Turvapaikanhakijat kertovat: Tämä on minun syyni saapua Suomeen

Yhden isä kaapattiin Irakissa. Toista vainotaan Burmassa. Kolmas pahoinpideltiin Pietarissa homouden takia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Meillä ei ole kansallisuutta, ei vapautta, ei elämää”, sanoo burmalainen Mahadi Hasan.

Yhden isä kaapattiin Irakissa. Toista vainotaan Burmassa. Kolmas pahoinpideltiin Pietarissa homouden takia.
Teksti:
Vesa Mäkinen

Pihamaalta kuuluu puheensorina. Irakilaiset, syyrialaiset, albanialaiset ja keskiafrikkalaiset juttelevat omissa porukoissaan.

Sadan metrin päässä niityllä istuu yksinäinen mies.

”Burma”, Mahadi Hasan sanoo, kun hänen alkuperäänsä tiedustellaan. Hän ei käytä maasta Myanmar-nimeä, jota pidetään maata hallitsevan sotilasjuntan antamana.

Hasan on rohingya-muslimi. Hänen kansansa asuu Burmassa vainottuna.

”Meillä ei ole kansallisuutta, ei vapautta, ei elämää.”

Mahadi matkusti veneellä Bangladeshiin, sieltä maitse Intiaan, Pakistaniin, Iraniin ja lopulta Turkkiin. Sen jälkeen ihmissalakuljettajat ottivat hänet hoteisiinsa ja pakkasivat kuorma-autoon.

Vastaanottokeskuksesta kerrotaan, että yleensä turvapaikanhakijoita pyritään sijoittamaan samoilta seuduilta tulleiden joukkoon. Nyt kun turvapaikanhakijoita on tullut vähän ajan sisään paljon odotettua enemmän, heitä on jouduttu sijoittamaan satunnaisemmin.

Hasanilla ei ole yhteistä kieltä eikä yhteistä tuttavapiiriä Kirkkonummen vastaanottokeskuksen muiden asukkaiden kanssa.

Rohingya-muslimit ovat tulleet vuoden aikana tutuiksi, kun heitä kuljettavia laivoja on käännytetty merelle Thaimaassa, Malesiassa ja Indonesiassa. Merelle on kuollut paljon ihmisiä.

”Se tuntuu niin pahalta”, Hasan sanoo.

JSH9899

Omarin perhe on yhä Irakissa.

Vaarallinen nimi

Pelkkä nimi voi olla kantajalleen vaarallinen. Irakilainen Omar pelkäsi henkensä puolesta, sillä shiia- ja sunnimuslimien välillä on viime aikoina ollut hänen kotiseudullaan väkivaltaisuuksia.

Omarin nimi kertoo muslimeille, että hän on sunni. Jos hän joutuisi vääriin käsiin, hänen henkensä olisi vaarassa.

”Minut tapettaisiin jo nimeni vuoksi.”

Omarin puolentoista vuoden matka Irakista Suomeen eteni läpi Euroopan. Hän tietää matkareittinsä, toisin kuin jotkut.

”Turkki, Kreikka, Makedonia, Serbia Unkari, Itävalta, Ruotsi”, Omar luettelee.

Hän tietää olevansa yksi etuoikeutetuista.

”Maksoin matkasta 8 700 euroa. Jo matka Turkista Kreikkaan maksoi 2 000 euroa”, Omar sanoo.

”Se on isoa bisnestä.”

Omarin perhe on yhä Irakissa. Hän toivoo saavansa perheensä mahdollisimman pian luokseen.

JSH1236

Irakilainen Mohammed Nuh Taha al Mullahin kadotti äitinsä ja veljensä paetessaan terroristijärjestö Isisiä.

Kaikki meni

Kun terroristijärjestö Isis lähestyi Mohammed Nuh Taha al Mullahin kotikaupunkia Irakin Tikritissä, hän päätti paeta.

”He olivat kymmenen kilometrin päässä kotoani”, Mullah kertoo.

Jos hän olisi jäänyt Isisin käsiin, hänet olisi saatettu tappaa.

Myös hänen äitinsä ja veljensä pakenivat. He joutuivat matkan aikana erilleen.

”En ole kuullut perheestäni mitään”, Mullah sanoo.

Hän jätti kaiken paetessaan Irakista. Hän maksoi omaisuutensa 5 000 euroa päästäkseen Kreikkaan ja sieltä pohjoiseen.

”Olen menettänyt kaiken: työni, yritykseni, sukulaiseni”, Mullah sanoo.

Todennäköisesti hän on menettänyt myös perheensä. Henki on säilynyt.

JSH9959

Irakilainen Mustafa Zamel pelkäsi, että Irakissa hänet kaapataan.

Saddamin varjossa

Isä on todennäköisesti kuollut. Kukaan ei tiedä sitä, mutta olisi ihme, jos hän olisi elossa. Häntä ei siepannut rikollisryhmä, vaan armeija.

”He pyysivät rahaa, mutta sitä ei ollut”, sanoo bagdadilainen Mustafa Zamel.

”Emme olisi ikinä nähnyt isää, vaikka olisimme maksaneetkin.”

Hänen isänsä työskenteli aikoinaan Saddam Husseinin hallinnossa. Leima on pysynyt koko suvun päällä jo 15 vuotta.

Mohammed sanoo, että isän kohtalo olisi odottanut myös häntä, jos hän olisi jäänyt. Kaappauksen pelko oli koko ajan hänen yllään.

”Sotilaat ampuivat tänä kesänä taloammekin”, Mohammed kertoo.

Silloin hän ajatteli, että jos hän haluaa selvitä hengissä, hänen on lähdettävä.

