Erikoisjoukkoihin haki ennätysmäärä – Pääsykokeet houkuttelevat nyt entistä kovakuntoisempia, yksi ominaisuus erottuu edukseen
Erikoisjoukkojen valintakokeen hakijoiden suurin haaste ei ole fyysinen suorituskyky.
Erikoisjoukot kiinnostavat yhä enemmän. Erikoisjoukkokurssille tuli tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia. Kuva Nordic Response 24 Nato-harjoituksesta maaliskuussa.
Utin jääkärirykmentti järjesti erikoisjoukkojen pääsykokeen toisen vaiheen huhtikuussa. Puolustusvoimat erikoisjoukot vaativat kovimman mahdollisen valintakokeen ja siinä karsitaan vuosittain jyvät akanoista.
”Kokelaat viedään fyysisen suorituskyvyn äärirajoille. Testataan, kenellä mieli ja pää pelaavat äärimmäisen kovassa fyysisessä rasituksessa sekä stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa”, erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juha Paakkari kiteyttää.
Kakkosvaiheeseen pääsevät ne kokelaat, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti pääsykokeen ensimmäisen vaiheen. Ensimmäisessä osassa mitataan muun muassa lihasvoimaa, kestävyyttä ja uimataitoa.
Siinä missä ensimmäisen vaiheen testit ovat kaikkien nähtävillä Puolustusvoimien sivuilla, toisen vaiheen sisältö halutaan pitää salaisuutena. Testi kestää useita päiviä.
”Testaamme hakijoiden psykofyysisiä ominaisuuksia, kuten sitä, ketkä pystyvät toimimaan vaikeissa tilanteissa oma-aloitteisesti ja rationaalisesti. Pitää sietää epätietoisuutta, väsymystä ja samaan aikaan kyetä muistamaan asioita ja ratkaisemaan ongelmia. Otamme selvää, kenellä on riittävästi motivaatiota ja ketkä eivät suostu luovuttamaan.”
Tietty määrä pääsykokeen selvittäneistä valitaan vuoden kestävälle erikoisjoukkokurssille. Kyseiset henkilöt toimivat kurssin ajan sopimussotilaan määräaikaisessa virkasuhteessa, josta maksetaan noin 2 000 euron kuukausipalkkaa.
Erikoisjoukot vaativat fyysisyyden ohella monia muita taitoja – vanhemmat hakijat voivat erottua edukseen
Erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Paakkarin mukaan erikoisjoukkoihin hakevien fysiikka on parantunut vuosi vuodelta. Tästä kertoo muun muassa se, että täydellisiä epäonnistumisia testeissä nähdään harvoin.
”Positiivinen ongelma on, että hyviä hakijoita on enemmän kuin voimme ottaa sisään kurssille. Testi on vähän kuin maraton: tosi moni pääsee maalin, mutta harva palkintopallille.”
Kokeeseen osallistuvat ovat Juha Paakkarin mukaan yhä paremmin tietoisia siitä, mitä heiltä vaaditaan.
”Nuorilla on kovat tavoitteet. He ovat valistuneempia ja treenaavat itsensä hyvään kuntoon. Hakija ei välttämättä hakeudu valintakokeeseen lainkaan, jos hän ei katso olevansa riittävän hyvässä kunnossa. Jos tietää, että ei jaksa juosta kymmenen kilon reppu selässä viittä kilometriä, ei lähde yrittämään.”
Fyysiset ominaisuudet eivät välttämättä ratkaise valintaa. Paakkari on pannut merkille, että hieman kokeneemmat hakijat saattavat erottautua kokeessa edukseen.
”Fyysisen kunnon osalta vaatimukset ovat tiedossa ja lähes kaikki yltävät niihin. Jos hakijalla on taustalla hieman työkokemusta tai opiskelua, hän saattaa suhtautua vaativiin tilanteisiin eri tavalla. Kokemus voi tuoda rauhallisuutta ja harkintakykyä.”
Tv-ohjelmilla vaikutusta – ennätysmäärä hakijoita
Hakijoiden tason ohella myös hakijamäärät ovat nousseet: erikoisjoukkokurssille tuli tänä vuonna ennätysmäärä – 162 hakemusta. Vastaavaa määrää hakemuksia ei ole otettu vastaan yhtenäkään vuonna 2000-luvulla.
Laskuvarjojääkärikussille haki 623 henkilöä eli 79 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkia hakijoita ei pystytty kutsumaan valintakokeisiin vaan heidän keskuudessaan tehtiin karsintaa jo etukäteen. Erikoisjoukkokurssille voi hakea enintään kaksi kertaa.
Erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Paakkari uskoo, että kohonneen maanpuolustustahdon lisäksi oma merkityksensä erikoisjoukkokoulutuksen suosion kasvussa on lisääntyneellä media- ja somenäkyvyydellä. Televisiossa on viime vuosina esitetty tosi-tv-ohjelmia erikoisjoukkojen rankoista kokeista ja Suomessakin julkisuuden henkilöt ovat päässeet mittaamaan ominaisuuksiaan viihteellisessä tv-realityssä.
”Televisio tuo näkyvyyttä. Ohjelmista saa varmasti jonkinlaisen kuvan, vaikka ei olisi tiennyt erikoisjoukoista mitään.”
Käytettävissä Nato-tehtäviin – ”Erikoisjoukoissa ei voi olla ilman, että törmää ulkomaalaisiin”
Erikoisjoukkoja käytetään Puolustusvoimien tehtäviin, joihin tavanomaiset joukot eivät pysty. Tällaiset tehtävät voivat vaatia esimerkiksi suurempaa reagointinopeutta tai suorituskykyä.
”Tehtävässä voi olla normaalia korkeampi riskitaso tai tehtävä voi olla alueella, jonne siirtymiseen tarvitaan erikoisjoukkojen siirtymismenetelmiä. Erikoisjoukkoja ei kannata lähettää, jos tehtävä on toteutettavissa ilman heitä”, Juha Paakkari selvittää.
Maanpuolustuksen ohella erikoisjoukoilla on oma merkityksensä virka-apu- ja kriisinhallintatehtävissä. Suomen Nato-jäsenyys tuo mukaan oman mausteensa. Naton jäsenenä Puolustusvoimien erikoisjoukkoja voidaan käyttää muiden liittolaismaiden erikoisjoukkojen kanssa tehtäviin, joihin Naton muut joukot eivät pysty.
”Kansainvälisyys liittolaisten erikoisjoukkojen kanssa on jo lisääntynyt ja tulee lisääntymään. Erikoisjoukoissa ei voi olla ilman, että törmää ulkomaalaisiin. Erilaiset yhteistyöharjoitukset ja koulutustapahtumat tulevat lisääntymään”, everstiluutnantti Paakkari sanoo.
