Niko on kaikkien aikojen suurin suomalainen elokuvamenestys – Ohjaaja Kari Juusonen on alan ulkopuolisille tuntematon suuruus: ”Tilanne on minulle vallan ok”
Maailmalla katsotuimmat suomalaiselokuvat ovat Niko-nimisestä poronvasasta kertovat animaatiot. Niiden ohjaaja Kari Juusonen on oman alansa ulkopuolella lähes tuntematon.
Kari Juusonen, 54, on pitkän linjan animaationtekijä, jolle Niko merkitsi askelta uuteen.
Suomessa tuotetuista elokuvista kaksi eniten ulkomailla lipputuloja kerännyttä ovat tietokoneanimaatiot poronvasasta nimeltä Niko. Asia ilmenee Seuran suomalaisen kulttuuriviennin menestyksiä koskevasta suurselvityksestä: Sinuhe, Sibelius, Alma, Muumi vai Angry Birds? – Seura selvitti, mitkä ovat Suomen kovimmat kulttuurialan vientimenestykset ja kuinka ne syntyivät.
Vuonna 2008 valmistunut Niko – Lentäjän poika sai ulkomailta 21,8 miljoonan dollarin lipputulot yhdysvaltalaisen Box Office Mojon mukaan. Neljä vuotta myöhemmin Niko 2 – Lentäjäveljekset keräsi vähemmän katsojia, mutta koska kyseessä oli 3D-elokuva, sen lipputulot Suomen ulkopuolella kohosivat 22,0 miljonaan dollariin.
Kolmanneksi levinnein Suomessa tuotettu elokuva on Aki Kaurismäen ohjaama Le Havre, jonka ulkomaiset lipputulot olivat Mojon mukaan 12,3 miljoonaa euroa.
Kaurismäki on laajalti tunnettu, mutta Nikojen ohjaajaa Kari Juusosta ei tunne oman alansa ulkopuolella juuri kukaan.
”Tilanne on minulle vallan OK. Animaatiot tehdään ryhmätyönä eikä ketään yksittäistä tekijää pidäkään nostaa esille”, Kari Juusonen sanoo.
Uusperheajan animaatio
Kari Juusonen liittyi tekijätiimiin, kun elokuvan juoni oli jo selvillä. Tarinassa poro lähtee etsimään isäänsä, jota hän ei ole koskaan nähnyt. Joulupukin lentäviin poroihin kuuluva isä on poikansa suuri sankari.
Niko uskoo isänsä olevan yksi Joulupukin lentävistä poroista. Isäänsä se ei ole koskaan tavannut, mutta haluaisi olla samanlainen sankari. © Yle Kuvapalvelu
Niko ei ollut ensimmäinen isäänsä ikävöivä animaation päähenkilö, mutta tarinasta teki tuoreen viittaus erolapsen asemaan.
”Kohtaaminen biologisen isän kanssa ei suju odotusten mukaisesti, ja lopulta Niko havahtuu siihen, kuinka tärkeä hänelle on Julius, vanha liito-orava, joka on aina pitänyt häntä omana poikanaan.”
Juusosen tehtävä oli suunnitella se, minkälaisilla kuvilla, äänillä ja liikkeillä tarinaa kuljetettiin eteenpäin. Kyseessä oli hänen ensimmäinen pitkä tietokoneanimaationsa, joten toinen ohjaaja, tanskalainen Mikael Hegner, oli suureksi avuksi.
”Hän oli kokeneempana minulle tärkeä mentori.”
Niko täytti Pariisin mainospylväät
Koska rahaa oli rajallisesti, ohjaajien piti kiskoa vähistä aineksista mahdollisimman paljon irti. Esimerkki tästä on vaikuttava kohtaus, jossa porot puolustavat laumaansa susien hyökkäystä vastaan kiertämällä rinkiä, jonka sisällä vasat ovat suojassa.
”Tietokoneanimaatio mahdollisti neljän sekunnin kohtauksen monistamisen ja näyttämisen kahdestatoista eri kuvakulmasta. Saimme pienellä työllä aikaan vauhdin tuntua”, Kari Juusonen kertoo.
Kun tekijät kävelivät Niko – Lentäjän poika -elokuvan ensi-illan aikoihin Pariisiin tunnetuimmalla kadulla, he ymmärsivät onnistuneensa.
”Koko Champs-Élysées oli täynnä hitaasti pyöriviä valomainoksia, joissa oli Niko.”