Presidentti Sauli Niinistö vierailee Ukrainassa: Millaista apua maa odottaa Suomelta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ukrainan presidentti Volodimir Zelenskyi
Ukrainan presidentti Volodimir Zelenskyi kuuntelee tällä viikolla Sauli Niinistön näkemyksiä. © NurPhoto / Lehtikuva
Ukrainalainen poliitikko ja Suomen-tuntija Valentin Nalivaitšenko uskoo, että presidentti Sauli Niinistö on vilpitön halussaan auttaa Ukrainaa rauhanteossa.

Suomen presidentin tämänviikkoinen vierailu Ukrainassa on tärkeää niin Kiovan hallinnolle kuin EU:llekin. Ukrainan kiistojen ratkaiseminen vaikuttaa koko unionin tulevaisuuteen.

Maan viimeiset viisi vuotta ovat olleet myrskyisiä. Keväällä 2014 Euromaidanin nimellä tunnettu mielenosoitusliike syrjäytti Venäjän ystävänä pidetyn presidentti Viktor Janukovitšin. Valtaan nousi Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin hyvät suhteet luonut Petro Porošenko – ja Venäjä iski heti takaisin miehittämällä Krimin niemimaan.

Maaliskuun 2019 presidentinvaaleissa Porošenko puolestaan kärsi murskatappion politiikan ulkopuolelta tulleelle tv-koomikko Volodimir Zelenskyille.

Kesän parlamenttivaaleissa Zelenskyin puolue sai maanvyörymävoiton ja pyyhkäisi tieltään ison osan Euromaidanin valtaan nostamista poliitikoista.

Samalla maan itäosissa on käynnissä jo yli viisi vuotta jatkunut, Venäjän tukema sota.
Se onkin yhä pääteemoja kansainvälisen politiikan keskusteluissa, viimeksi elokuussa Venäjän presidentti Vladimir Putinin Helsingin-vierailulla.

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin

Ukrainalaisia ärsyttää, miten Vladimir Putin puhuu heidän asioistaan muun muassa Sauli Niinistön kanssa ikään kuin ulkopuolisena, vaikka Venäjä sotii maan alueella. Jussi Nukari / Lehtikuva

Terveisiä idästä

Kun Sauli Niinistö tapaa Zelenskyi’tä, kyse ei ole ikinä pelkästä muodollisesta kohteliaisuuskäynnistä, arvelee Ukrainan parhaimpiin Suomi-tuntijoihin kuuluva Valentin Nalivaitšenko.

Pitkän linjan poliitikko, diplomaatti ja Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n entinen johtaja Nalivaitšenko odottaa suomalaisten antavan sparrausapua nykytilanteen purkamiseen – ja tuovan terveisiä Putinilta.

”Tämä on Zelenskyille erittäin tärkeä kuulla, kuten myös käydä läpi ajatuksia, joita presidentillänne on meille”, suomea sujuvasti puhuva Nalivaitšenko sanoo Seuralle puhelimitse.

Kertokaa vinkkejä

Hän kaipaisi Suomelta myös historialliseen kokemukseen perustuvia neuvoja siitä, miten pieni maa voi selvitä pystypäin ”Neuvostoliiton ja Venäjän aggressiosta”.

Ukrainalla olisi opittavaa erityisesti suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista, missä viranomaiset ja kansalaiset yhdessä kantavat vastuuta asioista.

Nalivaitšenko toivoo tukea myös Euroopan unionin työryhmille, jotka auttavat maata korruption vastaisessa kamppailussa ja turvallisuussektorin modernisoinnissa. EU:n rahoittamaa turvallisuussektorin uudistustyötä johtaa Tullin entinen pääjohtaja, suomalainen Antti Hartikainen.

Nalivaitšenko toivoo, että yhteistyön laajentamisesta voitaisiin keskustella presidenttien välillä. Lisäksi ajatuksia löytyy digitaalisen hallinnon ja julkisten palveluiden luomisessa.

”Ukrainan pitäisi myös aloittaa Suomen, Viron ja muiden Baltian maiden kanssa kyberyhteistyö Naton sateenvarjon alla.”

Venäläiset hakkerit ovat toistuvasti koetelleet Ukrainan julkista sektoria erilaisilla verkkohyökkäyksillä.

Itä-Ukrainan konfliktialue

Itä-Ukrainan konfliktialueella kuolee tai vammautuu lähes päivittäin ihmisiä. Sergei Supinsky / AFP / Lehtikuva

Putinin rooli ärsyttää

Nalivaitšenko sanoo ukrainalaisten arvostavan Suomen aktiivisuutta. Hän uskoo Niinistön olevan vilpitön halutessaan auttaa Ukrainaa.

”Mutta kenelle hän puhuu siitä, miten asia pitäisi hoitaa? Putinille venematkalla Suomenlinnaan. Ukrainan kannalta tämän pitää muuttua mahdollisimman pian.”
Hänen mukaansa Venäjän presidentin tässä tilanteessa ottama rooli on Ukrainan kannalta jopa epämiellyttävä.

Putin esiintyy ikään kuin kriisin ulkopuolisena ihmisenä, vaikka hänen sotilaitaan toimii Ukrainasta eroon pyrkivillä kapinallisalueilla.

