Karhu, susi, ilves ja ahma – Näitä suurpetoja elää Suomen luonnossa jopa 5 000 yksilöä

Siinä ne suurpetoja on neljä – karhu, susi, ilves ja ahma. Kaikki neljä suurpetoa ovat hyvin kaukaista sukua toisilleen.

Ne ovat siis paitsi petoeläimiä myös jonkin mittapuun mukaan luokiteltu suuriksi. Siitä voidaan olla monta mieltä.

Ahma ja ilves ovat sittenkin kevytsarjalaisia, vain muutaman kymmenen kiloa. Mäyräkin painaa lähes saman verran. Karhua sentään voi kutsua suureksi hyvällä omallatunnolla, kun suurimmat urokset painavat yli 300 kiloa.

Maalla elävistä nisäkkäistämme vain hirvi painaa enemmän. Susikin on painava, enimmillään yli 50 kiloa. Harva koirarotu yltää kantaisänsä lukuihin.

Mutta suurpetojen lajeista on yleisin? 2000-luvulla tuo kisa on ollut kahden kauppa.

Suomessa karhuja enemmän kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa

Vappuna Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomen metsissä asustaa tänä kesänä 2 500 vähintään vuoden vanhaa karhua.

”Se on enemmän kuin koskaan ennen itsenäisen Suomen historiassa”, arveli tutkimusprofessori Ilpo Kojola tuolloin.

Sillä selonteolla ei suurpetojen kärkipaikka vielä varmistunut. Parhaimmillaan ilvesten määräksi on arvioitu noin 2 800 tupsukorvaa ja pennut päälle. Pitikin odottaa heinäkuulle, jolloin Luke julkaisi tämän kesän ilveskanta-arvionsa. Sen mukaan Suomessa on 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Suurpetoja kaikkiaan jopa 5 000

Tällä hetkellä siis karhu on suurten petojen ykkönen paitsi kokonsa myös pääluvun puolesta. Voimasuhteissa sudelle ja ahmalle jää sivustaseuraajan rooli.

Ahmoja on 250–280 yksilöä. Laji on 2000-luvulla levittäytynyt ja vahvistunut etenkin poronhoitoalueen eteläpuolella. Onpa ahmojen jälkiä nähty jopa Helsingin edustalla Suomenlahden jäällä.

Vähäväkisin suurpedoistamme on tällä hetkellä susi. Maaliskuussa Suomessa arvioitiin elelevän 30 susilaumaa ja hieman yli 200 sutta.

Kun kaikki suurpedot summaa yhteen, petojen määräksi tulee noin 5 000 suurimusta. Se on paljon se.

Lue myös: Suomessa elää lähes 2 000 yli vuoden ikäistä ilvestä – Tutkija kertoo, miksi nuoret ilvekset selviytyivät hyvin kuluneesta talvesta

Lue myös: Kalanhalaaja Mikko ”Peltsi” Peltolan intohimo on luonnossa liikkuminen: ”En pelkää suurpetoja, sillä ne väistävät ihmistä – Silti on aina säväyttävää, kun näkee luonnossa karhun tai suden jäljet”

Junamatkalla Turkuun maisema pysäytti: ”Avohakkuut on aika yleinen ilmiö. Joka ikinen näkemäni pelto on tavallaan tuhottua metsää. En tiedä, onko meillä ylimääräisiä peltoja, mutta ainakin metsiä pitäisi istuttaa lisää ilmastonmuutoksen vuoksi. © Tommi Tuomi / Otavamedia