Ruoan hinta halpeni: Kaupalle entistä pienempi siivu potista – Tuore tutkimus herätti kysymyksen läpinäkyvyydestä

Suomalaisten syömä ruoka halpeni vuodesta 2012 vuoteen 2016. Elintarviketeollisuus veti entistä suuremman osuuden, mikä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta Elintarvikkeiden hintamarginaalit, jossa tarkasteltiin elintarvikkeiden hinnanmuodostusta vuosina 2008, 2012 ja 2016.

Kaupan suhteellinen osuus ja euromääräinen osuus kuluttajahinnoista taas pienentyivät vuodesta 2012 vuoteen 2016. Syitä tähän ovat ennen kaikkea vähittäistavaraketjujen keskinäinen kilpailu ja kaupan valitsemat hinnoittelustrategiat, raportissa todetaan.

Maitosektorin osalta kuluttajahinnat laskivat vuodesta 2012 vuoteen 2016, mutta teollisuuden euromääräinen osuus kasvoi hieman. Teollisuuden suhteellinen osuus pudonneista kuluttajahinnoista kasvoi huomattavasti enemmän.  © PTT, Luke

Leipurit ja viljelijät hyväntekijöinä

Aivan purematta tätä tietoa kaupan ja teollisuuden katteiden erilaisesta kehityksestä ei niellyt raportin julkistamistilaisuudessa ollut  Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.

”Ostin kaupasta lonkeroa ja katsoin, että ei jumankauta, 3,94 euroa. Leipäosastolla leivät maksoivat 1,80 ja 2,20 euroa. Reissumies maksoi vain 0,45 euroa, ja kun vertasin Prisman hintaan, siellä se oli 0,28 euroa. Kyllä leipomon täytyy olla hyväntekijä, kun pidetään huolta siitä, että ihmisillä on varaa ostaa alkoholia”, Väyrynen huomautti.

Viljatuotteissa myös tuottajahinnat ovat raportin mukaan pudonneet ruoan hinnan vanavedessä.

Rukiin hintakehitystä Seura kysyi Nousiaisissa maata viljelevältä Kalle Oivaselta.

”Vuonna 2012 rukiista maksettiin sellainen 230-235 euroa per tonni. Jostain syystä se hinta alkoi muutama vuosi sitten tippua, ja nyt se on ollut 130 euron paikkeilla”, Oivanen kertoo.

”Nyt kun keväällä tuli kato, eikä kevätviljasta jäänyt mitään korjattavaa, hinta on noussut 200 euron pintaan. Sitä hehkutetaan, että viljan hinta on noussut, mutta kun sitä tavaraa ei ole tullut.”

Pitkän alamäen jälkeen tapahtunut äkillinen viljan hinnan nousu näkyy myös PTT:n ja Luken raportissa, ei kuitenkaan rukiin, vaan kauran, ohran ja vehnän osalta:

© PTT, Luke

”Tarttis tulla maailmanlaajuinen katovuosi, että viljelijän tuottama vilja olisi arvossaan. Jos ensi vuonna tulee normaali sato, se hinta putoaa taas sinne, missä se oli vuosi takaperin. Kun sanotaan, että viljelijät ovat ahdingossa, se johtuu juuri tästä. Ei viljelijällä ole mitään sanomista”, Oivanen sanoo.

Kahden ison kauppaa

Kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) tarttui tutkimuksen julkistustilaisuudessa sen läpinäkyvyyteen.

Esimerkkinä Kalmari mainitsee lihatuotteet, joissa kaupan osuus hinnasta on laskenut kaikkien muiden tuotteiden kuin sianlihan kohdalla. Sen määrittelyssä on syystä tai toisesta käytetty vain kaikkein kalleimpia ruhon osia.

”On aika surullista, että kaikkia hintatietoja ei saada edes tutkimuskäyttöön. Tämän ketjun toimivuutta olisi todella tärkeä ymmärtää paremmin. Silmääni pomppasi sianlihan hinta, edes tähän tutkimukseen ei ollut kaikkia hintatietoja ollut saatavilla. Saitteko sen tiedon mitä halusitte vai oliko salaisuuksia?”, Kalmari kommentoi tilaisuudessa.

Yle Uutisten mukaan elintarvikekauppa on Suomessa käytännössä kahden kauppaa. K- ja S-ryhmien yhteenlaskettu 80 prosentin markkinaosuus on herättänyt epäilyksiä kilpailun toimivuudesta.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto muistutti PTT:n ja Luken raportin laatijoita siitä, että hintatietojen saamiseen vaikuttaa se, että kaksi kaupan suurinta yritystä on päässyt määräävään markkina-asemaan.

”Tutkimus vahvistaa sen, mitä kaupan yritykset ovat sanoneet, että he ovat tinkineet katteestaan. Raportissa lukee, että keskittynyt markkina yleensä tarkoittaa nousevia kuluttajahintoja, mutta näihinä tässä ei ole käynyt. Keskittynyt kaupan rakenne Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on syytä tunnistaa tässä hintakysymyksessä”, Luoto huomautti.

Kaupan euromääräinen osuus maitosektorin kuluttajahinnoista laski merkittävästi vuodesta 2012 vuoteen 2016, kuten kuluttajahinnatkin. © PTT, Luke

Vanhaa tietoa

Elinkeinopolitiikan johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta muistutti, että PTT:n ja Luken tutkimus tekee hyvin näkyväksi sen, kuinka paljon kaupalla merkitystä kuluttajahinnan muodostumiselle.

Tammivuori piti kuitenkin kyseenalaisena sitä, että tutkimuksessa vertailtiin tilannetta ainoastaan yhden kuukaudne tilannetta eri vuosina, eli lokakuussa vuosina 2008, 2012 ja 2016.

”Se on vain yksi kuukausi. Huolena on, että tutkimustulokset yleistetään koskemaan koko alaa. Tutkimukseen on pyydetty tietoja vain kymmeneltä yritykseltä, vaikka markkinoilla on valtava määrä toimijoita ja tuotteita kilpailemassa, ja tuontia on yhtä lailla”.

Tammivuori muistutti myös, että tutkimuksen viimeisimpien vertailutietojen aikaan lokakuussa 2016 kasviproteiinit olivat valtaamassa alaa Suomen elintarvikemarkkinoilta.

Samalla kriittisellä linjalla oli kansanedustaja Anne Kalmari:

”Kaupan sanotaan tinkineen katteistaan, mutta elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuoden 2016 jälkeen. Onko arviota siitä, että kauppa on sen jälkeenkin tinkinyt katteistaan, eli onko tämä kaksi vuotta vanha tieto edelleen nykypäivää? Pitää myös huomioida, mitä sen jälkeen on tapahtunut”, Kalmari pohti.

Eurostatin tilastojen mukaan ruoan hinta Suomessa on kääntynyt kasvuun vuoden 2016 jälkeen. PTT:n ja Luken tutkimuksen tuorein tieto on lokakuulta 2016. © Eurostat, PTT, Luke