Miksi Suomen vetovoima katosi? Työperäinen maahanmuutto Euroopasta Suomeen on romahtanut

Suomen suosio muuttokohteena on romahtanut eurooppalaisten työnhakijoiden keskuudessa viimeisten neljän vuoden aikana.

Tämä käy ilmi Maahanmuuttoviraston tilastosta, johon on laskettu EU-kansalaisten oleskelurekisteröinnit. Kun eurooppalainen työntekijä saapuu Suomeen, hän ei tarvitse oleskelulupaa. Sen sijaan hänen on rekisteröitävä oleskelunsa täällä, kun se ylittää kolme kuukautta.

Vuonna 2015 Suomi rekisteröi 5700 EU-kansalaisen työperäisen oleskelun. Vuonna 2018 määrä oli enää 4100. Kuluvan vuoden luvut ovat vielä karummat. Rekisteröinnit ovat jäämässä neljäntuhannen alapuolelle.

Pudotus on huima, yli 40 prosenttiyksikköä. Muutoksen vauhti ihmetyttää viranomaisiakin.

”Yllättävä yksittäinen tieto”, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Maailman onnellisin maa – so what

Suomi loistaa kansainvälisten onnellisuus- ja kilpailukykytilastojen kärjessä. Tämän luulisi houkuttelevan ihmisiä. Silti vain harva EU-maiden kansalainen haluaa Suomeen töihin.

Vuodesta toiseen ylivoimaisesti suurin tulijaryhmä on virolaiset. Viime vuosina kärkipaikoille ovat nousseet myös Puola ja Romania.

Esimerkiksi Ranskasta ja Saksasta saapuu parisataa työntekijää vuodessa.

”Kielitaitoiset ja kilpailukykyiset työntekijät eivät ensisijaisesti pyri Suomeen. Tai jos pyrkivät, Suomi on heille pelkkä välietappi”, Olli Sorainen sanoo.

Hänen mukaansa työperäinen maahanmuutto muualta EU:sta tänne on tehty mahdollisimman helpoksi.

”Käytännössä kaikki hakijat, joilla ei ole rikollista taustaa, pääsevät Suomeen.”

Sorainen arvelee, että syy Suomen heikkoon vetovoimaan löytyy peilistä.

”Asenteemme eivät ole erityisen myötämielisiä maahanmuuttajia kohtaan. Työmarkkinoiden vastaanottavuudessa on toivomisen varaa.”

Olli Soraisen mukaan ulkomainen työntekijä kohtaa arjessaan ihmisten eleissä ja ilmeissä systemaattisen viestin: kivaa kun tulit, mutta kiva, että kohta lähdet. Ja vaikka sinä ehkä olisit olet tervetullut, perheesi ei ole.

Pienellä palkalla ei ole mahdollista saada oleskelulupaa puolisolle ja muille perheenjäsenille.

”Kun yritystä kohtaavat talousvaikeudet, ulkomaalaiset joutuvat yleensä ensimmäisenä kilometritehtaalle. Työttömän ulkomaalaisen on erittäin vaikea työllistyä Suomessa. Sellaisen yhtälön varaan on vaikea rakentaa tulevaisuutta.”

Osa voi olla täällä ilman rekisteröintiä

Olli Sorainen löytää rumille muuttoluvuille myös toisen selityksen. Kaikki tänne töihin tulleet eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa.

Vuoden 2017 alusta EU-kansalaisten työrekisteröinti siirtyi poliisilta maahanmuuttovirastoon.

”Asiointipaikkojen määrä putosi yli sadasta poliisilaitoksesta muutamaan Migrin asiointipisteeseen.”

Rekisteröinti maksaa 54 euroa, mutta rekisteröimättä jättämisestä ei käytännössä seuraa EU-kansalaiselle yhtään mitään.

”Miksi siis rekisteröityä?”

Viranomaistoimet eivät riitä

Myös Euroopan ulkopuolelta tulevilla työntekijöillä on vaikeuksia juurtua Suomeen. Melko harva hakee oleskeluunsa jatkolupaa.

