Myönnetäänkö toimeentulotukea lapsen rippijuhlien järjestämiseen? Jyrkkä kahtiajako paljastui kuntien asenteista
Sosiaaliturvan mallioppilas Suomessa on Salo, jossa kuntalaisille kerrotaan avoimesti heidän oikeuksistaan. Miksi osa kunnista panttaa tietoa, josta olisi hyötyä kaikkein vähävaraisimmille?
Vähävaraiset perheet voivat Suomen lain mukaan hakea ja saada toimeentulotukea lapsen rippijuhlien, lakkiaisten tai valmistujaisten kuluja varten.
Täydentävänä toimeentulotukena myönnettävät juhla-avustukset myönnetään kuntien sosiaalitoimistoista toisin kuin perustoimeentulotuki, joka siirrettiin kunnilta Kansaneläkelaitoksen jaettavaksi vuoden 2017 alusta.
Seura vertaili 23 kunnan ohjeistuksia, käytäntöjä ja niiden perusteita. Julkisissa ohjeissa sekä sosiaalitoimen henkilöstön asiantuntemuksessa ja asenteissa paljastui jyrkkä kahtiajako.
Monien kuntien ohjeistuksissa neuvotaan, että täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea voi hakea lapsen rippijuhlien tai muun perhejuhlan järjestämiseksi.
Äänekoskella ja Inarissa perhejuhlaa varten myönnettävä tuki voi olla korkeintaan 100 euroa. Utsjoella, Jämsässä ja Kuopiossa tuen katoksi kerrotaan 95 euroa, Siilinjärvellä 85 euroa ja Laukaassa 50 euroa.
Kauniainen ja Helsinki nuivalla linjalla
Soitto Suomen rikkaimman kunnan Kauniaisten sosiaalitoimeen tuottaa häkeltyneen vastauksen:
”Tuki perhejuhlaan vaatisi erityisen perusteen. Meidän ohjeistuksessa ei sanota, että tukea myönnettäisiin ylioppilas- tai rippijuhlan kustannuksiin. Olin Helsingissä töissä ja aikoinaan yksi vähävarainen isä haki tukea tyttären rippijuhliin, sitä ei myönnetty. Sanoisin, että hylkäyspäätös tulee, koska ei ole sellainen meno, jossa perusteet täyttyisivät,” työntekijä toteaa.
Nimeään henkilö ei suostu kertomaan vaan kehottaa pyytämään virallisempaa lausuntoa esimieheltään, jota Seura ei tavoittanut useista yrityksistä huolimatta.
Helsingin kaupungin linjauksesta kertoo sähköpostitse Leena Luhtasela, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja. Helsinki on Luhtaselan mukaan tukenut joissakin tilanteissa perhejuhlien järjestämistä ehkäisevällä toimeentulotuella, mutta pääsääntöisesti tukea ei myönnetä.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt tarkentaa, että lain mukaan perhejuhlien kustannuksiin on mahdollista myöntää sekä täydentävää että ehkäisevää toimeentulotukea.
Täydentävässä tuessa on tarkat ehdot sille, millaiselle perheelle tukea voidaan myöntää – hyväksyttyihin perusteisiin kuuluvat pitkäaikainen perustoimeentulotuen saaminen tai vaikea sairaus.
Pohjois-Karjalassa toimeentulotuen asiakkaille ei kerrota heidän oikeuksistaan
Tieto lakisääteisestä tuesta ja sen selkeistä myöntöperusteista ei ole ilmeisesti kantautunut Rääkkylän kuntaan, jonka ohjeistuksessa sanotaan suoraan:
”Perhejuhlien (esim: hautajaiset, ristiäiset, rippijuhlat, häät, syntymäpäivät) kuluihin ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää toimeentulotukea.”
Rääkkylä kuuluu Siun Sote -konserniin, johon on keskitetty Pohjois-Karjalan 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.
Siun Soten perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialuejohtaja Leena Korhonen on kuullut sosiaalityöntekijöiltä, että muutamille alueen perheille on myönnetty täydentävää toimeentulotukea rippijuhlia varten, esimerkiksi vaatteisiin ja juhlatarjoiluihin.
”Lapsen rippijuhlia ei ole mainittu meidän ohjeissa, että niihin pitää myöntää. Jos on pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas, se on mahdollista, mutta se ei ole mikään automaatti, johon toimeentulotuen asiakkuus oikeuttaa,” Korhonen sanoo.
Vaikka Siun Soten ohjeista mainita perhejuhlista puuttuu, esimerkiksi Utsjoki ja Äänekoski kertovat kunnan nettisivuilla tuen mahdollisuudesta täysin avoimesti.
