Tarjoaisitko kodin turvapaikanhakijalle? Majoittuminen koteihin yleistä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Tilanteet muuttuvat nopeasti. Punkalaitumen vastaanottokeskus suljettiin viime vuoden marraskuussa ja avattiin uudelleen tänä kesänä. © Petri Kaipiainen/Otavamedia
Pelkästään Helsingissä kotimajoituksessa on 800 turvapaikanhakijaa.

Mietitkö, miten voisit auttaa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita? Saapuneille kerätään vaatteita ja tarvikkeita, mutta muutakin voi tehdä. Esimerkiksi tarjota kodin.

Näin voi tehdä kuka tahansa Suomessa kirjoilla oleva henkilö.

”Yleensä pyritään tekemään sopimus sen henkilön kanssa, joka turvapaikanhakijan majoittaa”, viestintäpäällikkö Hanna Kautto Maahanmuuttovirastosta kertoo.

Yleensä majoittavat ovat turvapaikanhakijan sukulaisia tai ystäviä. Mutta myös täysin tuntemattoman perheen tai yksinäisen turvapaikanhakijan voi majoittaa kotiinsa, jos haluaa.

Sellaista tapausta ei Kauton tiedossa kuitenkaan ole.

Kotimajoitus yleistä

Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että turvapaikanhakijat majoittuvat ihmisten koteihin.

Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskuksen yksikön johtaja Jorma Kuuluvainen kertoo, että yksistään Helsingissä kotimajoituksessa on noin 800 turvapaikanhakijaa.

Muuallakin Suomessa se on yleistä.

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen voi saapua tämän vuoden aikana yhteensä 15 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto yrittää paraikaa löytää heille sijoituspaikkoja.

Saa oleilla, missä haluaa

Kun Suomessa asuva ihminen tekee sopimuksen turvapaikanhakijan majoittamisesta, sopimuksessa määritellään, millaisiin oloihin hänet majoitetaan. Sopimus tehdään vastaanottokeskuksessa.

”Vastaanottokeskuksella on myös oltava tieto, missä osoitteessa turvapaikanhakija majoittuu ja miten häneen saa yhteyden”, Kautto sanoo.

Turvapaikanhakija saa päättää vapaasti, missä oleilee, kunhan viranomaisilla on tieto olinpaikasta. Jos hakijaa epäillään rikoksesta, liikkumisvapautta voidaan rajoittaa.

Osa turvapaikanhakijoista ei ole itse hakeutunut viranomaisten hoteisiin, vaan on esimerkiksi jäänyt kiinni ylitettyään laittomasti Venäjän ja Suomen välisen rajan. Tällaiset rajanylittäjät hakevat useimmiten turvapaikkaa kiinnijäämisen jälkeen.

Silloin heitä yleensä epäillään valtionrajarikoksesta, joka voi olla syy evätä majoittuminen vastaanottokeskuksen ulkopuolella.

X