Moskovan patriarkka Kirill lomailee ylellisesti 250 miljoonan euron rantapalatsissaan – Raha ei ole niukka hyödyke Venäjän valtaapitävien rakennushankkeissa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Gelendžhikin palatsi on Moskovan patriarkaatin mukaan kirkollis-hallinnollinen hengellinen keskus, ei Kirillin yksityishuvila.
Gelendžhikin palatsi on Moskovan patriarkaatin mukaan kirkollis-hallinnollinen hengellinen keskus, ei Kirillin yksityishuvila. © Ruutukaappaus
Moskovan patriarkka Kirill vetoaa julkisesti siihen, että uskovat eläisivät vaatimattomasti. Gelendžikin pöyhkeä, noin 250 miljoonaa euroa maksanut rantaresidenssi vastannee Kirillin omaa, kallista makua.

Harvalle on epäselvää, että presidentti Vladimir Putinin käytössä on 17 000 neliön palatsi Mustanmeren rannalla Gelendžhikissä. Yli miljardin euron arvoiseksi arvioitu pytinki sai huomiota alkuvuodesta, kun oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin korruptionvastainen säätiö julkaisi siitä dokumenttielokuvan.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Putinin tavoin KGB-taustaisena pidetyllä Moskovan patriarkalla Kirillillä, oikealta nimeltään Vladimir Gundajevilla, on oma palatsinsa Putinin naapurustossa Gelendžhikissä.

Kirillin viehtymyksestä luksukseen ovat kertoneet muun muassa hänen kalliit kellonsa sekä yksityisjunansa, -jahtinsa ja -lentokoneensa. Gelendžikin pöyhkeä, noin 250 miljoonaa euroa maksanut rantaresidenssi vastannee Kirillin kallista makua.

Jo Kirillin edeltäjä, patriarkka Aleksei II, suunnitteli kesäpaikkaa Gelendžikiin 2004. Alekseille olisi riittänyt 1,8 hehtaarin maapala, ja hän lupasi olla kaatamatta metsää tai sulkematta paikallisten perinteisiä luontopolkuja.

Hanke ei herättänytkään suurta vastustusta, mutta Aleksei kuoli 2008 ennen rakennustöiden alkamista. Kirillin käsissä kesäasunto paisui palatsiksi ja tontti kasvoi 12-hehtaariseksi.

Lue myös: Muistatko ökykellon, joka hävisi Venäjän kirkon isän hihaan? Tätä ylellisyyttä patriarkka Kirill I:n onkin vaikeampi piilottaa

Entisenä KGB:n agenttina pidetty patriarkka Kirill eli Vladimir Gundajev pitää ylellisestä elämästä. Ylellisin Kirillin käyttöön rakennetuista residensseistä on palatsi Mustallamerellä Gelendžhikissä.

Entisenä KGB:n agenttina pidetty patriarkka Kirill eli Vladimir Gundajev pitää ylellisestä elämästä. Ylellisin Kirillin käyttöön rakennetuista residensseistä on palatsi Mustallamerellä Gelendžhikissä. Ruutukaappaus

Patriarkka Kirill sai palatsinsa suojelualueelle

Venäjän valtaapitävien rakennushankkeissa raha ei ole ollut niukka hyödyke. Tyypillistä on myös piittaamattomuus luontoarvoista, onpa sitten ollut kyse Sotšin olympialaisten kisapaikkojen tai Putinin palatsin rakentamisesta.

Myös Kirillin palatsialue oli tiukasti suojeltua valtionmetsää, jossa kasvaa äärimmäisen harvinainen mäntylaji. Rakentaminen olisi edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointia ja päätöstä alueen statuksen muuttamisesta. Lakipykälistä ei kuitenkaan piitattu.

Vasta rakentamisen ollessa jo pitkällä pidettiin ensimmäinen asukkaiden kuuleminen, ja vasta palatsin valmistuttua 2011 alue rekisteröitiin suojelualueen sijaan asuinalueeksi.

Kirkko kommentoi asiaa virallisesti 2011, kun kohu laittomasta palatsista kiihtyi. Kirkon mukaan mitään palatsia ei ole olemassa, vaan kyse on ”kirkollis-hallinnollisesta hengellistä keskuksesta”.

