Saadaanko nyt lisätietoa Stalinin vainojen suomalaisuhreista? Moskova päästää suomalaiset tutkimaan mystisiä arkistolaatikkojaan

Venäläinen valtionarkisto lupaa luovuttaa suomalaisten tutkittavaksi kaikkiaan 53 asiakirjalaatikkoa, jotka sisältävät tietoja Stalinin vainoissa surmatuista suomalaisista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Taimi Gromtsovan perhe oli yksi Neuvostoliittoon toiveikkaasti 1930-luvulla muuttaneista - ja Stalinin vainoihin hajonneista suvuista. Seura kertoi Taimin tarinan vuonna 2009.

Venäläinen valtionarkisto lupaa luovuttaa suomalaisten tutkittavaksi kaikkiaan 53 asiakirjalaatikkoa, jotka sisältävät tietoja Stalinin vainoissa surmatuista suomalaisista.
(Päivitetty: )
Teksti: Antero Eerola

Kansallisarkisto on saamassa Venäjältä yllättävää apua sikäläisissä 1930-luvun vainoissa kadonneiden suomalaisten etsimiseen.
Arkisto julkistaa tammikuussa esiselvityksen Neuvostoliiton hirmuvaltiaan Josef Stalinin puhdistuksissa surmattujen suomalaisten kohtaloista. Kartoituksen on tilannut valtioneuvosto.

Nyt Venäjän yhteiskuntapoliittisen historian arkisto luovuttaa suomalaistutkijoiden käyttöön merkittävän lähdeaineiston. Kyse on yhteensä 53:sta salamyhkäisestä arkistolaatikosta, jotka sisältävät valtaosin suomenkielistä tietoa 1930-luvulla Neuvostoliitossa surmatuista, punaisista suomalaisista.

Suomalaiset ole koskaan aiemmin päässeet tutustumaan aineistoon. Siksi Stalinin suomalaisuhrien kohtaloista ei tähän mennessä ole saatu täyttä kuvaa.
Vain Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola ja Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ovat saaneet vilkaista laatikoiden sisältöä.

”Tämä oli todella positiivinen vastaus heiltä päin”, Jussi Nuorteva sanoo Seuralle.

Helsingin Sanomat uutisoi laatikoista marraskuussa. Nuorteva sanoi tuolloin aineiston olevan harmillisesti salaista, ja toivoi, että presidentti Sauli Niinistö olisi käyttänyt Venäjän suhteitaan arkistojen avaamiseksi.

Joka tapauksessa venäläisarkisto on kertonut nyt suomalaisille, että aineisto on käytettävissä tämän kevään aikana.

”He (venäläisarkistossa) tietenkin seuraavat Suomen uutisointia ja olivat todenneet, että ei tämä ole heille ongelma, kun tähän on meillä tarvetta.”

Tutkimuksen ei tarvitse lähteä nollapisteestä

Mukana arkistoaineistossa on esimerkiksi Stalinin vankileireillä kuolleiden tunnettujen suomalaiskommunistien Kullervo Mannerin ja hänen puolisonsa Hanna Malmin perhealbumeita.

Manner oli entinen eduskunnan puhemies, josta kevään 1918 sisällissodassa tuli punakaartilaisten ykkösmies. Malm taas oli punaisten sisäasiainsihteeri.

Lähes kaikki Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset suomalaiset teloitettiin Stalinin vainoissa 1930-luvulla muutaman vuoden sisällä. Osa joutui ensin joksikin aikaa tyrmiin tai vankileireille, osa surmattiin heti.

Jussi Nuorteva muistuttaa, että selvitystyötä suomalaisten kohtaloista ei tarvitse aloittaa nollasta.
”Kuva, että tämä olisi jotenkin musta aukko, ei pidä paikkaansa.”

Kansallisarkiston selvitystyön tarkoituksena onkin kartoittaa, mitä asioista toistaiseksi tiedetään.
Arkisto julkaisee myös vainoja koskevan bibliografian ja nettisivuston.

Venäjällä julkaistiin vuonna 2010 niin sanottu Suomalaisten muistokirja (Kniga Pamjati Finnov), johon on koottu tuhansien surmattujen henkilötietoja.

”Me tunnemme sen hyvin. Ne ovat varsin luotettavia tietoja”, Nuorteva kommentoi myös netistä löytyvää listaa.

Suomalaisia tapettuja ja sisäiseen maanpakoon karkotettuja voi olla jopa 40 000

Myös Venäjällä on tehty selvitystyötä 1930-luvun valtiollisesta terrorista.

”Stalinin valtakaudella Neuvostoliitossa asuneet suomalaiset joutuivat toistuvasti vainon ja sorron kohteeksi pääosin kansallisuuden perusteella”, tutkija Tatjana Poljanskaja moskovalaisesta Gulagin historian museosta sanoo.

Gulag tarkoittaa Stalinin sortokoneiston ytimessä ollutta vankileirien järjestelmää.
Poljanskajan mukaan Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatti NKVD käynnisti laajamittaiset suomalaisväestön puhdistukset syksyllä 1937. Samoihin aikoihin aloitettiin terrori myös muita vähemmistökansallisuuksia vastaan.

Esimerkiksi Kohtupohjan paperitehtaan ja Petroskoin suksitehtaan suomalaisia työntekijöitä vietiin pois kuorma-autolasteittain. Langetettuja tuomioita museo on voinut vahvistaa noin 1500. Heistä käytännössä kaikki ammuttiin.

Poljanskajan mukaan nykyistä enemmän pitäisi tutkia myös suomalaisten pakkosiirtoja, jotka jatkuivat koko Stalinin valtakauden ajan.

Maatalouden pakkokollektivisoinnin aikana 1930-luvun alussa Siperiaan ja Keski-Aasiaan karkotettiin tuhansia suomalaisia. Toinen aalto käynnistyi vuonna 1935, kun Stalin tahtoi puhdistaa maan rajaseudut vähemmistökansallisuuksista.

”Vainojen kohteeksi joutuneiden suomalaisten määrän, pakkosiirretyt mukaan lukien, voi arvioida olleen suunnilleen 35–40 000 henkeä.”

Toistaiseksi suomalaistutkijoiden ja Gulag-museon välillä ei ole ollut yhteistyötä.
”Mutta ilman muuta, jos Suomi omalta puoleltaan on aloitteentekijänä, me tuemme tätä ja tarjoamme apua”, Poljanskaja sanoo.

 

Juttua muokattu 3.12. klo 15:55. Korjattu paperitehtaan sijainniksi Kontupohja eikä Kantalahti (Kantalahdesta kyyditetyt olivat lähinnä kalanjalostuslaitoksissa työskennelleitä).

 

AJ Annilan elokuva, Antti Tuurin romaaniin pohjautuva Ikitie kertoi amerikansuomalaisten kohtaloista Stalinin vainoissa. © Matila Röhr Productions

X