Nalivaitšenko haluaisi Ukrainan tekevän kansallisen suunnitelman ”rauhaan ja Venäjän miehityksen päättämiseen”. Sen taakse pitäisi saada EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia.

”Jos Venäjällä ja herra Putinilla on jotain ehdotuksia, ne voidaan ottaa huomioon. Mutta Venäjän johto pitäisi saada vetämään Ukrainan alueilta niin asevoimat kuin erilaiset pahamaineiset turvallisuus- ja tiedustelupalvelut.”

Nalivaitšenkolle eivät kelpaa suorat neuvottelut Itä-Ukrainan kapinallisryhmien kanssa.

”Siellä ei koskaan tiedä, kenen kanssa ollaan puheissa. Ketä he ovatkaan; separatisteja, terroristeja tai yksinkertaisesti Venäjän propagandan aivopesemiä ihmisiä.”

Suomen suuntaan

Nalivaitšenkon mukaan viimeiset viisi kriisin vuotta ovat muovanneet Ukrainaa voimakkaasti. Tavalliset ihmiset katsovat, että maan pitää uudistua kohti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, vaikkapa Suomen tapaiseen malliin.

”Olemme kaikki jo väsyneitä loputtomaan, rehottavaan korruptioon ja julkisten varojen kavaltamiseen”, hän sanoo.

Hänestä presidentti Petro Porošenkon aikana mentiin vain huonompaan suuntaan.
”Ymmärrämme nyt paremmin myös kansallisen turvallisuuden merkityksen. Enää ei ole valheellisia kuvitelmia siitä, että armeija voitaisiin unohtaa, tai että voisimme olla puolueettomia tai kollektiivisten turvallisuusjärjestelmän kuten Naton ulkopuolella.”

Suomi kelpaa monessa asiassa esimerkiksi Ukrainalle, sanoo maatamme vuolaasti kehuva Nalivaitšenko.

”Me olemme selviytymässä siitä, mitä teidän maanne ja kansakuntanne on kokenut menneisyydessä.”

Nalivaitšenkon mielestä Suomen vahvuuksiin kuuluvat oikeusvaltio, luotettava poliisi ja omaa kieltä korostava kulttuuri.

Erityisesti hän hehkuttaa Helsingin keskustaan avattua Oodi-kirjastoa.
”Eikä tämä ole vain kohteliaisuus. Että suoraan parlamentin eteen avataan huippumoderni julkinen kirjasto, onhan se jotain.”

Poliitikko jota KGB kasvatti Suomea varten

Valentin Nalivaitšenko teki pitkän loikan tiedustelualalta politiikkaan.

Valentin Nalivaitšenko on tunnettu ukrainalainen kansanedustaja, diplomaatti ja tiedustelumies, joka valittiin kesän vaaleissa jo toista kertaa maan parlamenttiin Radaan.

Hänellä on poliitikoksi poikkeuksellisen mielenkiintoinen tausta itänaapurin kuuluisimman agenttiviraston kautta alalle tulleena Pohjoismaiden tuntijana.

Nalivaitšenko opiskeli vuosina 1991–1993 suomea ja englantia Valtion Turvallisuuskomitean KGB:n (Komitet gosudarstvennoi bezopasnosti) kielikoulussa Moskovassa.

Legendaarinen ”Andropovin akatemia” oli kylmän sodan aikana tarkoitettu ulkomaanpesteihin valmennettaville vakoilijoille. Suomen-, norjan-, tanskan- ja ruotsintaitoisia lähetettiin Pohjoismaihin erilaisiin edustustojen ja lähetystöjen peitetehtäviin.

Nykyään opinahjoa kutsutaan ulkomaantiedustelun SVR:n akatemiaksi. Moni sen kasvatti päätyi Venäjän alkuvuosien kaaoksessa länsimarkkinoille haluavien vientiyritysten palvelukseen. Menestynein oppilas lienee Vladimir Putin, joka kävi saman koulun 1980-luvulla ennen Itä-Saksan komennustaan.

Nalivaitšenkokin pääsi koulun jälkeen diplomaattipestiin Suomeen, mutta itsenäisen Ukrainan leivissä.

Presidentti Leonid Kutšman valtakaudella hän toimi Helsingin-lähetystön konsulitehtävissä vuodet 1994–1997.
Hän on työskennellyt diplomaattina myös Was­hingtonissa ja Valko-Venäjällä.

Vuonna 2006 Nalivaitšenko valittiin Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n johtajaksi länsihenkisen presidentti Viktor Juštšenkon virkakaudella, mutta sai lähteä vallan vaihtuessa 2010.

Hän palasi SBU:n johtoon runsaan vuoden ajaksi heti Euromaidanin jälkeen helmikuussa 2014, kunnes siirtyi ammattipoliitikoksi.

Korostetun länsimielisesti esiintyvä Nalivaitšenko kannattaa Natoa sekä tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa.
Kun hän oli SBU:n johdossa, Ukrainan venäläismieliset ryhmät syyttivät häntä muun muassa kommunistien kovaotteisesta vainoamisesta.

Petri Korhonen

X