Toimeentulotuki on pienipalkkaisen Jukan, 22, arjen pelastus: ”Tukien nostaminen on yleistä, koska keikkoja ei välttämättä saa paljoa”

Helsinkiläinen tarjoilija—baarimikko Jukka Kuronen, 22, on yksi monista, jotka nostavat tukia työssä käymisestä huolimatta. Yhä useampi palvelualoilla työskentelevä joutuu turvautumaan asumistukeen ja soviteltuun työttömyystukeen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jukka Kuronen työskentelee tarjoilija-baarimikkona.

Helsinkiläinen tarjoilija—baarimikko Jukka Kuronen, 22, on yksi monista, jotka nostavat tukia työssä käymisestä huolimatta. Yhä useampi palvelualoilla työskentelevä joutuu turvautumaan asumistukeen ja soviteltuun työttömyystukeen.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Useampi kuin joka kymmenes Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreimpaan suhdannemetriin vastanneista nosti asumistukea ja lähes joka kymmenes soviteltua työttömyystukea tämän vuoden huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Luvuissa on selvää nousua edelliseen kyselyyn.

Tarjoilija—baarimikko Jukka Kuronen on yksi tukia nostavista palvelualan työntekijöistä.

Hänen kuukausipalkkansa vaihtelee alle viidestäsadasta eurosta vähän yli tuhanteen euroon. Sillä ei tietenkään yksinasuva helsinkiläinen tule toimeen, sillä pelkkä vuokra lohkaisee tuloista 286 euroa.

”Ei se palkka paljoa ole. Tukien nostaminen on yleistä, koska keikkoja ei välttämättä saa paljoa”, Kuronen sanoo.

Jukka Kuronen on saanut tässäkin kuussa asumistukea. Monessa kuussa tuloja kasvattaa myös toimeentulotuki, jota Kuronen on nostanut vuosia.

Toimeentulotukea nosti 2,5 prosenttia PAMin kyselyn vastaajista.

Työmäärässä kausivaihtelu suurta

Kuronen tekee tarjoilijan ja baarimikon työkeikkaa useissa ravintoloissa ja useiden työnvälitysfirmojen kautta. Työmäärä vaihtelee.

Loppuvuodesta keikkoja on ravintola-alalla tarjolla hyvin. Alkuvuodesta ja kesäaikaan keikkoja on huonommin. Silloin Kuronen tekee yleensä vain noin 2—3 työpäivää viikossa.

”Alkuvuonna olisi kiva, jos olisi enemmän keikkaa”, Kuronen sanoo.

Välillä tarjolla on vain hyvin lyhyitä, jopa neljän tunnin työvuoroja, joista ei jää paljoakaan käteen.

”Jos työstä ei saa riittävää toimeentuloa, Kelan tuilla pärjää. Tuilla voi maksaa vuokran ja jää rahaa muuhunkin elämiseen”, hän sanoo.

Jukka Kuronen työskentelee baarimikko-tarjoilijana.

© Pekka Nieminen / Otavamedia

Osa-aikaisuus syynä

Jukka Kuronen ei todellakaan ole ainoa tilanteessaan. Palvelualojen ammattiliton tuoreen selvityksen mukaan Kelan tukien nostaminen työssäkäyvillä on yleistä.

Soviteltua työttömyystukea nosti kyselyn mukaan peräti lähes joka kymmenes vastaaja, kun edellisessä kyselyssä alkuvuodesta tuen nostajia oli vain 3,4 prosenttia. Osuus on kasvanut erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelualalla eli siivoustyössä. Tukia nostetaan paljon myös kaupanalan töissä.

”Osuuden kasvaminen voi johtua pelkästä kausivaihtelusta tai siitä, että saimme nyt paljon enemmän vastaajia kuin viimeksi. Kuitenkin matkailu- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelualalla tehdään paljon osa- ja määräaikaista työtä, mikä voi selittää suurta tukien nostamisen tarvetta”, Palvelualojen ammattiliiton ekonomisti Olli Toivanen sanoo.

Suurimmat selittävät tekijät työssäkäyvän ihmisen sosiaalitukien nostamiseen on liian pieni palkka sekä riittämättömät työtunnit.

”Osa-aikaisuus on lisääntynyt meidän suurilla aloillamme, vaikka jäsenillämme olisi halukkuutta kokoaikatyöhön”, Olli Toivanen sanoo.

Syy osa-aikaisuuden lisääntymiseen ei ole taloustilanne, vaan työnantajien pussiin pelaaminen.

”Työnantaja ei siinä häviä, jos työntekijöitä palkataan osa-aikaisiksi, sillä vuorosuunnittelu voi tuntua helpommalta isolla työntekijämäärällä. Lain mukaan uutta työntekijää ei kuitenkaan saa palkata, jos ei ole ensin tarjonnut lisätunteja osa-aikaisille.”

PAMin kyselyn mukaan palvelualan työntekijät joutuvat turvautumaan asumistukeen eniten Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.

X