Miten itselleen voi taata hyvän vanhuuden ja mieleiseni hoidon? Onko hoitotahdosta apua?

Mitään ei saa, jos ei pyydä. Näinhän sitä sanotaan. Eli aina kannattaa ilmaista asiansa ja pyytää, mielellään kauniisti. Näin myös elämän loppuvaiheen asioiden ja hoidon kanssa.

Meillä suomalaisilla on valitettavasti usein sellainen asenne, että apua emme pyydä, omillamme pärjätään. Mutta entäs sitten, kun ei enää pärjää omillaan ja joutuu hoidettavaksi, ei siis muiden armoille vaan hoidettavaksi?

Omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto

Monet puhuvat tulevista vanhuuden päivistään ja toiveistaan, ja siihen puhumiseen se sitten jääkin. Mutta asiat pitää kirjoittaa ylös ja laittaa toivelista talteen. Pitää siis tehdä hoitotahto. Siinä kerrotaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto.

Kun tekee hoitotahdon, kaikille tulee olemaan helpompaa kuin ilman hoitotahtoa. Kyllähän sitä lastensa ja muidenkin sukulaisten kanssa juttelee, millaisen vanhuuden ja hoidon haluaa.

Mutta etteivät asiat jäisi puhumisen asteelle, pitää tehdä hoitotahto ja mieluiten kirjallisesti. Todistajat eivät ole pakolliset, mutta kaksi täysi-ikäistä todistajaa olisi hyvä hankkia. He voivat olla myöhemmin hoitotahdon tulkitsijoina.

Lievä muistioireilu ei estä hoitotahdon tekemistä

Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden takia menettää oikeustoimikelpoisuuden.

Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon sisällön ja merkityksen eli, että hän on tolkuissaan. Lievä muistioireilu ei estä hoitotahdon tekemistä.

Hoitotahdon tekemisestä on hyviä kokemuksia, ja muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kannustaa hoitotahdon tekemiseen  ja heillä on lomakepohja siihen tarjolla.

Hoitotahto helpottaa pitkäaikaishoidossa olevan elämää kuin myös hänen omaistensa.

Ihmiselämän loppuvaiheista liikkuu ikäviä juttuja, eikä hoito ole aina inhimillistä eikä varsinkaan yksilöllistä. Mutta elämän loppuvaiheen hoito on otettu Suomessa kehittämiskohteeksi, hyvä niin. Hoitotahtoja tehdään aina enemmän ja enemmän.

Elämänlaatua ja arkirutiineja parantavia asioita

Hoitotahtoon voi kirjata muutakin kuin lääketieteellisiä asioita. Elämänlaatuun liittyvät asiat ovat petipotilaallekin tärkeitä, ja niitä pitää kunnioittaa ja toiveita noudattaa, siis jos on hoitotahto. Ihan mitä tahansa ei saa toivoa, pyynnöt eivät saa olla hyvä hoitotavan vastaisia.

Hoitotahdossa voi ilmaista elämänlaatua ja arkirutiineja parantavia asioita, kuten mitä ei halua syödä ja mitä musiikkia haluaa kuunnella. Toiveet eivät saa olla henkilökunnan simputusta, vaan asiallisia. Hoitotahdossa voit myös kertoa, miten varallisuuttasi käytetään hoidon järjestämisessä.

Valmiita kaavakkeita tarjolla

Hoitotahdon voi tehdä vaikka kuinka nuorena, ja sitä voi muuttaa pitkin matkaa. Valmiita kaavakkeita löytyy: thl.fi, muistiliitto.fi, muistiasiantuntijat.fi, omakanta.fi.

Hoitotahdosta saa tietoa myös oman kotikunnan sosiaali- ja terveysvirastosta. Kun hoitotahto on tehty, sen voi tallentaa sähköiseen omakanta.fi-palveluun tai sen voi säilyttää kotona vaikka piirongin laatikossa, mutta aina pitää kertoa läheisille, missä se on.

Mitä hyötyä on edunvalvontavaltuutuksesta?

Edunvalvontavaltuutus (EVV) kannattaa tehdä ja hyvissä ajoin. Sen tekemällä varmistut, että luotettava henkilö hoitaa sinun taloudellisia ja terveydenhuoltoon liittyviä asioitasi sitten, kun oma toimintakykysi on heikentynyt etkä enää itse kykene.

Valtuutettu ei siis ryhdy hoitamaan asioitasi heti, kun valtuutus on tehty, vaan vasta sitten, kun toimintakykysi on oleellisesti heikentynyt. Voi käydä niinkin, ettei edunvalvontavaltuutusta oteta käyttöön lainkaan, jos kykysi hoitaa omia asioitasi säilyy elämän loppuun saakka.

Tietoisuus edunvalvontavaltuutuksesta on viime vuosina lisääntynyt. EVV ei ole ihan helppo eikä yksinkertainen asia, joten siitä tarvitaan paljon tietoa. Eri puolilla pidetäänkin tilaisuuksia, joissa asiaa valaistaan perusteellisesti (muistiliitto.fi).

Asiantuntijat apuun valtuutuksen tekoon

Kenenkään ei pidä tyytyä pelkästään netistä saatuihin tietoihin ja tehdä valtuutusta omin päin, vaan valtuutus on hyvä tehdä asiantuntijoiden avustuksella. Valtuutuksen voi tehdä oman pankin notariaatissa tai asianajotoimistossa, apua saa myös oikeusaputoimistoista.

Ennen kuin iäkkään sukulaisen kanssa ryhdytään tekemään edunvalvontavaltuutusta, pitää asiasta keskustella perusteellisesti. Silloin syntyy molemminpuolinen luottamus, eikä jää epäluottamusta.

Ikääntyvä ihminen voi olla epäluuloinen, ja hän voi tuntea itsensä petetyksi, jos joku ryhtyy ilman keskusteluja hoitamaan hänen asioitaan. Siis ensin luottamuksellisia keskusteluja ja sitten vasta virallisten papereiden tekoon!

Mainitse edunvalovontavaltuutettu hoitotahdossa

Mallilomakkeeseen voi tutustua muun muassa sivustolla muistiasiantuntijat.fi.
Kun teet edunvalvontavaltuutuksen ja sinulla on jo hoitotahto, kirjaa maininta valtuutuksesta sekä edunvalvontavaltuutetun nimi hoitotahtoon.

Edunvalvontavaltuutus pitää hyväksyttää maistraatissa ja se pitää säilyttää turvallisessa paikassa, mielellään vaikka pankissa tai asianajotoimistossa.

Asiantuntijoina johtava asiantuntija Sari Kehusmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja henkirjoittaja Soja Nykänen Itä-Suomen maistraatin holhoustoimen edunvalvontapalvelut.

Artikkeli julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 4/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti