Suomessa mielipidevanki suorittaa tuomionsa jalkapannassa – Totaalikieltäytyjä Janne: ”Onko tarkoitus, että luovun mielipiteistäni?”

Jaa kaverilleTilaa Seura
”En ole koskaan ollut mitenkään poliittisesti aktiivinen tai muutenkaan mikään hirveä ideologiäijä”, totaalikieltäytyjä Janne kertoo.
”En ole koskaan ollut mitenkään poliittisesti aktiivinen tai muutenkaan mikään hirveä ideologiäijä”, totaalikieltäytyjä Janne kertoo. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA
Helmikuussa Helsingin hovioikeus vapautti totaalikieltäytyjän syytteistä. Samoin perustein, joihin myös Janne oli vedonnut.

Päiväohjelmaan oli kirjattu tunti aikaa hiustenleikkuulle. Parturissa saisi olla kello kahdesta kolmeen.

Janne oli varannut puolen tunnin ajan tasan kello kahdeksi. Jos aika olisi ollut vasta puoli kolmelta, kotiintuloaika olisi paukkunut.

”Soitin vielä parturiin, että minulla on varattuna aika tasalta, mutta pääsen lähtemään vasta silloin. Että olen siellä viittä yli. Vähän se ihmetteli.”

Tapaaminen tämän jutun tekoa varten sovittiin Jannen luo, koska muuallekaan hän ei voisi lähteä.

Haastatteluhetkellä Jannella on jäljellä totaalikieltäytymisestä saamastaan tuomiosta 31 päivää.

Puoli vuotta ehdotonta vankeutta

Housunpuntin läpi jalkapantaa ei näe. Panta on musta, pieni ja kiinni nilkassa koko ajan ja kaikkialla. Töissä, suihkussa, treenatessa ja nukkuessa.

Itse pannasta ei ole ollut paljoa haittaa. Joskus se on hiertänyt tai sen huomanneet ovat saattaneet ihmetellä, mikä se on. Eivätkä kaikki ole ostaneet selitystä siitä, että se voisi olla aktiivisuusranneke.

Enemmän pannassa painaa se, miksi se on Jannen nilkkaan kiinnitetty.

Vuosittain noin 30–55 miestä päätyy Jannen kanssa samaan ratkaisuun. Vuonna 2017 yhteensä 33 asevelvollista miestä kieltäytyi sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Totaalikieltäytymisestä seuraa enintään 173 vuorokauden ehdoton vankeusrangaistus.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty luokittelee totaalikieltäytyjät mielipidevangeiksi. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on antanut Suomelle asevelvollisuusjärjestelmästä huomautuksia ja YK:n ihmisoikeuskomitea moitteita.

Pitkään totaalikieltäytyjät passitettiin vankilaan. Vuoden 2011 marraskuusta lähtien kieltäytyjä on voinut valita myös jalkapannan.

Enemmistö kieltäytyjistä myös tekee näin. Vuoden 2017 totaalikieltäytyjistä kolme valitsi vankilan ja loput 30 jalkapannan. Myös Janne valitsi sellin sijaan pannan.

”Ehkä vankilalla olisi saanut tälle vähän enemmän huomiota, mutta olisin varmasti menettänyt työpaikkani.”

”Miksi minä nyt vielä olen tässä?”

Virallisesti Jannen valitsemaa rangaistusmuotoa kutsutaan valvontarangaistukseksi.

Radiotaajuustekniikalla toimiva jalkapanta vahtii, ettei Janne poistu kotoa kuin ennalta määrätyissä tarkoituksissa. Se siis vahtii esimerkiksi sitä, ettei Jannen parturikäynti veny sovittua pitemmäksi.

Vuonna 2017 kaikista 33 totaalikieltäytyjästä 30 valitsi jalkapannan ja kolme vankilan. Janne saa pannan pois nilkastaan huhtikuussa 2018. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Laajemmin totaalikieltäytyminen nousi puheenaiheeksi helmikuussa 2018, kun Helsingin hovioikeus vapautti totaalikieltäytyjän syytteistä.

