Talo pilalla, vuokralaiset sairaana – Vuokraisäntä Senaatti-kiinteistöt keräsi muhkeat bonukset

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Valtion omistama Senaatti-kiinteistöt maksaa johdolleen satojen tuhansien bonukset, vaikka asiakastyytyväisyys on 58 prosenttia. Yhtiö ei suostu kertomaan työntekijöidensä tulospalkkoita.

Vuoden 2017 alussa Oulun poliisijohtaja Sauli Kuha joutui hankalaan tilanteeseen: Koko 300 työntekijän henkilöstö piti siirtää pikavauhtia väistötiloihin. Puolet oli sairastunut.

Talon omistaja Senaatti-kiinteistöt oli aloittanut syksyllä 2016 poliisivankilan remontoinnin. Talon rakenteet avattiin ilman kunnollista suojausta. Omistaja oli unohtanut toimittaa Oulun kaupungin rakennusvalvonnalle asiakirjat, joista olisi selvinnyt, että remontti vaatii järeät suojaustoimenpiteet.

Sauli Kuha ihmettelee, miksi valtio-omistaja ylipäätään päästi talonsa niin huonoon kuntoon.

”Poliisivankilaa ei ollut tietääkseni koskaan remontoitu. Ja se on kuitenkin tila, jonka elinkaari on tavallista lyhyempi. Asiakkaat sytyttävät tulipaloja ja tukkivat tahallaan viemäreitä. Vahingot kuuluvat siihen yhtälöön.”

Kuhan mukaan kiinteistön omistaja tyytyi maalaamaan tulipalojen jäljet. Vesivahingot kuivattiin mopilla. Vuosien mittaan kunnostuksen tarve kasautui, kunnes päädyttiin umpikujaan.

Nyt Oulun poliisitalo on ollut lähes kaksi vuotta tyhjillään. Poliisi joutuu työskentelemään vielä vuosia väistötiloissa.

Valtion talonmies

Julkisten tilojen sisäilmaongelmissa on usein yksi yhteinen nimittäjä: Senaatti-kiinteistöt. Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva liikelaitos hallinnoi jättimäistä 9 000 kiinteistön omaisuutta, jonka vuokratulot ovat yli 500 miljoonaa euroa.

Senaatti jatkaa Suomen valtion vanhimman keskusviraston, Rakennushallituksen työtä. Organisaatioon on keskittynyt koko se 200-vuotinen rakentamisen ja remontoinnin osaaminen, mitä Suomessa on saavutettu.

Pitkä ja maineikas historia ei kuitenkaan takaa terveitä taloja. Edes poliisi ei ole turvassa huonolta sisäilmalta.

Viime keväänä Suomen Poliisijärjestöjen Liitto teki jäsenilleen kyselyn, jonka mukaan 55 prosenttia poliiseista koki, että työpaikan huono sisäilma aiheuttaa heille terveydellistä haittaa. Aikaisemmin Yle on uutisoinut, kuinka mittavat sisäilmaongelmat haittaavat poliisin työtä useilla paikkakunnilla.

Myös Seura on uutistoinut esimerkiksi Oulun ja Lapuan poliisitalojen ongelmista. Osa poliiseista on sairastunut ja menettänyt työkykynsä pysyvästi.

Senaatti – Aina ja kaikkialla

Poliisitalon kaltaisten virastojen kohdalla Senaatti nauttii monopoliasemaa, joka perustuu valtion toimitilastrategiaan. Valtion vuokraustoiminnasta on määrätty asetuksella.

”Senaatti on meidän kumppani aina ja kaikissa hankkeissa. Se on se taho, jolta valtiontoimijat ensisijaisesti toimitilansa hankkivat”, materiaalihallintopäällikkö Jouni Jantunen Poliisihallituksesta sanoo.

Jantusen mukaan poliisihallitus neuvottelee jatkuvasti Senaatin kanssa siitä, miten taloja voisi ylläpitää ennakoivasti, jotta ihmiset pysyisivät terveinä, eikä työlääseen peruskorjaamiseen tarvitsisi mennä.

”Meidän kokemamme ongelmat ovat koskeneet usein kiinteistöjen ylläpitoa, joka on ollut puutteellista”, Jantunen sanoo.

Ongelmat kärjistyvät rahaan. Viime vuosina po0liisin määrärahoja on leikattu, joten pelivaraa vuokran nostoon ei ole.

