Nyt on tarjolla malli, jolla voi toivoa kuolemansa nopeuttamista – Eutanasiayhdistys: Kuolinaputahdon tarkoitus on herättää keskustelua

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuolinaputahto on tarkoitettu parantumattomasti sairaille.
© iStock
Exitus-yhdistys julkaisi luonnoksen tahdonilmaisuksi, jolla voi pyytää lääkäriltä kuolinapua, jos kärsimystä ei kyetä lievittämään riittävästi. Toistaiseksi tällainen ilmoitus ei sido ketään.

Vuonna 2018 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen kuolinavusta. Yli 60 000 allekirjoitusta saanut aloite olisi sallinut kuoleman nopeuttamisen, jos elämänsä loppuvaiheessa olevan potilaan kärsimys on sietämätöntä eikä saattohoito lievitä sitä riittävästi.

Samalla eduskunta kuitenkin velvoitti, että hallitus asettaa asiantuntijatyöryhmän, joka selvittää elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa. Tarkoitus on, että hallitus antaa työryhmän selvityksen pohjalta esityksen lainsäädännön muutoksiksi.

Työryhmän pitäisi saada valmista aikaiseksi kesään 2021 mennessä. Kaikista asioista tuskin kuitenkaan löytyy yksimielisyyttä. Erityisesti kysymys eutanasiasta eli kuolinavusta jakaa rivejä.

Symbolinen kuolinaputahto

Aktiivista kuolinapua kannattavalla Exituksella on kaksi jäsentä asiantuntijaryhmässä. Yhdistys päätti vauhdittaa keskustelua aiheesta ja julkaisi lokakuun 8. päivänä mallin potilaan kuolinaputahdoksi. Sen avulla voi etukäteen ilmaista toiveensa kuoleman nopeuttamiseksi tilanteessa, jossa kärsimys täyttää koko elämän.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen kuolinaputahto. Se on laadittu tekijöidensä mukaan puhtaalta pöydältä, sillä yhdistyksen tiedossa ei ole yhtäkään vastaavaa ulkomaista tahdonilmausta.

Exituksen kuolinaputahto on luonteeltaan lähinnä symbolinen.

”Asiakirja ei sido ketään, koska nykylainsäädäntö ei salli kuolinapua. Tarkoituksemme onkin lähinnä herättää keskustelua niin potilaan ja omaisten kuin potilaan ja lääkärien välillä. Sekä tietysti koko yhteiskunnassa”, kiteyttää yhdistyksen hallituksen jäsen, lääkäri Juha Hänninen.

Benelux-maissa voi antaa kuolettavan ruiskun

Kuolinapu on sallittu muutamissa valtioissa.

Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa on hyväksytty niin sanottu aktiivinen eutanasia eli lääkäri voi tiettyjen edellytysten täyttyessä jouduttaa kärsivän potilaansa kuolemaa vaikkapa lääkeruiskulla.

Sveitsissä, Kanadassa ja muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa lääkärillä on oikeus kirjoittaa epätoivoiseen tilanteeseen joutuneelle potilaalleen lääkeresepti, jonka avulla tämä voi tappaa itsensä.

Suomalaislääkäreiltä on kielletty myös tällaisen passiivisen kuolinavun antaminen.

Itsemurhan yrittäminen on riskipitoista

Suomalainen potilas voi pyrkiä vapautumaan kärsimyksestään kieltäytymällä sellaisesta hoidosta, jonka lopettaminen johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Toisaalta on olemassa useita tuskallisia sairauksia, joiden kohdalla hoidosta kieltäytyminen ei juuri jouduta menehtymistä.

Tällaisessa tilanteessa jotkut päätyvät itsemurhaan.

”Käytännössä kaikilla potilaillani on sellainen määrä lääkkeitä, että he pystyvät niiden avulla riistämään henkensä. Kolme tai neljä on myös tehnyt niin”, sanoo saattohoidon parissa pitkään työskennellyt Hänninen.

Itsemurhan yrittäminen on kuitenkin riskipitoinen ja vieraalta tuntuva vaihtoehto monelle potilaalle. Nopeaa menehtymistä haluavat potilaat yleensä toivoisivatkin lääkärin auttavan asiassa.

Suomen lainsäädäntö hyväksyy, toisin kuin vaikkapa Britannian, täysivaltaisen ihmisen avustamisen itsemurhan teossa. Tämä oikeus ei kuitenkaan koskee vastuuasemassa olevaa lääkäriä, joka ei saa teoillaan tai tekemättä jättämisillään vaikuttaa potilaansa kuolemaan.

”Avustamisia tapahtuu, mutta niistä ei huudella”

Käytännössä kuolemaa tekevälle potilaalle saatetaan kuitenkin antaa Suomessa voimakasta kipulääkitystä, vaikka ratkaisu jouduttaisi hänen menehtymistään parilla päivällä. Myös aggressiivinen tehohoito voidaan potilaan edun nimissä jättää aloittamatta, jos tämä on aivan viimeisillään.

”Kuoleman avustamisia tapahtuu, mutta ei niistä kylillä huudella”, kiteyttää Exituksen puheenjohtaja, entinen sairaanhoitaja Kari Viholainen.