Hovioikeus linjasi päätöksessään, että Jehovan todistajien vapautuminen asepalveluksesta syrjii totaalikieltäytyjiä. Jehovan todistajat on ainoa ryhmä, joka on poikkeuslailla vapautettu asevelvollisuudesta vakaumuksensa vuoksi.

Oikeus katsoi myös, että muiden vakaumuksensa vuoksi siviilipalveluksesta kieltäytyvien erilainen kohtelu on perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaista.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun oikeus sivuutti voimassaolevan poikkeuslain perustuslain vastaisena. Syyttäjä on ilmoittanut valittavansa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.

Myös Janne perusteli oikeudenkäynnissään, että nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on perustuslain vastainen. Oikeudenkäynnissä Jannesta tuntui kuin tuomari ja syyttäjäkin olisivat olleet hänen puolellaan.

Vaikka tuomari totesi, että Jannen argumentit ovat sinällään tosia, yleisen oikeuskäytännön mukaan totaalikieltäytyjät tuomitaan.

”Vähän nyt on hassu fiilis, että miksi minä nyt vielä olen tässä.”

Yli 10 kuukauden prosessi

Ajatus ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytymisestä alkoi muhia jo yläasteella.

”En ole koskaan ollut mitenkään poliittisesti aktiivinen tai muutenkaan mikään hirveä ideologiäijä. Tämä asia on minulle kuitenkin jotenkin sellainen, että mitä ihmettä.”

Kutsunnoissa Janne ilmoitti suorittavansa siviilipalveluksen. Aitoa aikomusta sen suorittamiseen hänellä ei kuitenkaan koskaan ollut.

”En voi olla osana hyväksymässä järjestelmää sillä, että suostun armeijaan tai sivariin. Mielestäni on tärkeämpää olla siellä järjestelmän toisella puolella osoittamassa sitä epäkohtaa.”

Yksi järjestelmän suurimmista epäkohdista, joita Janne haluaa osoittaa, on sukupuolten välinen epätasa-arvo.

”Se on todella räikeä ja silti se vain hyväksytään.”

”Puhutaan, ettei esimerkiksi palkka-armeijaan tai riittävään reserviin ole varaa. Mutta onko meillä varaa jättää puolta väestöstä asevelvollisuuden ulkopuolelle?”

Pakollinen asevelvollisuus koskee vain miehiä. Vuosittain noin 25 000 miestä suorittaa armeijan ja noin 2 000 valitsee siviilipalveluksen.

Maaliskuussa 2018 yli 1 500 naista haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Jannen jalkapannassa oleva lähetin lähettää signaaleita, joihin kuvassa oleva seurantalaite reagoi. Laite valvoo, että kotona ollaan silloin kuin pitäisi ja että päiväohjelmaa noudatetaan. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Varsinainen kieltäytymisprosessi alkoi tammikuussa 2017, kun Janne lähetti Lapinjärven siviilipalveluskeskukselle kieltäytymiskirjeensä. Ennen sitä hän oli jo lykännyt siviilipalveluksen aloittamista opiskelujen takia.

Tuomari nuiji Jannelle tuomion loppukesästä ja antoi maksettavaksi 40 euron rikosuhrimaksun. Panta kiinnitettiin jalkaan lokakuussa.

Kieltäytymisen ja itse valvontarangaistuksen alkamisen välillä ehti kulua yli 10 kuukautta.

Kun panta huhtikuussa 2018 poistetaan, Janne aikoo pitää talvilomansa ja ehkä käydä kävelyllä.

”Tai sitten käyn kaupassa ysin jälkeen.”

Arki toistuu päivästä toiseen

Valvontarangaistuksen ehtoihin kuuluu, että tuomitun tulee olla kotona iltayhdeksästä aamukuuteen. Lisäksi rangaistuksen edellytyksinä ovat toimintavelvoite, päiväsuunnitelmat ja päihteettömyys.

Jannen toimintavelvoite täyttyy työstä ensihoitajana. Vapaapäivien ohjelman Janne on rakentanut kulkemaan samalla kaavalla.

Kaupassa Janne käy kadun toisella puolella kello kahdesta kolmeen. Illalla on kaksi tuntia aikaa kuntosalille. Loppuajan Janne on kotona.