Asukkaat kuitenkin kertovat, että kyse on kolmen metrin korkuisella aidalla eristetystä tiukasti vartioidusta Kirillin yksityispalatsista.

Kirkko ja valtio ovat Venäjällä virallisesti irti toisistaan. Silti palatsin rakennustyöt tilasi presidentinhallinnon alainen yhtiö, ja lehtitietojen mukaan palatsia vartioivat valtion turvallisuusjoukot.

Diakoni tulilinjalla

Venäjän ortodoksisen kirkon edustajat eivät juuri kommentoi patriarkan luksuselämää. Poikkeus säännöstä on Kirillin pitkäaikaisena arvostelijana profiloitunut protodiakoni ja professori Andrei Kurajev.

Ristiriitoja herättävä tunnettu ortodoksiblogisti on moittinut Kirilliä esimerkiksi lepsusta suhtautumisesta koronapandemiaan ja siitä, ettei tämä tuominnut Krimin valtausta 2014.

Kurajev on myös jyrkästi arvostellut Kirillin ylellistä elämäntapaa ja ortodoksikirkon varallisuuden ja tilinpidon salailua.

”Harmi, kun Navalnyi ei käsitellyt elokuvassaan Kirillin palatsia”, totesi Kurajev helmikuussa Sobesednik-lehdessä.

Kurajevin rääväsuisiin ulostuloihin kyllästynyt Kirill asetti hänet huhtikuussa 2020 väliaikaiseen toimituskieltoon, jonka kirkon tuomioistuin vahvisti maaliskuussa.

Korona siirsi Suomen-matkan

Patriarkka Kirillin piti tulla keväällä 2020 Suomeen evankelis-luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon piispojen kutsumana, mutta koronapandemia siirsi matkan hamaan tulevaisuuteen. Kirill olisi tullut Suomeen ensimmäistä kertaa patriarkkana.

Evankelis-luterilainen kirkko on käynyt 1970-luvulta lähtien Moskovan patriarkaatin kanssa opillisia keskusteluja.

”Tarkoitus oli juhlistaa 50 vuoden keskusteluprosessia ja arvioida mitä on saavutettu. Tarkoitus oli myös puhua diakoniasta, ekologisesta vastuusta ja ajankohtaisista sosiaalisista teemoista”, kertoo johtava asiantuntija Tomi Karttunen luterilaisen kirkon ulkoasiain osastolta.

Kirill oli aiemmin pitkään Venäjän ortodoksisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja ja Venäjän edustaja muun muassa kirkkojen maailmanneuvostossa.

”Siinä ominaisuudessa hän kävi Suomessakin. Häntä pidettiin merkittävänä ekumeenisena vaikuttajan myönteisessä mielessä”, sanoo Karttunen.

Skisma varjosti Suomen-vierailua

Suomen-vierailua varjostivat valtapoliittiset manööverit. Lokakuussa 2018 Moskovan patriarkaatti katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopolin patriarkaattiin, jonka alainen myös Suomen ortodoksinen kirkko on.

Skisman syy oli se, että Konstantinopoli oli tunnustanut kahden Ukrainan ortodoksikirkon itsenäisyyden, joita Moskova oli pitänyt alaisinaan.

Tomi Karttusen mukaan suomalaiset eivät ole sinisilmäisiä suhteessa Venäjän suurvaltapolitiikkaan, joka heijastuu myös kirkolliseen elämään.

”Pyrimme tekemään yhteistyötä siinä, mikä nähdäksemme on yhteistä kirkon tehtävien hoitamista ja mikä palvelee kirkollisia suhteita”, hän sanoo.

Kirill vetoaa julkisesti siihen, että uskovat eläisivät vaatimattomasti. Onko hänen ylellinen elämäntapansa ristiriidassa opetusten kanssa?

”Meillä ei ole näistä asioista tarkkaa tietoa. Mutta on tietysti selvä, että se on vaikuttanut hänen henkilökohtaiseen arvostukseensa Venäjällä, eikä tue hänen sanomansa välittämistä”, sanoo Karttunen.

Lue myös: Hakeeko Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja tukea Suomesta? Tutkija: ”Patriarkka Kirill on keskittänyt kaiken vallan kirkon sisällä itselleen”

X