”Ovela kiusaaminen” tuli kouluihin – ”Se on opettajalle ihan järjetöntä salapoliisityötä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuvituskuva: Tyttö itkee koulun kulmalla.
© iStock
Koulukiusaaminen on siirtynyt uudelle alustalle, someen. Kun kiusaaminen paljastuu, kumman pitäisi vaihtaa koulua – uhrin vai kiusaajan?

Kaikki kiusaaminen ei tapahdu koulun seinien sisällä, ja uuden alustan sille on luonut sosiaalinen media.

”Olemme seuranneet koulukiusaamista kouluterveystutkimuksen kautta. Suora koulussa tapahtuva kiusaaminen on viime vuosina vähentynyt, mutta niin sanottu syrjivä kiusaaminen taas lisääntynyt”, Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen toteaa.

”Se tarkoittaa koulun ulkopuolella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, tapahtuvaa kiusaamista. Se ei ole enää koulussa havaittavaa, vaan tapahtuu kotona vapaa-aikana, mutta henkilöt ovat samat kuin koulussakin.”

”Kyseessä on vaikea, uusi alue, johon pyritään puuttumaan valistamisella ja kasvatuksella”, Toivonen toteaa.

”Kiusaaminen voi olla todella piilossa ja rankkaa”

Some-kiusaaminen tapahtuu verkossa ja tarkoittaa esimerkiksi ilkeitä kommentteja kuvajulkaisuissa, yksityisasioiden luvatonta levittämistä ja loukkaavaa puhetta keskusteluketjuissa.

Virtuaaliympäristössä tapahtuvan koulukiusaamisen ennaltaehkäisy on koululle ja vanhemmille haasteena valtava.

”Pinnan alla voi olla niin järjettömän hienovaraista, ovelaa kiusaamista, ettei sitä saa tarkkailemalla selville”, nurmijärveläisen ala-asteen luokanopettaja Heli Heikkilä kertoo.

”Se on opettajalle ihan järjetöntä salapoliisityötä. Kun sitä ei silmillä näe, täytyy kiusaaminen kaivaa syvemmältä esiin. Se voi olla todella piilossa ja rankkaa.”

Heikkilä viittaa nyt omaan työkokemukseensa.

Opettaja ehti pitkään nauttia luokkansa hyvästä yhteishengestä, johon ei kuulunut kiusaamista. Vasta vanhempien yllätyshyökkäys luokkalaisten yhteiseen WhatsApp-ryhmään paljasti karun totuuden siitä, millaisia viestejä oppilaat olivat keskenään lähettäneet.

”Siksi on äärimmäisen tärkeää, että perhe on oikeasti mukana. Alakoululaisten vanhemmilla on kyllä oikeus tarkastaa puhelimet, ja välillä se täytyy vain tehdä. Tärkeintä on yllättävyys, koska tietoja saa kyllä sekunneissa poistettua.”

Lasta kiusataan koulussa – pitääkö kenenkään lähteä?

Yli sata kansanedustajaa allekirjoitti vuonna 2016 lakialoitteen, joka käsittelee koulunvaihtoa kiusaamistapauksissa.

Aloitteen tarkoituksena on muuttaa yleinen käytäntö, jossa kiusattu lähtee koulusta kiusaajan sijaan.

Asiaa ei ole vielä käsitelty eduskunnassa.

Tällä hetkellä Opetushallitus ei tarjoa tarkkaa sääntökirjaa siitä, miten kiusaamistapauksissa tulisi koulunvaihdon kannalta toimia, mikäli kyseiseen ratkaisuun päädytään.

On kuitenkin huomattavasti yleisempää, että ympäristöä vaihtaa kiusaamisen uhri – ei kiusaaja.

”Kiusatun tai kiusaajan lähteminen ovat kummatkin huonoja ratkaisuja. Kiusatuksi valikoituu yleensä herkät henkilöt, joille sopeutuminen voi muutenkin olla vaikeaa. On rankka paikka vaihtaa koulua, joten miksi lyödä lyötyä?” Heikkilä pohtii.

”Jos taas kiusaaja lähtee, hän vie omat ongelmansa mukanaan. Voi toki olla, että paikanvaihto tekee joskus hyvää, ja saa lapsen aloittamaan alusta, jos sellaiseen kypsyys riittää. Mutta ongelmat harvoin katoavat pelkällä koulun vaihtamisella.”

Heikkilä kokee, että kiusaajia on kahta tyyppiä. Eroavaisuudet vaikuttavat siihen, miten kiusaamistapauksen selvittyä tulisi toimia.

”On kiusaajia, joilla on itsellään todella paha olla, ja he kyllä jatkavat seuraavassakin paikassa. Sitten taas on niitä, jotka kiusaavat, koska sillä haetaan omaa paikkaa yhteiskunnassa. Jos vaan nostetaan kissa pöydälle ja puhutaan asiat halki, niin heistä suurin osa saadaan kyllä luovuttamaan”, luokanopettaja toteaa.

Usein kiusattu päätyy lähtemään, koska opiskeluympäristöstä tulee oppilaalle liian raskas ja ahdistava.

Ratkaisuksi puhuminen ja apu kaikille osapuolille

Tapahtui koulukiusaaminen sitten kouluympäristössä tai sen ulkopuolella, uhrin on siitä vaikea kertoa. Espoon opetustoimen johtaja kuitenkin painottaa puhumisen tärkeyttä.

”Omalle opettajalle ja opiskeluhuoltoon kannattaa mennä puhumaan ihan ehdottomasti. Olemme myös kokeilleet postilaatikkoa, jonka avulla kiusaamisesta voi kertoa nimettömänä”, Toivonen sanoo.

Kun koulu saa lopulta tietää oppilaiden välillä tapahtuvasta kiusaamisesta, seuraa ristiriitainen tilanne. Toisen osapuolen lähteminen ei kadota ongelmia, mutta jos kyseessä on pitkään jatkunut ja henkisesti raskas tilanne, saattaa se tuntua ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta.

Opettajan tehtävissään Heikkilä on oppinut alleviivaamaan sitä, kuinka tärkeää avun antaminen sekä kiusatulle että kiusaajalle on.

”Jos jommankumman täytyy lähteä, niin sitten kiusaajan. Mutta apua täytyy saada, eikä lasta voi vain siirtää paikasta toiseen tekemättä mitään. Hänellä on paha olla, ja siksi on helppo ottaa myös seuraava uhri”, Heikkilä toteaa.

Kouluissa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn käytetään esimerkiksi vertaissovittelua ja KiVa Koulu –ohjelmaa.

X