Maailmalla leviää suomalaiskeksintö: lähiruokaa myyvät REKO-renkaat – Nyt kauppa käy jo kolmella mantereella

Lähiruoka on yksi maailmanlaajuisista ruokatrendeistä. Mutta tiesitkö sitä, että Suomessa lähiruoan hankkiminen tuli kunnolla mahdolliseksi vasta, kun ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asuva luomutilallinen Thomas Snellman keksi toimivan jakelutavan, REKO-myyntirenkaat.

”Ennen REKO:a paikallinen tuote tarkoitti lähinnä sitä, että se oli suomalainen”, Snellman sanoo.

Snellman keksi REKO-järjestelmän sattumalta.

Hän on itse pyörittänyt luomutilaa Pedersöressä 30 vuoden ajan. Alusta asti hän harmitteli sitä, että luomutuotteille ei ollut toimivaa myyntikanavaa.

Suomi on niin harvaan asuttu maa, että vain pääkaupunkiseudulla väestötiheys riittäisi jonkinlaiseen pysyvään lähiruokatoriin.

Idea uudentyyppisestä myyntirenkaasta alkoi itää Snellmanin päässä vuonna 2012 Ranskan-matkan jälkeen.

Ranskassa Snellman tutustui suoramyyntirenkaisin, joissa kuluttajat tilasivat nettisivujen kautta paikallisilta tuottajilta sitä, mitä nämä tarjosivat.

Kesällä 2013 Snellman aloitti Pietarsaaren seudulla ensimmäisen REKO-renkaan.

REKO on täsmäkauppaa

REKO on lyhennys sanoista rejäl konsumtion eli reilu kuluttaminen.

REKO-rengas on paikallisten tuottajien ja saman alueen kuluttajien yhteinen foorumi.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 185 REKO-rengasta.

REKO-renkaat käyttävät Facebookia alustanaan.

Homma toimii niin, että joku vapaaehtoinen perustaa Facebook-ryhmän, johon liittyneet tuottajat voivat ilmoittaa tuotteistaan ja kuluttajat tilata heiltä haluamansa elintarvikkeet.

Kaupat toteutuvat ennalta sovittuna ajankohtana sovitussa paikassa. Tuottajat saapuvat tilattuine tuotteineen paikalle, kuluttajat maksavat ja saavat tuotteet mukaansa.

Kauppapäiviä voi olla parin viikon välein, mutta myös useammin tai harvemmin, jos ryhmä niin sopii.

Lähiruokaa myydään kymmenillä miljoonilla

REKO osui ajan hermoon.

Lähiruoka oli jo tuolloin, kuusi vuotta sitten, trendikästä, mutta Suomessa sitä oli tarjoilla lähinnä toreilla, markkinoilla tai joissain ruokapiireissä.

Snellmanin keksimä ratkaisu yhyttää kysynnän ja tarjonnan maailman suosituimman sosiaalisen median palvelun avulla. Idea on niin yksinkertainen, että tuntuu melkein itsestään selvältä.

”Ihmettelen itsekin, että tätä ei ole keksitty aiemmin. Mutta tietääkseni samankaltaista systeemiä ei ollut muualla maailmassa”, Snellman sanoo.

Nyt, kuusi vuotta aloittamisen jälkeen REKO-renkaat ovat levinneet Suomesta maailmalle.

Niitä toimii kaikissa Pohjoismaissa Islantia myöten, Italiassa, Irlannissa, Etelä-Afrikassa ja Kanadan Ontariossa.

Ruotsissa on jo yli 120 REKO-rengasta ja norjalainen Trondheimin alueen REKO-rengas kasvoi juuri maailman suurimmaksi 18 000 kuluttajajäsenellään. Suomen suurin REKO-rengas toimii Oulussa.

Maailmanlaajuisesti REKO-renkaissa on nyt 800 000 jäsentä.

Snellman arvioi, että koko Suomessa REKO-myynnin volyymi liikkuu 20–30 miljoonan euron haarukassa.

”Sitä tosin on melko hankalaa arvioida. Maailmanlaajuisesti myynti on ainakin tuplat eli 60 miljoonaa euroa.”

Suomessa päivittäistavarakaupan kokonaismyynti oli 18 miljardia euroa vuonna 2018.

Tähän verrattuna REKO-myynti on pientä.

”Tietysti kuluttajat ostavat valtaosan elintarvikkeistaan kaupan kautta. Mutta osa käyttää REKO:a, koska näin näkee, kuka ruoan tuottaa.”

Tuottajalle jää enemmän rahaa

REKO-myynnin menestys perustuu sen mutkattomuuteen. Tuottajan ja kuluttajan välissä ei ole byrokratiaa tai välikäsiä.

Tuottajan näkökulmasta systeemi on joustava.

Lähiruoan tuottajat ovat lähes aina pieniä toimijoita, joille juuri joustavuus on keskeistä. REKO:n kautta voi ilmoittaa tuotteistaan, jos haluaa ja jättää ilmoittamatta, jos ei pysty toimittamaan tuotteita.

Mäntyharjulainen possunlihan tuottaja ja teurastamoyrittäjä Heidi Haajanen on ihastunut REKO-myyntiin monestakin syystä.

Porsaan lihaa ja kananmunia tuottava Heidi Haajanen myy REKO-renkaan kautta tuotteitaan. © Pekka Nieminen/Otavamedia

Yksi syy on raha. Tuotteista jää Haajasille käteen lähes 20 prosenttia enemmän, kun välikädet puuttuvat.

”Toinen syy on se, että haluan olla tekemisissä ihmisten kanssa. Se on minusta ihan sikakivaa. Sitä paitsi on ihanaa myydä tuotteita, joista olen erittäin ylpeä”, Haajanen sanoo.

Heidi Haajanen ovat parin vuoden ajan käynyt joka toinen viikko myymässä tuotteitaan omasta kylmäautostaan REKO-myynnissä.

”REKO-myynti on koko ajan kasvanut. Meille saattaa tulla ryhmään 50 tilausta yhdelle jakelukerralle”, Haajanen kertoo.

Yllättävää hyvää

Thomas Snellmania tuottajien innostunut palaute on lämmittänyt. Hänen mielestään REKO-myynti ei ole keneltäkään pois, ei esimerkiksi torikaupasta tai paikallisilta markkinoilta.

Päinvastoin.

REKO-myyntiin osallistuminen ei velvoita tuottajaa, antaa hänelle mahdollisuuden tuottaa vain itselleen sopivan määrän, eikä sido myyntityöhön kuin hetkeksi.

Kaikki tämä on Snellmanin havaintojen mukaan piristänyt pienten tuottajien mahdollisuuksia liiketoimintaan.

”REKO syntyi melkein sattumalta, eikä sen kaikkia hyviä puolia pystynyt suunnittelemaan etukäteen. Olen siitä todella ylpeä ja iloinen, että tässä kävi näin.”