Metallinetsijät löytävät tuhansia paloja historiaa − Tänä vuonna Museovirastoon on kiikutettu muun muassa kukkohana ja viikinkiaikainen solki
Sami Ranisen mukaan arkeologeja ja harrastajia kiinnostavat erityisesti viikinkiaikaiset esineet.
Museoviraston Sami Ranisen mukaan metallinetsijät usein etsivät tarkoituksella historiaa.
Museovirastolle tehdään nykyisin vuosittain yli 3000 ilmoitusta löydetyistä muinaisesineistä. Usein löydöt ovat metallinetsintää harrastavien ihmisten tekemiä. Löytöjä tulee vastaan ihmisille myös sattumalta.
Museoviraston amanuenssi Sami Ranisen mukaan kuka vaan luonnossa silmät auki liikkuva ihminen voi törmätä muinaisesineeseen.
”Ei vanhatkaan esineet aina ole syvällä maan sisällä. Se ei vaadi muuta kuin että maan pinta on rikkoutunut.”
Historiallisia esineitä löytyy ympäri Suomea, mutta silti on havaittavissa painopistealueita, kuten Varsinais-Suomi, joista löydöksiä usein tehdään.
”Aina ei ole helppoa sanoa, onko niissä enemmän löydettävää vai onko alueilla paljon aktiivisia metallinetsijöitä”, Raninen sanoo.
Hänen mukaansa aktiivisia metallinetsintää harrastavia ihmisiä on Varsinais-Suomen lisäksi paljon Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla sekä Kanta-Hämeessä.
Viikinkiaika herättää kiinnostusta
Erityistä kiinnostusta arkeologien ja harrastajien keskuudessa herättävät myöhäiseltä rautakaudelta peräisin olevat löydöt. Suomen myöhäisrautakauteen sijoittuvat viikinkiaika sekä ristiretket.
”Viikinkiaika on mediaseksikäs käsite. Populaarikulttuurissa viikingit ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana suositumpia kuin koskaan”, Sami Raninen sanoo.
Suomesta löytyviä viikinkiaikaisia esineitä ovat amanuenssin mukaan muun muassa hopearahat, kupariseoksesta tehdyt korut sekä miekat, joita löytyy pari kappaletta vuodessa.
Keskiajan Suomesta on säilynyt vähän asiakirjalähteitä muihin Euroopan maihin verrattuna. Esinelöydöt valottavat siis erityisen paljon kyseistä aikakautta Suomessa.
”Keskiaikaisten löydösten joukossa on ollut esimerkiksi kullattuja hopeasormuksia, joka osoittaa, ettei Suomikaan mikään aivan perifeerinen ja köyhä maa ole ollut.”
Vuoden 2023 löytöjä
Amanuenssi Sami Raninen esittelee metallinetsijöiden tekemiä löytöjä, joita on saapunut Museovirastolle vuoden 2023 aikana.
Kukkohana eli oluttynnyrin hana löytyi Raumalta. Ranisen mukaan kukkoa muistuttavat hananvääntimet ovat syy, miksi saksankielessä hahn tarkoittaa sekä kukkoa että hanaa. Suomeen sana lainattiin muodossa hana jo keskiajalla.
Rintamerkin kääntöpuolelta selviää sen kuuluneen talvisodassa kaatuneelle Rudolf Prüssille, jonka juuret johtavat Afrikkaan.
Laitilasta löytynyt tasavarsisolki kuului Ranisen mukaan eteläsuomalaisen naisen pukuun. Soljen on arvioitu olevan myöhäiseltä viikinkiajalta ta ristiretkiajalta.
Lue myös: Pronssikautiset viljatuotteet hämmästyttävät tutkijoita – Mitä minirinkelit oikein olivat?
Yli 100 vuotta vanhat löydöt tulee luovuttaa
Muinaismuistolaki määrää, että kaikista maasta löytyvistä esineistä, joiden iäksi arvioi yli sata vuotta, tulee ilmoittaa Museovirastolle.
Esineistä noin kaksi kolmasosaa päätyy Museoviraston kokoelmiin. Rauta- ja keskiaikaiset löydöt otetaan kokoelmiin aina, kun taas muilta aikakausilta peräisin olevien esineiden kohdalla saattaa riittää esineen valokuvan ja löytöpaikan arkistoiminen. Tällöin löytäjä saa pitää esineen itsellään.
”Tilanteeseen saattaa vaikuttaa se, kuinka merkittävä esine on. Riippuu myös, onko aiemmin tiedetty, että kyseistä esinemuotoa on käytetty Suomessa”, Sami Raninen kertoo.
Museoviraston ottaessa esineen kokoelmiinsa, löytäjä voi halutessaan pyytää löydöstä lunastuskorvauksen.
Muinaismuistolain lisäksi esinelöytöjä kokevat muutkin säädökset. Esimerkiksi maasta löydetty sotaromu kuuluu Puolustusvoimille. Museovirastolla on myös omat ohjeensa, joita noudattamalla metallinetsinnästä ei seuraa ongelmia.
”Kun etsii metallinetsijällä, on fiksua sopia asiasta maanomistajan kanssa. Valtion metsissä etsittäessä asiasta pitää sopia Metsähallituksen kanssa”, Raninen neuvoo.