JSH1197

Venäläisen Illarion Bogdanovin seksuaalinen suuntautuminen selvisi muille, kun nämä lukijat puhelimesta hänen viestejään.

Hakattu homo

Nuori mies Pietarista istuu vastaanottokeskuksen pihalla. Viimeisin pahoinpitely oli liikaa, ja Illarion Bogdanov jätti kotimaansa taakseen.

”Ensimmäisellä kerralla minua lyötiin 30 kertaa kepillä selkään. Kolmeen päivään en pystynyt nukkumaan selälläni”, Bogdanov kertoo.

Hän kuului vuosikaudet venäläisten kasakkojen yhteisöön. Yhteisössä opetettiin taistelutaitoja.

”Yhtenä päivänä unohdin puhelimeni pukuhuoneeseen, lukitsematta. Kaverini lukivat viestini.”

Viestit olivat Bogdanovin mukaan hyvin avoimia, ja tulleet muilta miehiltä. Kun hän palasi paikalle, toverit vaativat häntä kertomaan, mistä oli kyse.

Kysymykset olivat muodollisuus.

”Minua rankaistiin”, Bogdanov kertoo.

Toivuttuaan hän yritti erota yhteisöstä. Hän matkusti Suomeen, ja asui muutamia päiviä ulkona.

”Nukuin Helsingin rautatieaseman pihalla.”

Hän palasi kuitenkin Pietariin. Kuultuaan Bogdanovin olevan kaupungissa vanhat tutut yhyttivät hänet. Hänet hakattiin jälleen.

”Pakkasin vaatteeni, ja käytin rahani lentolippuun.”

Bogdanov tuli Suomeen. Nyt hän odottaa turvapaikkapäätöstä.

”Rakastan Suomea!”

Bogdanov sanoo, että Suomessa homot saavat olla turvassa. Venäjällä eivät.

JSH9922

Bassem Makhovi pakeni Syyrian sotaa.

 

Filosofi siivoaa

Bassem Makhovi istuu patjalla suuressa liikuntasalissa.

”Nämä tässä vieressä ovat ystäviäni”, hän viittaa sivulleen.

Patjat ovat vieri vieressä. Useimmilla ei istu ketään, mutta Makhovi tarkoittaa patjojen väliaikaisia omistajia. Hänellä ja hänen uusilla ystävillään ei ole muuta.

”Rakastan Suomea. Suomi antoi meille yösijan. Kiitän jumalaa siitä.”

Evitskogin vastaanottokeskuksessa on vain miehiä, sillä ihmiset asuvat siellä joukkomajoituksessa. Perheet on sijoitettu paikkoihin, joissa perheillä on oma sijansa.

Sodan runteleman Syyrian Damaskoksesta kotoisin oleva Makhovi on Suomessa ollessaan asunut myös omassa yksiössä. Hänen oli luovuttava siitä, sillä rahaa ei ollut vuokraan.

Makhovi on filosofian opettaja. Nyt hän haluaisi tehdä mitä tahansa töitä ja päästä asumaan omillaan. Vastaanottokeskuksessa Makhovi auttaa henkilökuntaa ruoanlaitossa ja siivouksessa.

Katteettomia lupauksia

Syyrian sota, terroristijärjestö Isisin vainot ja Turkissa kiristyvä sotilaallinen tilanne ovat ajaneet miljoonia ihmisiä etsimään uutta kotia. Moni heistä pyrkii Eurooppaan, jossa on tänä vuonna enemmän pakolaisia kuin toisen maailmansodan aikana.

Osan ajaa kodistaan hengenvaara, osan toive paremmasta elämästä. Tulijoita on muualtakin kuin sota-alueilta.

Turvaa tarvitseville mainostetaan eri reittejä päästä Eurooppaan, usein katteettomin lupauksin.

Ihmissalakuljettajat laskuttavat niin suuria summia, ettei köyhillä ole varaa heidän palveluksiinsa.

Maksukykyiselle markkinoidaan useita reittejä Eurooppaan ja uskotellaan, että matka taittuu turvallisesti. Matkantekovälineeksi on uskoteltu jopa suomalaista Silja Serenade -risteilijää.

Kun tuhansia euroja matkasta maksanut ihminen tulee satamaan, usein häntä odottaakin kumivene. Sillä pitäisi kymmenien muiden kanssa ylittää Välimeri, Bosborinsalmi tai mikä milloinkin. Erityisesti Välimerestä on tullut kuolemanloukku, joka on vienyt pohjaansa tänä vuonna yli 2 000 hengenvaaralliselle merimatkalle lähtenyttä.

Meren ylityksestä selvinneetkään eivät ole vielä perillä. Esimerkiksi turistikohteena tunnettu kreikkalainen Kosin saari muistuttaa pakolaisleiriä.

Missä on kysyntää, on tarjontaa. Järjestäytyneet rikollisliigat tarjoavat pakolaisille kyytejä Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Pakolaiset matkaavat läpi maanosan kuorma-autojen umpilavoilla, tietämättä missä ovat tai onko päivä vai yö.

Harvat Eurooppaan tulleista pakolaisista päätyvät Suomeen. Heitä on tänä vuonna paljon enemmän kuin aiemmin. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) tiedotti viime viikolla, että Suomi varautuu tänä vuonna ottamaan vastaan 15 000 pakolaista. Määrä on yli 10 000 enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Noin 80 prosenttia Suomeen tänä vuonna tulleista turvapaikanhakijoista on ollut miehiä.

Suomeen avattiin heinä-elokuun vaihteessa viisi uutta vastaanottokeskusta.

X