Nato sai Suomesta ”a-luokan jäsenen” – ja Ruotsi tarvitaan mukaan, jotta Pohjolaan muodostuisi puolustuslinnake, sanoo tutkija
Suomenkin etu on saada Ruotsi Nato-jäseneksi mahdollisimman nopeasti, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Puolustuslinnake pohjoisessa nostaisi sodan kynnystä ja ehkäisisi sodan uhkaa tehokkaasti.
Suomen lippu nostettiin Naton muiden jäsenmaiden lippujen rinnalle puolustusliiton päämajan eteen Brysselissä 4. huhtikuuta. Joukosta puuttuu Ruotsin lippu. Ruotsi ja Suomi jättivät Nato-hakemuksensa yhtä aikaa, mutta Ruotsin jäsenyyttä Unkari ja Turkki eivät vielä ole ratifioineet.
Suomen Natoon liittymisen päivä oli hyvä päivä myös Natolle. Nato sai Suomesta a-luokan jäsenen, sanoo tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.
Hän toteaa, että ”jotain Suomen tärkeydestä Natolle kertoo sekin, että liityimme jäseneksi ennätysnopeassa tahdissa, vain 273 päivässä”.
Tilaisuus Naton päämajassa Brysselissä oli koruton, mutta liikuttava, kun Suomi otettiin täysjäseneksi 4. huhtikuuta.
”Kun porukka oli siellä sitten rivissä katsomassa, kun Suomen lippu nousee, niin kyllähän siinä tuli sellainen olo, että joku maali ollaan saavutettu”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kuvasi tunnelmia.
Suomi jätti Nato-hakemuksen 18. toukokuuta 2022, kun turvallisuustilanne omilla rajoilla ja Euroopassa oli muuttunut merkittävästi Venäjän hyökättyä laittomasti Ukrainaan.
Päivämäärät jäävät historiaan, mutta Suomen Nato-ratkaisun painoarvoa punnitaan joka hetki tulevaisuudessa.
Venäjä on Nato-maiden suurin turvallisuusuhka
Myös Natolle Suomen liittymispäivä on historiallinen, Vanhanen muistuttaa.
”On merkittävää, että 4. huhtikuuta Naton laajentuminen kumpuaa pitkälti samoista syistä kuin sen perustaminen 74 vuotta sitten: Venäjän sotilaallisen uhkan hallinnasta”, Vanhanen sanoo.
”Venäjä on nyt hyökkäyssotansa seurauksena määritelty Naton suurimmaksi turvallisuusuhkaksi.”
Nato perustettiin takamaan rauhaa sodanjälkeiseen Eurooppaan ja vastavoimaksi vaikutusvaltaansa kasvattaneelle Neuvostoliitolle, Vanhanen muistuttaa. Läpi kylmän sodan ajan Naton perustehtävä oli tarjota nimenomaan yhteistä puolustusta eurooppalaisen suursodan uhan torjumiseksi.
”Tämä rooli kuitenkin muuttui Neuvostoliiton hajoamisen myötä, ja Nato löysi uuden tarkoituksen etenkin kansainvälisen kriisinhallinnan kautta.”
Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2014 ja 2022, Nato on palannut jälleen perustehtävänsä äärelle eli jäsenmaiden sotilaallisen turvallisuuden takaamiseen.
Nato saa merkittävää strategista syvyyttä
Suomen jäsenyys tarjoaa Vanhasen mukaan Natolle paremman mahdollisuuden järjestää Pohjoisen Euroopan puolustus, varsinkin kun Ruotsi ennemmin liittyy myös mukaan.
”Nato sai Suomesta a-luokan jäsenen. Modernit ja eurooppalaisella mittapuulla suuret asevoimamme, strateginen sijaintimme itämerellisenä ja arktisena valtiona sekä korkea maanpuolustustahto tekevät meistä halutun liittolaisen”, hän sanoo.
Vanhanen muistuttaa, että Suomi on myös kvantti- ja verkkoteknologioiden kärkimaiden joukossa.
Suomella on hänen mukaansa mahdollisuuksia olla poliittisesti vaikutusvaltainen jäsenmaa, joka tuo merkittävää strategista syvyyttä Natolle.
”Suomen ja samalla Natonkin etu onkin se, että kykenemme yhdessä muodostamaan mahdollisimman tehokkaan pelotteen Venäjän suuntaan yhteisten suorituskykyjen, toimivien komentorakenteiden sekä puolustusharjoitusten myötä”, Vanhanen sanoo.
Hänen mukaansa optimaalista olisi, että ”Pohjolaan voisi muodostua puolustuslinnake, joka nostaisi sodan kynnystä ja ehkäisisi sodan uhkaa tehokkaasti”.
Lue myös: Nato-tutkija Iro Särkkä: ”Vasta nyt suomalaisten henkinen kylmä sota on ohi”
Nato saa Ruotsista jäsenen viimeistään vuoden lopussa
Ruotsin paikkakin on Vanhasen mukaan Natossa, koska maa on hakenut jäsenyyttä ja täyttää selvästi jäsenyyden kriteeristön yhteiskuntansa, arvojensa ja sotilaallisten suorituskykyjensä osalta.
”Siksi onkin valitettavaa, ettei jäsenyys toteutunut samassa tahdissa Suomen kanssa eikä sen lykkääntymiselle ole perusteltuja syitä.”
Vanhasen mukaan on hyvinkin todennäköistä, että Ruotsi on tämän vuoden aikana vielä puolustusliiton jäsenmaa joko Naton Vilnan huippukokoukseen mennessä tai viimeistään vuoden loppuun tultaessa.
”Puuttuvat ratifioinnit Turkin ja Unkarin osalta kytkeytyvät näiden keskinäiseen koordinaatioon ja haluun hyödyntää prosessia kansallisten etujensa ajamiseksi. Vastustus ei siis ole pohjimmiltaan Naton laajentumista kohtaan, joka antaa vahvan syyn uskoa Ruotsin jäsenyyden toteutumiseen ennemmin kuin myöhemmin.”
Ilman Ruotsia Nato ei pääse järjestämään yhteistä puolustusta pohjoisessa
Ruotsin saaminen mukaan Natoon on tärkeää, jotta puolustusliitto voisi aloittaa operatiivisen suunnittelun Pohjois-Euroopassa.
”Tämä on auki vain täysjäsenille”, Vanhanen sanoo.
”Niin kauan kuin Ruotsi puuttuu, Nato ei murrosaikana pääse kunnolla järjestämään yhteistä puolustusta pohjoisessa. Tämän käynnistyminen olisi myös Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää, joten on meidänkin etumme saada Ruotsi mukaan mahdollisimman nopeasti.”
Hän muistuttaa, että Ruotsi on myös Suomen tärkeimpien liittolaisten joukossa: jo vuonna 2014 aloitettu läheinen puolustusyhteistyömme olisi syytä kytkeä osaksi Naton toimintaa.
Niinistö Suomen Nato-jäsenyydestä: ”Te aiheutitte tämän”
Venäjän reaktiota Nato-jäsenyyteen on odotettu hakemuksen jättämisestä alkaen.
Venäjä on uhkaillut ”sotilaallis-teknisillä” toimilla, ja nyt huhtikuun alussa se kertoi vahvistavansa sotilaallista läsnäoloaan lännessä ja luoteessa.
Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin viime toukokuussa Venäjän reaktiosta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, hän vastasi viittaamalla Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa:
”Jos näin tulee käymään, minun vastaukseni on, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.”
Henri Vanhanen vastasi Seuran kysymyksiin sähköpostitse.