Katetta tulee – ”Bonusjärjestelmä on suorastaa pöyristyttävä”

Samalla kun poliisi kärvistelee määrärahojensa kanssa, sen lakisääteinen vuokranantaja Senaatti on liikelaitos, joka pyrkii tekemään voittoa. Jos vuokria ei voi nostaa, kate on saatava muualta. Yksi mahdollinen kohde on kiinteistön ylläpidon kulujen leikkaaminen.

Ainakin asiakastyytyväisyydestä päätellen toiminnassa on toivomisen varaa. Vuonna 2017 vain 58 prosenttia Senaatin asiakkaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakastyytyväisyys romahti edellisvuodesta peräti seitsemän prosenttiyksikköä.

Yhtiö ilmoittaa, että sen tulostavoitteet on sidottu yhtiön strategiaan. Yksi tavoite koskee asiakastyytyväisyyttä. Käytännössä surkea tulos ei kuitenkaan estänyt Senaattia nostamasta toimitusjohtaja Jari Sarjon vuosipalkkaa 13 000 eurolla. Bonusten kanssa Sarjon vuosiansiot olivat hulppeat 300 000 euroa.

Tilinpäätöstietojen mukaan Senaatti maksoi 2017 johtoryhmälleen noin kaksi miljoonaa euroa palkkoja. Varsinaisen palkan lisäksi johto sai mukavat, noin 200 000 euroa tulospalkkiot.

Senaatin palkitsemisjärjestelmä on suututtanut puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Harmkistuksen taustalla on kasarmien sisäilmaongelmat, jotka ovat nekin olleet aiemmin julkisuudessa.

”Pidän sitä suorastaan hävyttömänä ja loukkauksena kansanvallalle, että tällaisia palkkioita kehdataan ylipäätään nostaa. Tämä bonusjärjestelmä on suorastaan pöyristyttävä,” ministeri Niinistö sanoi Uuden Suomen haastattelussa viime kesänä.

Salaiset tulospalkkiot

Johtoryhmän lisäksi koko Senaatin henkilökunta on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Bonuksia maksetaan, jos yhtiö saavuttaa tietyn tason vuokrakatteessa. Vuokrakate tarkoittaa kiinteistön tuottoja, joista on vähennetty hoitokulut.

Tulostavoitteet johdetaan suoraan yhtiön strategiasta. Viestintäpäällikkö Outi Tarkan mukaan tuloskortit ja toteumat ovat Senaatin työntekijöille ”yhtä henkilökohtaisia kuin palkat”. Tiedot eivät ole julkisia.

Senaatti-kiinteistöt ei kerro sitäkään, paljonko bonuksia yhtiö maksaa työntekijöilleen.

”Henkilöstömme tulospalkkio on enimmillään yhden kuukauden palkka, jos tavoitteet on saavuttanut sataprosenttisesti. Toteuma on ollut noin 60 prosenttia. Tämän tarkemmin emme linjaustemme mukaisesti avaa palkkioita tai yhteissummaa”, Outi Tarkka muotoilee.

Vuosiraportin mukaan Senaatti-kiinteistöt maksaa joka tapauksessa työntekijöilleen avokätisesti. Viime vuonna työntekijän keskimääräinen kuukausipalkka oli 4 600 euroa.

Markkinoita leikkivä Senaatti

Suomessa puhutaan paljon sisäilmaongelmista ja terveistä taloista. Työterveyslaitos on arvioinut, että yli 200 000 suomalaista altistuu työpaikallaan päivittäin home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille. Oulussa tyhjillään seisova poliisitalo on muistutus siitä, ettei edes 200-vuotinen osaaminen rakennusten ylläpidossa aina takaa hyvää lopputulosta.

Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuhan mielestä Senaatti-kiinteistöjen asemassa on sisäänrakennettu ongelma.

”Se ei toimi kilpailuilla markkinoilla.”

Koska kyseessä on monopoli, Senaatilla ei ole sparraajaa. Ja kun sisäilmaongelmat kärjistyvät, niistä seuraa uusi ongelma: Käytännössä poliisi tai mikään muukaan julkinen taho ei voi hakea Senatilta vahingonkorvauksia.

”Valtio ei voi käräjöidä itseään vastaan.”

Kuha kysyy, miksi valtio ei voisi kilpailuttaa hankkeitaan, jolloin alalle syntyisi tervettä kilpailua.

Toinen vaihtoehto olisi palata ajassa taaksepäin tilanteeseen, jossa oltiin 1990-luvulla ennen kuin Senaatti perustettiin. Silloin valtion rakennushallitus oli jaettu piireihin, joiden tehtävä oli huolehtia julkisten rakennusten kunnosta – ihan ilman bonuksia.

X