Tästä huolimatta jopa sadat suomalaiset joutuvat vuosittain kärsimään kovista kivuista hieman ennen menehtymistään. Ja osalla kärsimys voi kestää pidempäänkin. Exituksen kuolinaputahto on luonnosteltu tällaisia potilaita silmällä pitäen.

Nyt julkaistulla kuolinaputahdolla on myös se merkitys, että yhdistys pyrkii sen avulla havainnollistamaan tavoitteitaan. Katsotaan, mistä on kyse.

Exituksen tahdonilmaisu vain kuoleville

Exituksen tahdonilmaisu on rakennettu niin, että sen voimaanastuminen edellyttäisi monen ehdon täyttymistä.

Ensinnäkin henkilöllä pitää olla kuolemaan johtava sairaus, johon hän menehtyy arvioidusti puolessa vuodessa, eikä siihen ole lievittävää tai parantavaa hoitoa.

Edelleen henkilön on pitänyt saada palliatiivista hoitoa, jossa parantumattomasti sairaan kärsimystä pyritään lievittämään, mutta kärsimykset eivät ole helpottuneet riittävästi.

Tämän lisäksi henkilön on vielä selkeästi ilmaistava halunsa saada apua kuolemiseensa, ja vielä toistettava tämä tahdonilmaisunsa.

Exituksen kuolinaputahto on siis kirjoitettu siten, että yksin sen allekirjoittaminen ei riitä todisteeksi henkilön lopullisesta halusta nopeuttaa kuolemaansa, vaan tämä toive on ilmaistava vähintään kahdesti siinä tilanteessa, kun lääketieteelliset ja hoitoon liittyvät edellytykset ovat täyttyneet.

Tässä suhteessa Exituksen kuolinaputahto poikkeaisi siis hoitotahdosta, joka sitoo lääkäreitä siinäkin tapauksessa, että potilas ei pysty esimerkiksi tajuttomuuden tai dementian vuoksi enää toistamaan alkuperäistä tahtoaan. Hoitotahdon avulla on mahdollista kieltäytyä etukäteen tietyistä hoidoista.

Voiko kuolinaputahdon tehdä varastoon?

Yhdistyksen ajatus on, että kuolinaputahto ei velvoita hoitavaa lääkäriä auttamaan kuoleman nopeuttamisessa, mutta tahdonilmauksessa kylläkin toivotaan, että pyynnöstä kieltäytyvä lääkäri ainakin konsultoisi toista lääkäriä.

Tahdossa myös korostetaan, että potilaan kuolemaa saa avustaa vain jos laki mahdollistaa sen. Nykylaki ei tätä salli, mutta kannattaisiko kuolinapua tahtovan silti kirjoittaa tällainen tahdonilmaisu niin sanotusti varastoon, sen varalta, että lainsäädäntö joskus muuttuisi?

Hänninen suhtautuu ajatukseen epäilevästi.

”Tuskin tämä sitoo ketään.”

Mutta jos sitoisi, niin allekirjoittaisitko itse?

”Kun olimme saaneet kuolinaputahdon valmiiksi, keskustelin vaimoni kanssa siitä, kirjoittaisinko itse sen. Pohdin asiaa hetken aikaa, ja totesin, että kyllä.”

Exituksen kuolinaputahto

Tämän tahdonilmauksen tarkoituksena on selvittää, että allekirjoittanut haluaa ilmaista omana toiveenaan halunsa saada apua lääkäriltä nopeutettuun kuolemaan tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Nämä ovat:

  • Kuolemaan etenevä sairaus
  • Elinajan odotuksen arvioidaan olevan enintään 6 kk
  • Lääketieteellisesti arvioiden ei ole tautia lievittäviä tai parantavaa hoitoa
  • Riittävään palliatiiviseen hoitoon on annettu mahdollisuus ja hoito on toteutettu laadukkaalla tavalla
  • Kärsimykseen ei saada riittävää lievitystä
  • On olemassa oma selkeä ja toistettu halu saada apua kuolemiseen

Kun edellä mainitut seikat kaikki täyttyvät, ilmaisen tahtonani, että hoitava lääkärini keskustelee kanssani mahdollisuudesta saada apua nopeutettuun kuolemaan. Tahtoni ei velvoita hoitavaa lääkäriä antamaan kuolinapua, mutta mikäli hän ei katso voivansa avustaa kuolemassani, hänen tulee konsultoida toista lääkäriä.

Avustaminen kuolemassani edellyttää myös, että kuolinavun antaminen on lainsäädännöllisesti mahdollista eikä kuolinavun antamisesta koidu sanktioita siihen osallistuneille lääkäreille tai hoitohenkilöille.

Tämä tahdonilmaus on tehty ennakkoon ilmauksena tahtotilastani ennen kuin olen joutunut tilanteeseen, missä kuolinapu tulisi toteuttaa. Tämä merkitsee sitä, että ilmaisen tällä tahdolla periaatteellisen haluni kuolinavun antamiseen kohdallani, mutta toteutus edellyttää vielä päätöksenteon aktuellissa tilanteessa, missä tätä tahtoa tulisi soveltaa.

Haluan tällä Kuolinaputahdolla kertoa hoitaville lääkäreille ja läheisilleni oman kantani kuolinavusta, mikäli sen tarve tulisi kohdalleni.

X