Työperäiset maahanmuuttajat äänestävät siis jaloillaan, siirtyvät seuraavaan maahan.

Olli Soraisen mukaan yksi pitkäaikaisen työskentelyn este on todellisen työvoiman kysynnän puute.

”Lobbareiden suuret puheet työvoiman maahanmuuton lisäämisestä ja todellinen rekrytointitarve eivät kohtaa. Tässä meillä on rikkinäinen puhelin.”

Sorainen perustelee väittämäänsä vuonna 2018 tehdyllä kyselyllä, jonka TEM teki yrityksille ulkomaisesta työvoimasta. Vastausten perusteella monilla yrityksillä ei ollut havaintoa koko aiheesta.
Yleinen vastaus oli, ettei tarvetta ulkomaisille työntekijöille ole ollut eikä sitä ole näköpiirissäkään.

Kentän viestistä huolimatta työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä niin sanottu Talent Boost -hanke. Sen kautta Suomi pyrkii houkuttelemaan erityisosaajia ja perusduunareita ulkomailta.

”Kovin merkittäviä ja suuria muutoksia hankkeen tuloksena on kuitenkin turha odottaa. Työperusteinen maahanmuutto kun edellyttää kysynnän lisäksi sitä, että henkilö kokee haluavansa jäädä Suomeen. Ja kokemukset Suomesta eivät aina ole ruusuisia.”

Matto alta – espanjalaiset sairaanhoitajatkin poistuivat maasta

Kymmenen vuotta sitten Suomi pyrki rekrytoimaan eurooppalaista työvoimaa esimerkiksi Espanjasta ja Kreikasta. Vuonna 2008 aloitetun MATTO-hankkeen (maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne) lopputulos oli kuitenkin laiha.

Ne harvat, jotka Suomeen muuttivat, lähtivät pian pois. Näin kävi muun muassa Espanjasta tulleille sairaanhoitajille.

MATTO-ohjelma ajettiin käytännössä alas vuonna 2011, kun finanssikriisin jälkeinen työttömyysaalto pyyhkäisi Euroopan yli.

Pahimpina vuosina Espanjan ja Kreikan nuorisotyöttömyys kohosi ennätyslukemiin. Vuonna 2016 lähes joka toinen kreikkalainen nuori oli työtön. Silti edes näiltä alueilta Etelä-Euroopasta ei tullut Suomeen koulutettua työvoimaa.

”Osaava työvoima lähti Suomen sijasta Ranskaan ja Iso-Britanniaan”, Sorainen sanoo.

Toki viime vuosina Suomi on itsekin kärsinyt massatyöttömyydestä. Eurostatin tilastojen mukaan Suomen nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä neljänneksi pahin koko Euroopassa.

”Poliittisia kiljahduksia”

Kanadalla, Australialla ja monella muulla länsimaalla on ollut selkeä työperäisen maahanmuuton ohjelma vuosikymmenien ajan. Suomessa maahanmuuttokeskustelua dominoi pakolaisteema. Yhdelläkään isolla puolueella ei ole tavoitteellista työperäisen maahanmuuton ohjelmaa.

”Tai ohjelmia on kyllä ollut, mutta ne ovat olleet irti todellisuudesta ja vailla tutkittua tietoa. Sellaisia poliittisia kiljahduksia”, Olli Sorainen sanoo.

Esimerkiksi Sipilän hallituksen käynnistämään Talent Boost -ohjelmaan ei asetettu selkeää tavoitetta: paljonko Suomeen tulisi saada ulkomaista työvoimaa.

Nyt Rinteen hallitus on ilmoittanut jatkavansa työperäisen maahanmuuton kehittämistä ja Talent Boost -hanketta.

Tavoiteltavaa maahanmuuttajien määrää hallituksen tavoitteisiin ei ole vieläkään kirjattu.

Lue myös: Maahanmuuttajien koulutus toimii paperilla loistavasti, käytäntö on täynnä sudenkuoppia