Suomessa koulutetaan liian vähän lääkäreitä – Johtava ekonomisti: ”Lääkäreillä on monopoli ammattiinsa, ala ei toimi markkinaehtoisesti”
Lääkäreiden työmarkkinat eivät toimi markkinaehtoisesti. Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan lääkäreillä on Suomessa lain suoma monopoli ammattiinsa.
Onko Suomessa liian vähän vai liian paljon lääkäreitä? Seura kertoi 14.4. Kainuun sote-piiristä, jossa terveyskeskuksissa on 20 prosentin lääkärivaje.
Lääkäriliiton mukaan vuonna 2018 terveyskeskusten lääkärivaje koko maassa oli keskimäärin 227,5 lääkäriä, eli 5,7 prosenttia. Toisaalta liitto on jo vuosia varoitellut tulevaisuudessa uhkaavasta lääkärityöttömyydestä.
Ratkaisuksi lääkärivajeeseen on ehdotettu, että koulutetaan lääkäreitä huomattavasti nykyistä enemmän. Lääkäriliitto vastustaa tätä vaihtoehtoa.
Lääkäreiden määrän lisäämistä taas kannattaa joukko työelämän asiantuntijoita. Yksi heistä on Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.
Suomen lääkärivajeen taustalla vaikuttaa Kotamäen mukaan kysynnän ja tarjonnan laki.
”Jos lääkäreitä koulutetaan liian vähän, eikä maahanmuuttajien muuntokoulutus kompensoi vajetta, palkat nousevat ja alalla nähdään pulaa osaavasta työvoimasta. Tämä on ollut vallitseva tila viimeiset vuosikymmenet. 1990-luvun lamassa oli työttömyyden nousua myös lääkäreillä, mutta sekin oli väliaikainen tilanne, joka johtui hirvittävästä Suomen taloutta kohdanneesta shokista, ei pysyvä tilanne.”
Kotamäki on valtiotieteiden tohtori, joka on tutkinut muun muassa työnteon kannustimia. Lääkäreiden työttömyystilanteeseen hän kertoo tutustuneensa Finanssivalvonnan ylläpitämien työttömyyskassojen kautta.
”Lääkäreillä ei ole vastentahtoista työttömyyttä ollenkaan. Mielenterveydellisiä tai elämänhallintaongelmia voi olla siinä missä muillakin korkeakoulutetuilla.”
Lääkäreiden työmarkkinat eivät toimi markkinaehtoisesti
Lääkäreitä on työttömänä 0,5-1,0 prosenttia riippuen siitä, katsotaanko Akavan raportissa esiteltyjä työ- ja elinkeinoministeriön vai Lääkäriliiton lukuja.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa lääkäreiden työttömyys helmikuussa 2019 oli puoli prosenttia. Lääkäriliiton oma arvio kaksinkertainen. © Akava
Mikä on sellainen määrä työttömiä, että työvoimapulaa ei synny?
Yksittäisen ammatin kohdalla lukuja on Mauri Kotamäen mukaan vaikea antaa. Yleisellä tasolla kysymys on NAIRU / NAWRU -työttömyydestä.
Tällä tarkoitetaan sitä, että työttömyyden laskiessa alle tietyn tason, sen jälkeen hinnat ja palkat lähtevät nousuun. Kun ne nousevat, se tarkoittaa, että ajan myötä kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat, ja palataan rakenteellisen työttömyyden tasolle.
”Tällainen rakenteellisen työttömyyden taso tulkitaan niin, että se on matalin taso, johon pysyvästi voidaan päästä. Taso heittelee. Suomessa NAWRU-työttömyys on korkea verrattuna muihin maihin, viimeisimmässä Euroopan komission mittauksessa hieman alle seitsemän prosenttia”
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste on 1990-luvun lamasta toipumisen jälkeen heilahdellut suhdanteiden mukana kuuden ja 12 prosentin välillä.
© Tilastokeskus
Yleisen tason käsitteiden soveltaminen yksittäiseen ammattiin, kuten lääkäreihin, tuottaa Kotamäen mukaan kuitenkin ongelmia.
”Toimittajat ja lääkärit ovat hyvä vastakohtaesimerkki. Toimittajan työtä voi tehdä kuka tahansa, joka osaa, koulutusta ei tarvitse, jos on hyvä. Lääkärillä täytyy olla kuuden vuoden koulutus ja ulkomaalaisilla vielä kahden tai kolmen vuoden lisäaika. Lääkäreillä on lain suoma monopoli ammattiinsa. Se saa aikaan, että ala ei toimi markkinaehtoisesti”, Kotamäki vertaa.
