Mirja, 60, halusi immuniteetin ja yritti saada koronatartunnan sairastuneelta mieheltään – Lääkäri ei suosittele koronan hankkimista kenellekään

Mirjan mies sai koronatartunnan pari viikkoa sitten. Immuniteetin toivossa Mirjakin olisi halunnut sairastua, eikä hän siksi vältellyt lähikontaktia miehensä kanssa. Taktiikassa piilee kuitenkin vakavia riskejä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronapotilaan lähikontaktit asetetaan myös karanteeniin. Lähikontakteja voivat olla samassa taloudessa asuvat ihmiset, koko matkaseurue tai työ- ja koulukaverit. Kuva: iStock

Mirjan mies sai koronatartunnan pari viikkoa sitten. Immuniteetin toivossa Mirjakin olisi halunnut sairastua, eikä hän siksi vältellyt lähikontaktia miehensä kanssa. Taktiikassa piilee kuitenkin vakavia riskejä.
(Päivitetty: )
Teksti: Katriina Lundelin

Mirjan, 60, puoliso sairastui tiistaina maaliskuun 17. päivä. Oireet olivat koronalle tyypilliset: ensin alkoivat yskä ja kova päänsärky. Mies oli ollut edeltävänä viikonloppuna Itä-Lapissa mökillä Suomutunturin kupeessa. Hän ajatteli, ettei Suomutunturin rauhallisessa hiihtokeskuksessa koronatartunnan riskiä juuri olisi.

”Hän matkusti lentämällä, joten virus on luultavasti tarttunut lentokentältä”, Mirja arvelee.

Mirjan 66-vuotias aviomies palasi loman jälkeen kotiin Helsinkiin ja pian ilmaantuivat koronatartunnan oireet. Hän pääsi niiden perusteella yksityiselle lääkäriasemalle, ja hänelle tehtiin koronatesti kaksi päivää oireiden ilmaantumisen jälkeen.

Testitulos oli positiivinen. Miehellä oli korona.

Oireet tarttuivat, mutta tauti ei

Mirja alkoi saada itsekin oireita heti sen jälkeen, kun tieto miehen koronatartunnasta tuli. Päätä särki. Hengittäminen oli niin vaikeaa, että Mirja makasi sängyllä ja haukkoi henkeään.

Mirjalle tarjottiin samalta lääkäriasemalta mahdollisuutta testiin. Kun Mirja näki testin tuloksen Oma terveys -palvelusta, häntä nolotti.

”Minulla ei ollut koronaa. Oireet olivat kuin luulotautia. Ihminen kuvittelee kaikkea, kun uskoo saaneensa tartunnan. Oireet hävisivät sekunnissa, kun näin testini tuloksen.”

Suomen testauskapasiteetti on nyt reilusti yli tuhat näytettä viikossa. Mirja ja hänen miehensä pääsivät testiin yksityisellä lääkäriasemalla.

Suomen testauskapasiteetti on nyt reilusti yli tuhat näytettä viikossa. Mirja ja hänen miehensä pääsivät testiin yksityisellä lääkäriasemalla. Kuva: iStock

Puolisolle ensimmäinen viikko koronassa oli suhteellisen helppo, mutta toisen viikon aikana kunto romahti.

”Mieheni vain makasi sängyssä ja nukkui. Hän ei jaksanut tehdä mitään. Mietimme jo, pitääkö hänet viedä sairaalahoitoon.”

Vakavia hengitystieoireita ei kuitenkaan ollut, eikä sairaalaan tarvinnut lähteä. Eniten Mirja pelkäsi, että mies kuivuu, kun ruokahalua tai janontunnetta ei ollut.

Puoliso saattoi nukkua 16 tuntia putkeen, eikä sängyn vierellä oleva vesilasi ollut tyhjentynyt lainkaan.

Mirja olisi halunnut sairastua itsekin: ”Nyt olen omituisessa välitilassa, kun en tiedä, voinko vielä sairastua”

Kun Mirja tajusi, että oli itse välttynyt tartunnalta, hänellä heräsi ajatus, että tartunnasta voisi olla sittenkin hyötyä. Siten hänen kehonsa kehittäisi immuniteetin tulevaisuutta varten.

”Ajattelin, että en voi välttyä tartunnalta, kun elämme mieheni kanssa saman katon alla.”

Mirja jatkoi elämää perheen kodissa tavalliseen tapaan. Hän nukkui miehensä vieressä, joi samasta vesilasista ja käytti samoja käsipyyhkeitä.

Miehen sairastumisesta on jo kaksi viikkoa, mutta Mirjalle ei koronan oireita ole ilmaantunut.

”Tauti ei tartu minuun millään. Nyt olen omituisessa välitilassa, kun en tiedä, voinko vielä sairastua. Olisi ollut selkeämpää, jos olisin heti saanut positiivisen tuloksen.”

