Poliisi: Pyöräilijöiden ylinopeuksia ei valvota riittävästi – Näin tieliikennelaki määrittää pyöräilijän ajonopeuden

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Pyöräilijöiden ylinopeuksien systemaattinen valvonta olisi hankalaa. Lisähaastetta ovat viime vuosina tuoneet muut sähköiset liikkumisvälineet.

Elokuun puolivälin jälkeen on se aika vuodesta, kun jalankulkijan ja polkupyörän törmäysriski on suurimmillaan. Koulut ovat alkaneet ja työmatkapyöräilyn kausi käy kuumana.

Vaaratilanteilta ei vältytä, varsinkaan jos pyöräilijät ajavat liian kovalla tilannenopeudella koulujen lähistöllä.

Poliisi ei kuitenkaan valvo systemaattisesti pyörien ajonopeuksia kuten se tekee autojen suhteen esimerkiksi kameratoppien avulla.

”Toki poliisi valvoo näitäkin asioita aina, kun liikkuu liikenteessä. Itsekin olen moottoripyöräpoliisina joutunut puuttumaan polkupyörien nopeuteen ja ajokäyttäytymiseen alueella, jossa nopeusrajoitus on ollut 30 km/h”, Helsingin poliisin vanhempi konstaapeli Jani Markkanen sanoo.

Pyöräilijöitä kärähtää ylinopeudesta toisinaan ratsioiden yhteydessä. Markkanen arvioi, että pyöräilijöille kirjoitetaan Helsingissä kymmenkunta rikesakkoa vuodessa ylinopeudesta tai vaarallisesta tilannenopeudesta. Ratsioissa pyöräilijöitä jää kiinni moninkertainen määrä, mutta valtaosa selviää huomautuksella ja ohjeistuksella.

”Pyöräilijöiden ja muun kevyen liikenteen valvonta ei ole ihan riittävää.”

Poliisi julkaisi Twitterissä kuvan, jossa pyöräilijä ajaa ylinopeutta.

Uusia välineitä jalankulkijoiden joukossa

Kevyenliiketeen väylille pyörien ja jalankulkijoiden sekaan on viime aikoina ilmestynyt jos jonkinmoista sähköistä kulkuneuvoa.

Sähköisiä tasapainolautoja, -potkulautoja, -rullalautoja ja longboardeja on saanut jo kahden vuoden ajan käyttää liikenteessä. Näitä jalankulkua avustavia laitteita saavat käyttää alle 15-vuotiaat lapsetkin, mikäli niiden maksiminopeus on 15 km/h.

Sähköpokupyörät ja muut sähöiset kulkuneuvot, joiden huippunopeus enintään 25 km/h, vaativat kyttäjältä vähintään 15 vuoden iän.

”Uusien laitteiden käyttö ei ole lisännyt onnettomuuksia. Tosin näitä on toistaiseksi liikenteessä vain vähän”, Markkanen sanoo.

Ongelmia on tullut lähinnä niistä laitteista, jotka eivät ole sallittuja, koska liikkuvat liian lujaa, yli 25 km/h.

”Jos haluaa liikenteessä liikkua, on ihan turha mennä ostamaan laitetta, joka liikkuu tätä nopeammin.”

Sähköavusteisen polkupyörän sähkömoottorin on oltava sellainen, että se kytkeytyy pois, kun vauhti on enemmän kuin 25 km/h. Jos haluaa mennä tätä kovempaa, on voima tuotettava omin jaloin.

Sähköavusteisena yli 25 km/h kulkevia sähköpolkupyöriä ei lasketa pyöriksi vaan sähköskootteriksi, jolloin niitä koskevat mopojen säännöt.  Tällaisella laitteella on oltava liikennevakuutus ja ajajalla ajokortti. Sähkömopoksi rekisteröidyllä laitteella saa liikkua enintään 45 km/h vain niillä kevyenliikenteen väylillä, jotka ovat mopoille sallittuja.

Segway on kaksipyöräinen, motorisoitu kulkuväline.

Tasapainoskootteri eli hoverboard on suosittu kulkuväline nuorison keskuudessa. © iStock

Opi nämä säännöt

Jos poliisi ei systemaattisesti valvo kevyenliikenteen väyliä, millä se estää onnettomuuksia?

”Se on vähän haastavaa. Polisin keinona on tiedotus ja valistus. On kaikkien kannalta turvallisempaa, jos mennään sääntöjen mukaan.”

Markkasen mukaan erityisesti tänä kesänä on korostunut jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vastakkainasettelu ja toistensa syyttely liikennesääntöjen osaamattomuudesta.

Mitä tieliikennelaki sanoo pyöräilijän nopeusrajoituksista?

  1. Nopeusrajoitus koskee ajoväylän lisäksi myös sen rinnalla kulkevaa kevyenliikenteen väylää. Jos autojen rajoitus on 30 km/h, tämä on myös pyöräilijän maksiminopeus.
  2. Kävelykaduilla pyörän nopeusrajoitus on 20 km/h ja nopeus on suhteutettava jalankulkijoiden mukaan.
  3. Kaikissa tilanteissa ajonopeus on sovitettava sellaiseksi, että pyörän hallinta säilyy ja sen voi pysäyttää tien näkyvällä osalla kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
X