Suomen urheilumenestys on yhä harvinaisempaa herkkua – silti se luo elämyksiä ja esikuvia tulevaisuudessakin

Penkkiurheilijoilta löytyy varmasti arvioita, miksi suomalaisen huippu-urheilun kulta-ajat näyttävät jääneen muistoihin, toisin kuin naapurimaissa, kirjoittaa päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Penkkiurheilijoilta löytyy varmasti arvioita, miksi suomalaisen huippu-urheilun kulta-ajat näyttävät jääneen muistoihin, toisin kuin naapurimaissa, kirjoittaa päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Teksti:
Erkki Meriluoto

Oi niitä aikoja. Suomalaisten urheilumenestys nivoutuu moniin lapsuusmuistoihin. Omalla kohdallani se tarkoitti kavereiden kanssa talvisin mäkihyppyä mattinykäsinä ja keihäänheittoa sepporätyinä. Menestyksen lisäksi nuorten poikien kiinnostuksen herättivät myös molempien värikäs persoona ja sutkautukset.

Ala-asteella koko luokka vietiin kirjastotilaan katsomaan televisiosta, kun Marjo Matikainen, Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi hiihtivät arvokisoissa. 1990-luvulla opin heräämään sunnuntainakin varhain katsomaan Japanissa järjestettyä formulakisaa, kun ensin Jyrki Järvilehto ja sitten Mika Häkkinen ja Salo kisailivat.

Yksilölajien lisäksi myös joukkueurheilu toi yhteisiä elämyksiä. Leijonien kasvava menestys ja lopulta MM-kulta 1995 viimeistään sytytti huuman. Maajoukkueen ketjukokoonpanoista kirjoitettiin kouluvihkoon spekulaatioita luokkahuoneen takapenkeissä.

Miksi jäämme naapurimaiden jalkoihin?

Nykyisin menestyksen hetket suomalaisurheilussa ovat harvemmassa. Joukkuelajeissa uusia tuulia ovat onneksi tuoneet sekä miesten että naisten menestys jalkapallokentällä. Huippuja löytyy tietenkin yhä myös jääkiekosta ja jopa koripallokentille on saatu Lauri Markkasen kaltainen maailmantähti.

Yksilölajeissa hiihtomenestys pitää vielä pintansa muutaman huippuyksilön kautta, kuten juuri päättyneellä Tour de skillä nähtiin. Myös uinnissa yksittäisiä valonpilkahduksia vielä tulee.

Sen sijaan yleisurheilussa ollaan kaukana menneiden vuosikymmenien menestyksestä. Penkkiurheilija voi onneksi nauttia pohjoismaisella tasolla, kun norjalaiset pärjäävät juoksuradalla ja ruotsalaiset dominoivat kiekkoringissä ja seiväspaikalla.

Mitä he ovat tehneet eri tavalla kuin suomalaiset? Onko meillä enää koskaan mahdollisuutta kokea mitalisadetta olympialaisissa?

Lyhyesti sanottuna kyse on lahjakkuuden lisäksi riittävästä ja oikeanlaisesta harjoittelusta. Ja jotta se olisi mahdollista, on kyse myös rahasta. Organisointikykyä Suomessa riittää – joidenkin mielestä hieman liikaakin. Kritiikin kärki on usein se, että taloudelliset panostukset valuvat herrojen taskuihin ja lajiliittojen organisaatioiden pyörittämiseen.

Seuran tutkivan jutun aiheena on suomalainen urheilumenestys. Toivoa on!

Lue myös: Seura tutki: Miksi Suomi ei pärjää huippu-urheilussa?

Juoksija Heidi Salminen

Elokuussa 2021 Heidi Salminen juhli 400 metrin aitajuoksun voittoaan Kasarani-stadionilla Nairobissa. © LEHTIKUVA / REUTERS Thomas Mukoya

X