että puhutaan muustakin kuin politiikasta.

Harkimon ohi seuraajamäärissään noussut Pekka Haavisto on saanut lisää seuraajia sen jälkeen, kun hän on alkanut asiavideoiden lisäksi tekemään henkilökohtaisempaa sisältöä puolisonsa Antonio Floresin kanssa. Puolison kanssa yhdessä tehdyt videot saavat kommenttikentässä aikaan sydänryöpyn.

Halla-ahosta tehdyt kannattajien videot ylistävät myös lyhyitä ja pontevia vastauksia.

Logiikka toimii myös toisin päin.

Enemmän asiakysymyksiin pitkillä videoilla vastaillut asiantuntijana brändätty Mika Aaltola on saanut somessa valtavan tylytyksen, joka on osin näkynyt myös kannatuksen puolittumisena:

”Ei jatkoon.” ”Puhu lyhyemmin.” ”Veikkaan, että yksi kampanjamokasi on ollut lähteä TikTokiin.”

Mika Aaltolan tavoin perinteisempään somekampanjaan eli maakuntien kiittelyyn, tekstikannanottoihin, perhekuviin ja vaalitenttipätkiin keskittyneet ehdokkaat, kuten Jutta Urpilainen, Olli Rhen, Sari Essayah eivät ole seuraajamäärissä tai positiivisissa kommenteissa päässeet lähellekään kärkikolmikkoa.

Tämä on tärkeä palaute äänestäjiltä, joka pitäisi ottaa huomioon myös mediassa – poliittista keskustelua käydään liian vaikeasti.

Somepalaute on viesti yhteiskunnalle

Presidentinvaalit ovat perinteisesti olleet äänestäjille ne ”helpommat vaalit”. Ehdokkaita on alla kymmenen ja heistä jokainen saa yksityiskohtaista huomiota mediassa, omat vaalitenttinsä ja henkilöjuttunsa. Ehdokkaisiin on helpompi tutustua, kuin eduskuntavaaleissa tai kuntavaaleissa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että poliittinen keskustelu vaalien ympärillä olisi yhtään helpommin ymmärrettävä. Presidentin vastuualueella on Suomen puolustukseen liittyviä kysymyksiä, ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita. Erityisiä kierroksia tuovat vielä tuore Nato-jäsenyys, pandemiat, Ukrainan sota ja Israel.

Tämän ajan haastavat ulkopoliittiset kysymykset vaativat myös äänestäjiltä aikaa, perehtymistä sekä omien arvojen pohdintaa. Vaikka äänestäjä tunnistaisi velvollisuutensa perehtyä eri asiasisältöihin, ehdokkaiden kiertelevistä ja kaartelevista puheenvuoroista täyttyvät vaalitentit eivät tee sitä helpoksi.

Asia on kaksipiippuinen, sillä haastavien teemojen ja kysymyksien yksinkertaistaminen somessa tuo mukanaan omat riskinsä. Ehdokkaiden saama palaute ja juuri näiden ehdokkaiden suosio somessa on kuitenkin äänestäjiltä suora viesti medialle ja päättäjille:

Asioista pitää puhua ymmärrettävämmin. Ehdokkaiden arvomaailmasta saadaan aidosti kiinni vasta, kun arvoista puhutaan lähestyttävämmässä muodossa – lyhyesti, henkilökohtaisesti ja vuoropuhelussa yleisön kanssa.