Suomessa elää lähes 2 000 yli vuoden ikäistä ilvestä – Tutkija kertoo, miksi nuoret ilvekset selviytyivät hyvin kuluneesta talvesta

Jaa artikkeli
Ilveksen talviturkki on harmaa. Kesällä väritys on ruskeampi.
Ilveksen talviturkki on harmaa. Kesällä väritys on ruskeampi. © iStock
Miksi lauha talvi on ilveksen kannalta helpompi kuin runsasluminen ja kylmä? Luonnonvarakeskuksen tutkija kertoo, miksi villieläinten maailmassa talvi karsii jyvät akanoista.

Talvi oli pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa varsin erilainen. Siksi ilvekset ovat kohdanneet erilaisia olosuhteita Suomen eri kolkissa.

Pohjoisimmassa Suomessa lunta oli paksusti. Etelässä taas valkea peite hädin tuskin kosketti maata.

Ilveksen ruumiin koko ja paino sekä tassun leveys ovat sopeutuneet sellaisiksi, että ne helpottavat lumessa liikkumista. Luonnonvarakeskuksen tutkija Katja Holmala arvioi, että silti etenkin nuoret ilvekset ovat hyötyneet vähälumisesta talvesta.

”Ensimmäinen talvi, jonka pennut ovat erossa emoistaan, karsii nuoria ilveksiä.”

Sopeumiensa ansiosta ilveksellä on kilpailuetu suhteessa moneen saaliseläimeen. Toisaalta lumi ja pakkanen lisäävät eläimen energiankulutusta. Talvella koetellaan, millaiset metsästystaidot eläin on emoltaan oppinut.

Poronhoitoalueella elää vain muutama prosentti Suomen ilveksistä. Pääosa ilveskannasta on poronhoitoalueen eteläpuolella, missä lunta on ollut joko suhteellisen vähän tai osassa Suomea ei ollenkaan.

”On siis todennäköistä, että aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta monet nuoret ilvekset ovat selvinneet hyvin viime talvesta.”

Ilveksen tassut ovat suuret ja raajat pitkät suhteessa ruumiin kokoon.

Ilveksen tassut ovat suuret ja raajat pitkät suhteessa ruumiin kokoon. iStock

Ilveskannan koko on poliittinen päätös: määrää verottaa lähinnä metsästys

Suomen ilveskanta kasvoi koko 2000-luvun alun ajan ja ilvekset levittäytyivät kaikkialle Suomen alueelle.

Kannan kasvu jatkui aina vuoteen 2014, jonka jälkeen se lähti laskuun. Parin viime vuoden aikana lasku pysähtyi ja on pysytellyt sen jälkeen tasaisena.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion (2019) mukaan Suomessa on 1845–1955 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Toisten suurpetojen kanssa ilves ei merkittävästi kilpaile. Ahma saattaa jopa hyötyä yhteisestä elinalueesta ilveksen kanssa, koska se voi vielä kaluta ilveksen jättämät saaliin jämät.

”Sutta ilves väistää. Yksittäistä sutta ilves pääsee yleensä karkuun, mutta susilauma voi kyllä tappaa ilveksen.”

Ilveksekselle kelpaa monenlainen ravinto pikkujyrsijöistä pieniin hirvieläimiin.

Ilvekset saalistavat monenlaista ravintoa pikkujyrsijöistä pieniin hirvieläimiin. © iStock

Suomessa ilveskantaa verottaa lähinnä metsästys. Lajin luonnolliset kuolemat eivät vuosittain juurikaan vaihtele.

Vaikka kanta on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut ja ilves levittäytynyt ympäri Suomea, ilves ei ole missään vaiheessa koetellut luonnon biologisen kantokyvyn rajoja.

”Ilveksiä ei biologisessa mielessä ollut liikaa edes silloin, kun meillä oli Suomessa noin 3000 ilvesyksilöä. Ilveskannan koko on lähinnä poliittinen päätös.”

Lue myös: Aikanaan vainotun ahman kanta on vihdoin moninkertaistunut – ”Viime talvena yksin vaeltaneen ahman jäljet nähtiin jopa Helsingin Vuosaaressa”

Ilmoita ilveshavainnot Riistakeskukselle

Luonnonvarakeskus antaa arvionsa ilveskannan koosta vuosittain touko–kesäkuussa. Kanta-arvio perustuu Riistakeskuksen suurpetoyhdyshenkilöiden tekemiin pentuehavaintoihin.

Pentuehavainto on aina näköhavainto emosta ja vähintään yhdestä poikasesta. Havaintoja kerätään syyskuusta helmikuuhun, jolloin ilveksen kiima-aika alkaa.

Kesän kynnyksellä siis tiedetään tarkempi arvio siitä, onko Suomen ilveskanta kasvanut tai kutistunut edellisestä vuodesta.

Tietoa ilveksen ja muiden suurpetojen esiintymisestä voi kartuttaa myös itse, ilmoittamalla havainnot eläimestä, jäljistä, haaskoista tai ulosteista suoraan Riistakeskuksen suurpetoyhdyshenkilölle.

Petoyhdyshenkilö pyrkii varmistamaan havainnon käymällä itse paikan päällä.

Lue myös: Eikö ilves olekaan erämaiden arka peto? – Tupsukorva lönkytti Juha Hölsää vastaan peltoaukealla: ”Kädet tärisivät, kun jännitin, onnistuuko kuva”

Riistakeskuksen suurpetuyhdyshenkilölle voi ilmoittaa myös havainnot ahmoista, susista ja karhuista.

Riistakeskuksen suurpetuyhdyshenkilölle voi ilmoittaa ilveksen lisäksi myös havainnot ahmoista, susista ja karhuista. © iStock

X