Ruotsin hallitus haluaa pienentää susikannan 170 yksilöön: alle puoleen nykyisestä – Tutkijoiden mielestä suunnitelma on vastoin tieteellistä tietoa
Ruotsissa elää noin neljäsataa sutta, mutta ei kauan, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat.
Ruotsin sudet eivät voi paeta metsästäjiä Norjaan, sillä Norjassa susiviha on vielä kovempaa kuin Ruotsissa.
Ruotsissa hallitus vähentäisi 400 suden kannan 170 yksilöön. Oulun yliopiston professori Jouni Aspin mukaan suotuisa suojelutaso on määritelty 170–270 yksilöksi.
”Tavoitteena on ilmeisesti vähentää kanta suojelutason äärimmäiselle alarajalle”, Jouni Aspi sanoo.
Professori on tutkinut Skandinavian susien geneettistä monimuotoisuutta ja on mukana vähentämistä vastustavassa kirjelmässä, joka on julkaistu Science-lehdessä. Allekirjoittajina on yli kymmenen ruotsalaista susitutkijaa sekä tutkijat Italiasta ja Yhdysvalloista.
Tutkijoiden mielestä suunnitelma uhkaa Ruotsin koko susikantaa ja siinä toimitaan vastoin tieteellistä tietoa.
”Susikanta on äärimmäisen sisäsiittoinen”
”Perusongelma on, että Ruotsin susikanta on äärimmäisen sisäsiittoinen”, Jouni Aspi sanoo.
Sisäsiittoisuus on samaa luokkaa kuin jos kaksi täyssisarusta saisi lapsia keskenään.
”On selvää, että susikannan pieneneminen edelleen pahentaa sisäsiittoisuutta.”
Sisäsiittoisuutta selittää Skandinavian susikannan erikoinen historia. Susi tapettiin Ruotsista ja Norjasta sukupuuttoon 1960-luvulla. 1980-luvulla Ruotsiin vaelsi susipari, josta tuli kannan perustajat. Seuraavalla vuosikymmenellä vaeltaneista susista vain yksi onnistui lisääntymään perustajien jälkeläisten kanssa.
Ruotsin susikanta on suurimmaksi osaksi näiden kolmen jälkeläisiä, joten populaation geneettinen monimuotoisuus on ohutta. Aspin mukaan sisäsiittoisuus näkyy jo susien terveydessä. Mitä sisäsiittoisempi pari on, sitä vähemmän ne saavat poikasia.
Aspin mukaan sisäsiittoisuus näkyy jo Ruotsin susien terveydessä. Mitä sisäsiittoisempi pari on, sitä vähemmän ne saavat poikasia.
Lisäksi biologi Jannike Räikkönen on osoittanut Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, että Ruotsin susien luustossa on enemmän kasvuhäiriöitä kuin esimerkiksi suomalaisilla susilla ja häiriöiden määrä lisääntyy sisäsiittoisuuden kasvaessa.
Ekologisia käytäviä Suomesta Etelä-Ruotsiin?
Tutkijoiden suositukset susikannan hoidosta ovat päinvastaiset kuin Ruotsin hallituksella. Heidän laskelmiensa mukaan elinvoimainen susikanta vaatisi yli viisisataa lisääntyvää yksilöä ja ekologisia käytäviä Suomesta Etelä-Ruotsiin.
”Suurin osa Ruotsin susista elää maan eteläosissa, jossa ne ovat melko eristyneitä”, Jouni Aspi sanoo.
Jos Ruotsin sudet mielisivät uusia geenejä, susien pitäisi jolkutella pitkä matka Pohjois-Suomesta Etelä-Ruotsiin. Viime talvena yhden suden tiedetään siirtyneen Suomesta Ruotsiin, mutta se on kadonnut.
Ruotsista on tullut jonkin verran susia Suomeen. Kannanseurannan perusteella Suomeen on tullut vuosina 2014–2019 yhdeksän sutta, mutta näistä kahdeksan on ammuttu poronhoitoalueella. Yksi Ruotsista tullut susi tiettävästi onnistui lisääntymään vuonna 2021.
Norjasta ei ole apua Ruotsin susitilanteelle, sillä Ruotsin ja Norjan susipopulaatio on yhteinen.
Ruotsin sudet eivät myöskään voi paeta metsästäjiä Norjaan, sillä Norjassa susiviha on vielä kovempaa kuin Ruotsissa.
Susien kannanhoidollinen metsästys Ruotsissa ei ole vielä alkanut, joten nähtäväksi jää, toteutuvatko hallituksen suunnitelmat sellaisenaan.