Päiväsuunnitelma käydään tekemässä aina viikoksi tai kahdeksi kerrallaan Rikosseuraamuslaitoksen toimistolla oman valvojan kanssa.

”Vähän siellä tuntee itsensä lapseksi. Kun kerrot aikataulusi valvojalle, hän hyväksyy tai on hyväksymättä ne. Sitten hän vielä hyväksyttää ne pomollansa.”

Vaikka Janne on välttynyt suuremmilta ongelmilta, muutama kädenvääntö on osunut kohdalle.

Jannen piti esimerkiksi erikseen perustella, miksi haluaisi rangaistuksensa aikana käydä kahdessa eri ruokakaupassa. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan yksi olisi riittänyt.

”Onneksi työ on sellainen, että se vähän keskeyttää tätä. Siellä mikään ei ole eri lailla.”

Joskus Janne herää työpäivien jälkeen aamulla siihen, että puhelin soi. Rikosseuraamuslaitoksen tukipartio soittaa kerrostalon alaovelta ja pyytää Jannea tulemaan tekemään puhallustestin.

Viikoittaisia puhallustestejä

Jalkapantarangaistus edellyttää ehdotonta päihteettömyyttä. Alkoholi ja huumeet ovat molemmat kielletyllä listalla.

Vaikka Jannella ei ole päihdetaustaa, tukipartio kaartaa pakettiautollaan pihaan kerran viikossa.

Myös kavereiden tapaamiseen Rikosseuraamuslaitos on toisinaan suhtautunut Jannen mukaan nihkeästi.

Jannella oli listallaan sallituista paikoista ravintola, minne hän oli menossa kaverinsa kanssa syömään.

”Sitten väännettiin, montako tuntia saan siellä olla. Koska mitä kauemmin olen siellä, niin sitä enemmän se kasvattaa heidän mielestään riskiäni juoda alkoholia.”

Janne on rakentanut päiväohjelmansa niin, että ne toistuvat samanlaisina. Päivällä hän käy kaupassa, iltaisin kuntosalilla. Muun aikaa Janne on kotona. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Jos valvontarangaistuksen ehtoja rikkoo toistuvasti tai törkeästi, rangaistus muutetaan pääsääntöisesti ehdottomaksi vankeudeksi.

Jos tuomittu antaa jalkapanta jalassaan positiivisen huumetestin, valvontarangaistus keskeytyy saman tien. Pienemmistä rikkeistä, kuten yhdestä aikataulurikkomuksesta, voi saada vain suullisen huomautuksen.

Mitä rangaistuksesta pitäisi jäädä käteen?

Kun vankisellin muodostavat oman kodin seinät, ajatuksilla on aikaa harhailla.

Janne on miettinyt muun muassa sitä, mitä rangaistuksesta pitäisi jäädä hänelle käteen.

”Onko tarkoitus, että tämän puolen vuoden aikana luovun vakaumuksestani ja mielipiteistäni? Voisi kuvitella, että jollekulle tästä jää katkeruus käteen. Ei nyt ehkä itselle, mutta jollekin muulle.”

Vaikka Janne ei ole pitänyt totaalikieltäytymistään salassa, ei hän ole siitä juuri puhunutkaan.

”Sitä pelkää, että jollain on näkemys, joka aiheuttaisi jotain jossain. Sen olen huomannut, että asevelvollisuus on monelle hirveän tunteellinen ja perinteikäs asia.”

Jos nykyjärjestelmä olisi toisenlainen, Janne voisi harkita omaa päätöstään uudemman kerran.

Sen seuraako hovioikeuden helmikuisesta päätöksestä jonkinlaista muutosta, näyttää aika ja korkeimman oikeuden päätös. Jotain päätöksen jälkeen on kuitenkin jo tapahtunut.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on kertonut, että puolustusministeriö aikoo selvittää, voitaisiinko myös Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalveluksen.

Jannen mielestä se ei kuitenkaan poistaisi itse ongelmaa.

”Meillä olisi sitten vielä enemmän epäkohtia, joista heristää sormea.”

 

Juttua varten Jannen nimi on muutettu.

X