Immuniteetin hankkiminen voi olla riskialtista, koska kukaan ei voi taata, että tauti tulee lievänä

Arviot siitä, moniko suomalainen saa lopulta koronatartunnan vaihtelevat. Lievimmässä skenaariossa sairastuu vain joka viides. Pahimmassa skenaariossa sairastuneita on 60 prosenttia väestöstä.

Jos korona joka tapauksessa leviää väestössä suhteellisen laajalle, voiko immuniteetin hankkimisesta varhaisessa vaiheessa olla hyötyä?

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä ei suosittele koronan hankkimista tarkoituksella kenellekään.

”Jos voisimme taata, että henkilö sairastaa taudin lievänä, tämä olisi hyvä tapa lisätä immuniteetin saavien ihmisten määrää väestössä. Mutta emme voi siihen automaattisesti luottaa.”

Mikko Pietilä muistuttaa, että tilastot puhuvat sen puolesta, että osa koronatartunnan saaneista sairastuu erittäin vakavasti. Siksi immuniteetin hankkiminen tahallaan itseään sairastuttamalla on riskialtista puuhaa.

Osa koronan sairastavista saa taudin vakavan muodon. Jos liian suuri määrä ihmisiä sairastuu yhtä aikaa, tehohoitopaikkoja ei välttämättä riitä kaikille. 

Osa koronan sairastavista saa taudin vakavan muodon. Jos liian suuri määrä ihmisiä sairastuu yhtä aikaa, tehohoitopaikkoja ei välttämättä riitä kaikille.  Kuva: Pekka Nieminen Otavamedia

Nuorehkolla perusterveellä ihmisellä riski siitä, että sairastaa taudin vakavan muodon, on suhteellisen pieni. Kukaan ei silti pysty vielä sanomaan, kuinka suuresta tai pienestä mahdollisuudesta on prosentuaalisesti kyse.

”Jos vanhempi monisairas ihminen yrittäisi tarkoituksella sairastua, tarkoituksenaan hankkia immuniteetti, se olisi jo todella vaarallista”, Mikko Pietilä sanoo.

Syytä sille, miksi yksi sairastuu ja toinen ei, ei varmuudella tiedetä. Näyttäisi siltä, että riskiryhmään kuuluvat paitsi saavat herkemmin taudin vakavan muodon, myös sairastuvat helpommin.

”Sairastumisessa on myös paljon yksilöllistä vaihtelua. Siinä on eroja, kuinka paljon kunkin ihmisen täytyy altistua virukselle, jotta sairastuu”, Pietilä korostaa.

Lääkitys säikäytti, vaikka Mirja ei muuten pelkää sairastumista

Kuulostaa yllättävältä, että joku yrittää tieten tahtoen hankkia kehoonsa viruksen, johon on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Suomessakaan kuolemantapauksilta ei ole vältytty.

Kuinka Mirja voi olla näin luottavainen?

”En kuulu riskiryhmään, ja olemme mieheni kanssa molemmat fyysisesti hyvässä kunnossa.”

Tavalliset kausiflunssatkin tarttuvat Mirjaan huonosti. On Mirjalla ollut kuitenkin yksi omaan terveyteen liittyvä huolenaihe sinä aikana, kun hänen puolisonsa on sairastanut koronaa. Hänellä itsellään oli käytössä nivelreuman hoitoon tarkoitettu, sytostaatteihin kuuluva lääke, joka alentaa käyttäjänsä vastustuskykyä.

”Jouduin luopumaan reumalääkkeestäni. Kokeilin toista, mutta se ei sopinut vatsalleni. Reumani ei ole juuri nyt aktiivinen, joten pärjään jonkin aikaa ilman lääkettä.”

Elämä pariskunnan koronakaranteenissa on hiljalleen palautumassa normaaliksi. Mirjan puolisolla on juuri ollut ensimmäinen parempi päivä. Mies on jaksanut jo nousta ylös ja lukea lehteä. Koronan oireet ovat taittumassa.

Karanteenin alkuvaiheen pari pärjäsi sillä, että miniä toi ruokaa ovelle. Myöhemmin Mirja on käynyt itsekin kaupassa, sillä mieheen yhteydessä ollut lääkäri määräsi karanteenia vain viikon, vaikka THL suosittelee kahden viikon karanteenia koronaa sairastavan lähiomaisille.

”Ensin karanteeni oli kaksi viikkoa. Kun sain negatiivisen tuloksen koronatestistä, lääkärini lyhensi sitä viikkoon. Olen silti vältellyt ihmiskontakteja. En esimerkiksi ole tavannut lapsiani ja lapsenlapsiani yli kahteen viikkoon enkä aio heitä ihan heti tavatakaan.”

Mirjan nimi on muutettu hänen ja hänen miehensä yksityisyyden suojaamiseksi. Jutun tiedot perustuvat haastateltavan omaan kertomukseen.

Juttua muokattu 1.4. kello 9.12: Jutussa luki, että Mirjan mies sairastui 17. huhtikuuta. Oikea päivämäärä on 17. maaliskuuta.

Lue myös: Koronavirukseen löytyi lupaava lääke – Tuoko Avigan avun vaikeasta infektiosta kärsiville?

X