Pääministeri Orbán pelottelee, uhkailee ja aikoo kostaa vastustajilleen – ”Valkoinen terrori” Unkariin vaalien jälkeen?

Tunnelma Unkarissa on masentava, melkein painajaismainen 8. huhtikuuta pidettävien parlamenttivaalien alla.

Kampanjoiden tärkeintä polttoainetta ovat viha, pelottelu ja kostonhalu. Tähän syyllistyy erityisesti hallitus mutta myös keskenään riitaisa oppositio, joka ei ole osannut selkeästi päättää, tehdäkö yhteistyötä vai yrittääkö pärjätä vaaleissa yksin.

Unkarissa ei käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua, eikä pääministeri Viktor Orbánia, 54, nähdä julkisissa vaaliväittelyissä puolustamassa hallituksensa linjaa.

Orbán antaa haastatteluja vain luottotoimittajilleen, ja vastaa ylimieliesti – jos vastaa ollenkaan – opposition hänelle parlamentissa esittämiin kysymyksiin.

Vaalien lähestyessäkään Unkarissa ei ole kyetty virittämään keskustelua siitä, millaista sisäpolitiikkaa maassa pitäisi harjoittaa.

Koulutus-, sosiaali- ja terveyssektorit kaipaisivat kipeästi suuria muutoksia, mutta näistä ongelmista puhuminen on ollut olematonta. Oppositio ei ole saanut ääntään kuuluviin.

Orbán varoitti: Takaisinmaksu vaalien jälkeen

Pääministeri Orbánin sanoma sen sijaan on käynyt entistä pahaenteisemmäksi: vastustajat voivat varautua kostoon, jos Fidesz ja sen pieni kristillinen apupuolue KNDP pääsevät kolmannelle hallituskaudelle.

Hallituskoalition voittoa ei tosissaan epäile kukaan; epävarmaa on vain se, miten suuren enemmistön parlamenttipaikoista se tällä kertaa kahmaisee.

”Me unkarilaiset olemme säyseitä ja lupsakoita, mutta emme kuitenkaan sokeita emmekä helposti huijattavissa. Vaalien jälkeen seuraa tietenkin takaisinmaksu (elétélt veszünk) – poliittinen, moraalinen ja laillinen vastaisku”, varoitti Orbán puhuessaan 15. maaliskuuta Unkarin vallankumouksen ja vapaustaistelun 170-vuotisjuhlassa.

Oppositiokaan ei säästellyt mielikuvia arvioidessaan pääministerin juhlapuhetta.

Jotkut epäilivät Orbánin mielenterveyttä, toiset pitivät sitä ”säälimättömän diktaattorin uhkailuna”, jotkut jopa alkavan kansalaissodan ensilaukauksena.

Unkarin suurimman oppositiopuolueen, äärioikeistolaisen Jobbikin johtaja Gábor Vona vertasi Orbánia Károly Grósziin, Unkarin kommunistisen puolueen viimeiseen pääsihteeriin, joka juuri ennen yksipuoluejärjestelmän romahdusta 1989 pelotteli unkarilaisia ”valkoisella terrorilla”, elleivät kommunistit voita vaaleissa.

”Viktor Orbán tosin viestitti, että jos voitamme, seurauksena on valkoinen terrori”, Vona letkautti.

Kovat ajat Sorosin kansalaisjärjestöille

Mitä Orbán vastaiskulla tai takaisinmaksulla todellisuudessa tarkoittaa? Sitä voi vain arvailla.

Kohteina voivat olla oppositio, media, EU, YK, George Soros – ”vihollisia” Unkarin nykyhallinnolla riittää.

Selväksi vaalikampanjan loppumetreillä on kuitenkin tullut, että amerikkalaisunkarilaisen sijoittajan ja miljardöörin George Sorosin, 87, Unkarissa rahoittamille kansalaisjärjestöille koittavat kovat ajat.

Ne joutuvat jo nyt rekisteröitymään erikseen ja tekemään selkoa säännöllisin väliajoin ulkomaisesta rahoituksestaan.

Tulilinjalla ovat erityisesti pakolaistyötä tekevät ja ihmisoikeuksia tukevat Unkarin Helsinki-komitea, Amnestyn Unkarin osasto sekä Unkarin kansalaisoikeuksien liitto.

Orbánin vihakampanjan pääkohde ovat islaminuskoiset maahanmuuttajat, joita Orbán väittää Sorosin värväävän Eurooppaan– ja erityisesti Unkariin tuhotakseen maanosan kristillisen kulttuurin.

Viime vuonna Unkarin hallitus käytti 40 miljoonaa euroa verovaroja Sorosin vastaiseen kampanjointiin, ja valtaosa varoista ohjautui Orbánin lähipiirin hallussa oleville mediayhtiöille.

