Suomi synnytti osan paperittomistaan ihan itse poistamalla humanitaarisen oleskeluluvan – Erilaiselle hyväksikäytölle altistuvat nyt kymmenet lapsiperheet

Jaa artikkeliTilaa Seura
Osa Suomeen 2015 tulleista turvapaikanhakijoista on joutunut paperittomiksi.
Osa Suomeen 2015 tulleista turvapaikanhakijoista on joutunut paperittomiksi. © Lehtikuva
Paperittomuus altistaa Suomessa kymmeniä lapsiperheitä erilaiselle hyväksikäytölle. Osa paperittomiksi joutuneista on perheitä, joilla oli työpaikat ja suomalaistuneet lapset.

Paperittomia arvioidaan olevan 3 000–10 000 henkilöä. Suuri haitari luvussa johtuu siitä, että heidän tarkkaa määräänsä ja olinpaikkaansa on vaikea tietää.

Iso osa paperittomista on vuoden 2015 aikana tulleita turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, mutta joita ei voida palauttaa lähtömaahansa.

”Esimerkiksi Irakin kanssa Suomella ei ole sopimusta näiden ihmisten palauttamisesta”, Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen sanoo.

Suomeen paperittomaksi jääminen ei usein ole henkilön oma valinta. 3 000–4 000 paperitonta on tilanteessa, jossa heidän oma kotimaansa kieltäytyy vastaanottamasta heitä tai palaaminen on mahdotonta maan turvallisuustilanteen takia.

Diakonissalaitoksella on tuntumaa paperittomien tilanteeseen, koska se pyörittää paperittomien päiväkeskusta pääkaupunkiseudulla.

Laki teki paperittomaksi

Paperittomien joukossa on paljon juuri irakilaisia ja Afganistanista tulleita, sillä näitä kansallisuuksia tuli eniten turvapaikanhakijoina Suomeen 2015.

Melkein kymmenesosa tulijoista, yli 3 000 henkilöä, oli tuolloin alle 18-vuotiaita. Monet heistä ovat joutuneet paperittomiksi täysi-ikäistyttyään.

Paperittomia on saatu syntymään myös poliittisilla päätöksillä.

”Humanitääriseen suojeluun perustuva oleskelulupa poistettiin kesäkuussa 2016. Se oli vastuutonta politiikkaa, koska sillä luotiin paljon lisää paperittomia ihmisiä”, Pentikäinen sanoo.

Osa tällä tavalla syntyneistä paperittomista on perheitä, jotka ovat asuneet Suomessa yli kymmenenkin vuotta humanitääriseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan perusteella.

”Nämä ihmiset ovat integroituneet Suomeen, he käyvät töissä ja opiskelevat, heidän lapsensa ovat syntyneet täällä ja käyvät koulua. Lapset eivät ehkä jaa vanhempien kulttuuria vaan ovat suomalaistuneet ja puhuvat kieltä. Ja sitten yhtäkkiä heistä tuli paperittomia”, Pentikäinen sanoo.

Paperittomuus tarkoittaa sitä, että henkilöllä ei ole oleskelulupaa Suomessa.

Humanitaarisen oleskeluluvan lakkauttaminen synnytti yllättävän juridisen loukun, jota ei osattu ennakoida.

Paperittomat loukussa

Outo tilanne koskee etenkin niitä ihmisiä, joilla oli humanitaarinen oleskelulupa, mutta joista tuli paperittomia sen lakkauttamisen takia.

Näillä ihmisillä on ollut asuinkuntansa kuntalaisuus, joka oikeuttaa heidät kuntalaisten palveluihin kuten peruskouluun, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan. Kuntalaisuus ei lakkaa oleskeluluvan myötä.

Siis: vaikka lupa oleskella maassa lakkaa, kuntalaisuus ei lakkaa. Kuntalaki menee ohi ulkomaalaislain, kotouttamislain ja sosiaalihuoltolain.

”Lait ovat täysin ristiriidassa keskenään. Se on tullut ilmi vasta tämän tilanteen myötä”, Pentikäinen sanoo.

Oikeus työntekoon kuitenkin lakkaa, jos oleskelulupa viedään.

Tilanne on tuonut epäselvyyttä ja ahdistusta näille ihmisille. Tilanne myös altistaa perheet ja yksilöt erilaiselle hyväksikäytölle.

Riski ihmiskaupan uhriksi joutumisesta kasvaa.

Suurin osa paperittomista asuu yksityismajoituksessa, mikä usein tarkoittaa patjapaikkaa jokun tutuntutun nurkissa.

Hinta päänalusesta voi olla niin kova, että sen eteen joutuu tekemään ihmisarvoa loukkaavia asioita.

Työperäinen hyväskikäyttö on lisääntynyt.

”Olemme täällä keskuksessa törmänneet tapauksiin, joissa henkilö on pakotettu tekemään 12-tuntisia työpäiviä tauotta, ilman vapaapäiviä, 400 euron kuukausipalkalla”, sanoo päiväkeskuksen toiminnanjohtaja Anne Hammad.

Arvioidaan, että oleskeluluvan lakkauttamisen takia paperittomiksi joutuneita lapsiperheitä on ympäri maata kymmeniä, ellei satoja.

Paperittomuusongelma ratkaistavissa

Diakonissalaitos ratkaisisi tilanteen palauttamalla humanitaarisen oleskeluluvan.

Pelkästään tällä saataisiin sen mukaan monen tilanne inhimillisemmäksi ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi. Se edesauttaisi laillista työllistymistä ja vähentäisi voimakkaasti lisääntynyttä työperäistä hyväksikäyttöä.

Toinen lääke Diakonissalaitoksen mukaan olisi työperäisen oleskeluluvan saamisen helpottaminen.

”99 prosentilla kohtaamistamme paperittomista on suuri halu tehdä töitä. Kuitenkin on niin, että esimerkiksi Irakista tai Somaliasta tulleiden on mahdotonta saada työperäistä oleskelulupaa”, Anne Hammad sanoo.

Suomi on halunnut turvapaikka-ja oleskelulupakriteerien kiristyksellä vähentää houkuttelevuuttaan maahanmuuton kohteena.

”Siitä on kuitenkin tutkimuksia, että paperittomien asian yhteiskunnallisesti järkevä hoitaminen ei lisää maahanmuuttoa”, Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Tuula Åstedt sanoo.

X