Perustuslaki edellyttää ihmisten yhdenvertaista kohtelua
Pohjois-Savoon kuuluvan Rautavaaran, Suomen köyhimmän kunnan perusturvajohtaja Teuvo Räsänen puhuu tukiasioista toisenlaiseen sävyyn. Hän muistuttaa Suomen perustuslain edellyttävän, että kuntalaiset tulevat yhdenvertaisesti kohdelluiksi. Selkeillä soveltamisohjeilla vältetään Räsäsen mukaan desibelidemokratia, eli se että palvellaan niitä jotka pitävät eniten ääntä.
”Ehkäisevässä toimeentulotuessa on kohta ’syrjäytymisen ehkäiseminen’ joka on käytettävissä, jos lapsen tai nuoren ajatellaan ajautuvan siihen, että oman elämän kannalta keskeisiä siirtymävaiheen riittejä ja tapahtumia ei voi viettää sukulaisten ja ystävien kanssa,” Räsänen sanoo.
Räsänen huomasi työskennellessään sosiaaliasiamiehenä Kuopiossa 2000-luvulla, että toimeentulotuen varassa vuosia eläneiden yksinhuoltajaäitien oli vaikea saada tukea lapsensa lakkiaisia varten.
”Kun toimin Valtimolla sosiaalijohtajana ennen kunnan liittymistä Pohjois-Karjalan Siun Sote -konserniin, meillä myönnettiin perhejuhliin enintään 250 euroa, mikäli perhe oli toimeentulotuen asiakas,” Räsänen jatkaa.
Kun Siun Sote perustettiin 2015 Valtimon kunnan perusteet toimeentulotuen myöntämiselle tiukkenivat Räsäsen mukaan.
Selkein ero muihin Seuran haastattelemiin sosiaalialan päättäjiin on Räsäsen suhtautumisessa perhejuhlien merkitykseen nuoren elämässä.
”Ehkäisevässä toimeentulotuessa ei ole katogorista luetteloa, mihin sitä myönnetään, mutta se on tarkoitettu syrjäytymisen ja sen uhan ehkäisemiseksi. Tulee mieleen tilanne, jossa on vähävarainen yksinhuoltaja ja näyttää siltä, että nuoren juhlat jäävät pitämättä, koska ei ole varaa ostaa pukua ja ylioppilaslakkia. Jos nuori ei pysty osallistumaan valmistujaisiinsa, se tuottaa hänelle häpeää. Kyllä näissä maalaisjärkeä saa käyttää,” Räsänen sanoo.
Nuorten juhlat ovat Räsäsen mukaan juuri sitä, mihin kuntien jaettavaksi jätetty täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu.
”Salon malli, se on muuten hieno,” Räsänen vinkkaa.
Salossa ihmisiä opastetaan pitämään kiinni oikeuksistaan
Soitto lounaissuomalaiseen Salon kaupunkiin vahvistaa, ettei Rautavaaran Räsänen ole ajatustensa kanssa yksin. Täydentävälle ja ennaltaehkäisevälle toimeentulotuelle löytyy kysyntää, jos ihmisiä vain halutaan opastaa sen käyttöön.
Salon johtava sosiaalityöntekijä Pertti Kukkonen sanoo, että kaupungin sosiaalitoimella on pyrkimys kuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun.
”Ohjeistuksen pitää olla julkista ja läpinäkyvää, se helpottaa sosiaalitoimen työntekijöiden työtä, jotta he voivat kohdella asiakkaita yhdenvertaisesti. Ei tarvitse itse miettiä rajojen vetoa, kun kaikki tietävät minkä verran voi mihinkin tarkoitukseen myöntää, jos on vaikka rippijuhlat tai lakkiaiset,” Kukkonen sanoo.
Toimeentulotuen käsittelyn siirtäminen Kansaneläkelaitokselle 2017 oli Kukkosen mukaan iso muutos. Sitä ennen hakemukset käsiteltiin kunnissa, kaikki saman katon alla.
”Kun itse käsittelin hakemuksia ja perustoimeentulotuen asiakkaan kanssa tuli puheeksi, että on juhlat tulossa, saatoin tarjota tätä mahdollisuutta, jos asiakas ei itse pyytänyt. Kerroin, että meillä on tällainen mahdollisuus. Sitä myös käytettiin. Ihmiset osaavat hakea tukia, jos he vain ovat tietoisia niistä,” Kukkonen sanoo.
Rippijuhlien, lakkiaisten ja valmistujaisten Kukkonen sanoo olevan tärkeitä nuorille itselleen.
”Juhlat ovat nuoren osallistumista yhteiskuntaan ja normaaliin elämän kulkuun. Köyhyys voi olla omiaan syrjäyttämään ihmisiä tavallisesta elämästä. Kun on juhlat, voidaan kutsua ystäviä ja sukulaisia kylään ja juhlistaa tärkeää tapahtumaa, sitä että eletään täällä yhdessä”.