”Sorosin imperiumi on ajettava pois Unkarista”, hallitus tiivistää tavoitteensa nettisivustollaan 22. maaliskuuta.

Unkarin hallitus antoi parlamentille jo helmikuussa 2018 lakipaketin, joka tunnetaan nimellä ”Stop Soros”. Orbánin mukaan parlamentti äänestää lakipaketista välittömästi vaalien jälkeen.

Jos ”Stop Soros” -lait hyväksytään, pakolaistyötä tekevät järjestöt joutuvat esimerkiksi hankkimaan toiminnalleen sisäministeriön luvan ja maksamaan 25 prosentin lisäveron Unkarin valtiolle saamastaan kansainvälisestä rahoituksesta.

Elleivät järjestöt täytä ehtoja, niitä voidaan sakottaa tai pahimmassa tapauksessa estää toimimasta Unkarissa.

Soros-yliopistolle uusi koti Wienistä?

Myös ”Soros-ylipistona” tunnetun Keski-Euroopan yliopiston CEU:n tulevaisuus Budapestissa on yhä avoin, vaikka se saikin helmikuun 2018 lopussa toimiluvan seuraaviksi viideksi vuodeksi.

Soros perusti CEU:n vuonna 1991. Hallitus on vihjannut yliopiston kouluttavan vastustajiaan, vaikka muutamilla Orbánin hallituksen nimistereilläkin on CEU:sta saatu loppututkinto.

Orbán ei ole vieläkään allekirjoittanut perussopimusta, jonka CEU, Unkarin hallitus, sen amerikkalainen osapuoli eli New Yorkin osavaltio sekä siellä toimiva Brad College saivat valmiiksi lokakuussa 2017.

Yliopiston mukaan sopimus täyttää kaikki ehdot, jotka Unkarin uusi, ulkomaisia yliopistoja koskeva laki on CEU:lle asettanut.

Eikä ole mitään takeita siitä, että Orbán ylipäätään pistäisi puumerkkinsä sopimukseen. Edustaahan CEU kaikkea sitä, mitä Orbánin hallinto vieroksuu: liberalismia, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä.

Jo vuoden häätöuhan alla toimineelle, noin 1 500 kansainvälisen opiskelijan CEU:lle on tarjottu uutta kotia esimerkiksi Liettuasta Vilnasta sekä Itävallan Wienistä, jonne CEU onkin kertonut perustavansa satelliittikampuksen.

”Unkari on EU:n hälytysmerkki”

Orbánin uhkailu vaalien jälkeisellä kostolla suoristi ainakin hetkellisesti opposition rivit.

Liberaali vasemmisto ja äärioikeistolainen Jobbik ryhtyivät tunnustelemaan yhteistyötä, poliittisesti ”epäpyhää liittoa” hallituskoalition – ei ehkä kaatamiseksi mutta sen vaalivoiton minimoimiseksi.

Tietä yhteistyölle on tasoittanut Jobbikin uusi strategia: hivuttautuminen äärilaidalta kohti politiikan keskikenttää.

Unkarin vaalilaki taas tarjoaa yhteistyölle teknisen mahdollisuuden. Yli puolet 199 parlamenttipaikasta jaetaan yhden kierroksen enemmistöpiireissä.

Oppositiolla on mahdollisuus ainakin ”torjuntavoittoon” jos se sopii yhteisistä ehdokkaista enemmistöpiireissä.

Myös sitoutumattoman Péter Márki-Zayn valinta eteläunkarilaisen Hódmezövásárhelyn kaupungin pormestariksi helmikuussa 2018 lisäsi opposition yhteistyöhalukkuutta. Kaupunki on perinteisesti ollut Fideszin vahva linnake, ja nyt Fideszin vastustajat saivat sen vallatuksi – yhteisvoimin, yllättävän helposti.

”Uusi aika on koittamassa. Voitto osoittaa, että (Unkarissa) on valtava tarve päästä eroon korruptiosta, valheista ja pelottelusta”, totesi Márki-Zay vaalivoittonsa tiedotustilaisuudessa.

Pääministeri Orbánin hallitusta on syytetty korruptiosta, julkisten varojen väärinkäytöstä ja esimerkiksi EU-tukien ohjailusta omalle kaveripiirille.

Uusimmassa korruptioselvityksessään Transparency International pitää Unkaria ”hälytysmerkkinä” EU:ssa.

”Hódmezövásárhely on näyttänyt, että me haluamme eroon isoista pojista, jotka kiusaavat koko luokkaa.” Márki-Zay on avannut nettisivuston, josta äänestäjät voivat käydä katsomassa, kuka opposition ehdokkaista on vahvin kussakin 106 enemmistöpiirissä.