Kolme syytä, miksi lääkäreitä koulutetaan niin vähän
Kotamäki pitää lääkäreiden matalaa työttömyysprosenttia ja korkeita palkkoja luonnollisena seurauksena siitä, että alalle koulutetaan liian vähän ihmisiä.
”Lääkäreiden karsinta on tiukka. Olen itse tyytyväinen, ettei alalle pääse kuka tahansa, mutta miksi näin on”, Kotamäki kysyy.
Lääkäriliiton menestyksekäs lobbaus kuuluu pakettiin mutta ei ole ainoa syy.
Toinen tekijä on kallis ja pitkä koulutus, yksi Suomen kalleimpia. Sen hyödyt eivät ole lyhyellä aikavälillä helposti mitattavissa. Tämäkään selitys ei kulje suoraviivaisesti, koska kolmannesta vuodesta lähtien opiskelijat tekevät alan töitä lääketieteen kandidaatteina.
”Kolmas syy on yliopistojen autonomisuus. Yliopistoilla ei yksinkertaisesti ole kannustimia kouluttaa enemmän lääkäreitä. Jos opetusministeriö olisi hanakampi, lääkäreitä taatusti koulutettaisi enemmän. Toistaiseksi tätä ei ole tapahtunut,” Kotamäki sanoo.
Tästä syystä lääkäreiden työttömyys ei tule lisääntymään
Mauri Kotamäkeä ei huoleta lääkäreiden paljon puhuttu ylitarjonta, jota työmarkkinoilla on nähty varsin vähän.
”Lääkärin koulutuksella pystyy tekemään muitakin kuin varsinaisia lääkärin töitä. Lääkäreitä on tutkijoina, sairaaloiden hallinnoissa sosiaali- ja terveysalan yritysten hallinnossa ja johtotehtävissä, jopa biokemian tutkijoina. Koulutus on monialainen ja laaja, varsinkin erikoistuneilla lääkäreillä, joten riski, että lääkäreitä koulutettaisiin liikaa, on minimaalisen pieni.”
”Juristeilla on sama juttu, koulutus takaa heille hyvän aseman työmarkkinoilla. Parhaiten se on verrattavissa lääkäreihin. Juristi voi työskennellä asianajajana tai ministeriössä tai etujärjestössä. Mahdollisuudet ovat aivan valtavat, juristeilla on mistä valita.”
Seuran haastattelussa 14.4. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila ennusti, että viiden vuoden kuluttua Suomen lääkärivaje muuttuu ylitarjonnaksi.
Halila kertoi, että työmarkkinoille tulee noin 900 uutta lääkäriä. Vastaavasti eläkkeelle jää 500 lääkäriä vuodessa, eli lääkäreiden lisäys on 400 joka vuosi.
”Mielenkiintoinen väite Halilalta, että viiden vuoden päästä on ylitarjontaa. Olen valmis lyömään vetoa, ettei ole,” Kotamäki kommentoi.
On kaksi syytä, joiden vuoksi Kotamäki ei usko lääkäreiden työttömyyden lisääntyvän merkittävästi.
”Ensinnäkin, lääkärit ikääntyvät siinä missä muutkin. On totta, että tällä vuosituhannella on koulutettu enemmän lääkäreitä. Taustalla oli niin valtava lääkäripula, että se lisäkoulutus ei todennäköisesti riitä alkuunkaan.”
”Toinen syy on, että ikääntymisen seurauksena lääkäreiden palveluiden kysyntä tulee lisääntymään. Veikkaukseni on, että koulutusmäärien pitäisi olla vielä paljon suurempi kuin nyt.”
Kotamäen mielestä lääkäreiden lisäkoulutus olisi hyvää työllisyyspolitiikkaa, jonka voi yleistää muillekin aloille.
”Lastentarhanopettajista on pulaa kasvukeskuksissa, mutta silti heidän palkkansa on matala. Se on ristiriitaista. Luulen tämän johtuvan siitä, että tuottavuuden havaitseminen on vaikeampaa, vaikka kaikki ovat samaa mieltä siitä, että lasten kasvattaminen on tärkeää työtä.”
”Minusta tuntuu, että myös palkkaneuvotteluissa työnantaja on heillä huomattavasti vahvempi ja pystyy sanelemaan enemmän kuin lääkäreiden palkkaneuvotteluissa. Pula lääkäreistä on pahempi kuin lastentarhanopettajista”, Kotamäki arvioi.